Lue keskustelun säännöt.
Haluttomuus kumppaniin ja emotionaalinen yhteyden puute
02.06.2024 |
Parisuhde muutaman metrin päässä erosta. Tässä taustalla on se, että en koe mieheeni seksuaalista halua. Libido kyllä molemmilla kunnossa. Ulkonäkö miellyttää jne. Olen nyt työstänyt tätä hommaa ja päässyt niin syvälle, että tajuan ongelman johtuvan "emotionaalisen yhteyden puutteesta". Eli en koe suhteessa "turvaa" ja "innostusta", koska "emotionaalinen yhteys" on äärimmäisen heikko ja se taas johtuu siitä, että mies on todella huono puhumaan.
Onko joku ollut vastaavassa tilanteessa ja onko joku mies täällä linjoilla oppinut parisuhteessa kommunikoimaan ja puhumaan paremmin?
Send help.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero tuli. Mies ei koskaan halunnut puhua mistään omaa autoa syvällisemmästä. Yritin 20 vuotta ja sitten riitti kun menetin tosiaan halun edes koskea häntä, vaikka monen mielestä mies oli varmaan vastustamaton.
Mies tuntui siis täysin etäiseltä ja tunteettomalta. Aloin kyselemään itseltäni, että kuka hel## tuo ihminen edes on. Kun siis yritin puhua edes vähäkin vakavemmista asioista hänestä tuli kuin liukas saippua. Etääntyi vaan lisää, aivan kuin peläten, että en puhu vain jotain hölynpölyä.
Sitten baarista isketään joku random äijä, ja koetaan syvää henkistä yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
62. Tuolla aiemmin jo kirjoitin, tuntemattomia ihmisiä on joissakin tapauksissa helppo haluta sen vuoksi, että heitä ei tunne, eikä heille tarvitse paljastaa itseään - syntyy turvallisuuden tunne, joka on halun edellytys.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
62. Tuolla aiemmin jo kirjoitin, tuntemattomia ihmisiä on joissakin tapauksissa helppo haluta sen vuoksi, että heitä ei tunne, eikä heille tarvitse paljastaa itseään - syntyy turvallisuuden tunne, joka on halun edellytys.
Ap.
Olen eri, mutta ymmärrän tämän. Mulla on sellainen tilanne, että jos ei ole emotionaalista yhteyttä, en saa orgasmia.
Vierailija kirjoitti:
62. Tuolla aiemmin jo kirjoitin, tuntemattomia ihmisiä on joissakin tapauksissa helppo haluta sen vuoksi, että heitä ei tunne, eikä heille tarvitse paljastaa itseään - syntyy turvallisuuden tunne, joka on halun edellytys.
Ap.
Ei kai sulla sentään turvatonta sen ukkosi kanssa ole?
65. Kyllä on. Kommunikoinnin ongelmat on tuoneet "turvattomuutta", mutta turvattomuutta on tässä suhteessa aiheuttanut varmasti moni muukin asia. Ei fyysistä turvattomuutta, mutta sellaista kuinka-arjesta-selvitään-turvattomuutta.
En luota mieheni kykyyn hoitaa arjen asioita. En itsekään osaa todellakaan kaikkea, mutta yritän aina ottaa selvää. Tuntuu, että mies ei edes yritä ottaa selvää vaan on tosi passiivinen. Koen, että mulla on rinnallani kumppani, joka kyllä rakastaa mua ja kehuu kauniiksi päivittäin, mutta jota joudun auttelemaan ja neuvomaan monissa arjen käänteissä. Muistan, että suhteen alussa jo kaivanneeni mieheltä sellaista aktiivisempaa otetta, mutta...
Seuraava kuulostaa keksityltä, mutta kuvaa suhdettamme.
Jos olisi vaikka seinä maalattavana kodissamme, joko hakisimme maalit ja tarvikkeet yhdessä tai sitten minä hakisin ne yksin, ottaisin selvää miten homma hoidetaan jne. Jos pölynimurimme menisi vaikka rikki, niin joko se heitettäisiin roskiin tai sitten minä koettaisin tutkia ja korjata sitä. Jos kattoon pitäisi ripustaa lamppu sokeripalalla, minä ottaisin selvää mikä johto menee minnekin, hankkisin pienen ruuvimeisselin ja kiinnittäisin valaisimen kattoon. Jos asuntolainojen marginaaleja pitää kilpailuttaa, minä teen sen. Jos tulee vieraita, minä leivon tai jos pitää miettiä onko meillä varaa huonekalu- tai kodinkonehankintoihin, minä teen nämä vertailut ja arviot. Suunnitellaan automatkaa Pohjoismaihin, ei suunnitellakaan, koska mies ei halua lähteä autolla sinne.
Kuulostan marttyyrilta ja siihen rooliin olen ihan itse itseni upottanut.
En vaan jaksa enää tällaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
65. Kyllä on. Kommunikoinnin ongelmat on tuoneet "turvattomuutta", mutta turvattomuutta on tässä suhteessa aiheuttanut varmasti moni muukin asia. Ei fyysistä turvattomuutta, mutta sellaista kuinka-arjesta-selvitään-turvattomuutta.
En luota mieheni kykyyn hoitaa arjen asioita. En itsekään osaa todellakaan kaikkea, mutta yritän aina ottaa selvää. Tuntuu, että mies ei edes yritä ottaa selvää vaan on tosi passiivinen. Koen, että mulla on rinnallani kumppani, joka kyllä rakastaa mua ja kehuu kauniiksi päivittäin, mutta jota joudun auttelemaan ja neuvomaan monissa arjen käänteissä. Muistan, että suhteen alussa jo kaivanneeni mieheltä sellaista aktiivisempaa otetta, mutta...
Seuraava kuulostaa keksityltä, mutta kuvaa suhdettamme.
Jos olisi vaikka seinä maalattavana kodissamme, joko hakisimme maalit ja tarvikkeet yhdessä tai sitten minä hakisin ne yksin, ottaisin selvää miten homma hoidetaan jne. Jos pölyni
Annoiko suhteen alkuaikoina miehelle palautetta kodin askareitten tekotavasta ihan siihen terveeseen korvaan, ja oppi meni kerrasta perille....?
Vierailija kirjoitti:
Tuolle "emotionaalisen yhteyden puutteelle" on olemassa ihan arkipäiväisempi nimikin: Puolison naamaan kyllästyminen.
Tietysti kuulostaa fiinimmältä kun puhuu emotionaalisen yhteyden puuttumisesta, ja näin asia on paremmin itselle selitettävissä. Kyllähän minä muuten, mutta kun se tuo emotionaalinen yhteys pätkii...
Kaikkein hupaisinta on se, kun selitetään kuinka emotionaalinen yhteys on aivan ehdoton seksin edellytys. Kun oma puoliso haluaisi,niin ei vaan pysty kun ei ole sitä emotionaalista yhteyttä. No, sitten työporukan/ tyttöjen/ ammattiosaston/ lenkkeilyporukan ruskaretkellä Levin hullussa porossa riittää pari siideriä, ja tiskiltä bongattu Jani jonka lausahdus "on sulla isot tissit" ryöpsäyttää emotionaalisen yhteyden valloilleen ja johan sloggipöksy kostuu ja tulvii. Se on nopeaa sorttia kun niikseen tulee, se emotionaalisen yhteyden synty...
Saattaa olla, että Jani oli kohtaamisessa läsnä enemmän, kuin oma kumppani vuosiin. Ehkä keskusteluun sisältyi jotain muuta, kuin nopea törkykommentti toisen ulkonäöstä. Nähdyksi (enkä tarkoita nyt tissien tuijottamista) ja kohdatuksi tuleminen sytyttää.
Janin kanssa ei myöskään ole historiaa, johon liittyisi pettymyksiä ja sivuutetuksi tulemista.
Ja kolmantena: voi olla, että puhtaasti seksisuhteessa seksi onnistuu, koska sille suhteelle ei aseteta muita odotuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pian ap käy se klassinen. Jossain illan vietossa joku mies on kuuntelevinaan (pillun toivossa tietty) ja kertoo just sen mitä ap haluaa kuulla. Sitten kastuu vako ja syntyy emotiaalinen yhteys. Sen jälkeen eräs toinen yhteys.
Vikaa etsitään sitten luonnollisesti omasta miehestä. Näin se menee ja tulee menemään.
Aikamoinen ajatusten lukija täytyis olla, että tietäis, mitä mä haluan kuulla.
Mä olen nimittäin täysin kyllästynyt kliseisiin ja paskanjauhantaan, sekä asioiden kiertelyyn ja kaarteluun. Odotan rehellisyyttä, en kaunistelua.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
55 j 56. Jokainen toki toimii kuten parhaaksi näkee. Mä en tuomitse ketään. Ihmisillä on niin erilaisia elämäntilanteita, että jokaisella on oikeus valita polkunsa sen hetkisillä taidoillaan.
Mutta itselle lojaalius on (ehkä vähän liiankin) iso arvo ja ei tulisi mieleenkään suhteessa ollessa lähteä pettämään. Arvostan miestäni tosi paljon ja hän ansaitsee vain ja ainoastaan parasta kohtelua ja parhaita ihmisiä ympärilleen.
Mutta eroaminen, se on ehkä tässä se seuraava askel. Jään sitten loppuiäksi yksin tai en, olen valmis ottamaan riskin. Uskon vahvasti, että universumilla on mulle suunnitelma, kun vaan seuraan sydäntäni ja olen rehellinen niin itselleni kuin muillekin.
Mikäs siinä sitten, jos ei enää halua jatkaa suhdetta. Kannattaa kuitenkin tarkkaan analysoida ensin, että mitkä seikat tähän on johtaneet. Mitä haluat elämältä. Mitä miehesi haluaa. Mitkä asiat elämässäsi muuttuvat parempaan suuntaan ja mitkä huonompaan suuntaan. Ratkeavatko oman elämäsi ongelmat kumppania vaihtamalla. Kaipaatko jotain elämänmuutosta. Parantaisiko joku muutos kumppanissa sinun oloasi. Ei pidä ajatella, etteikö kumppani olisi myös valmis johonkin muutokseen. Ehkä hän on valmis tekemään paljonkin liittonne eteen.
Olen itse kerran eronnut ja pohdin näitä kysymyksiä. Silloin oli selkeä vastaus, että erossa oli enemmän hyviä puolia ja elämäni muuttuisi paremmaksi ja olin oikeassa. Nykyisessäkin liitossa on ollut ongelmia, mutta olen kokenut, ettei minun asiani muuttuisi erolla paremmaksi. Niinpä en ole ollut lainkaan kiinnostunut erosta vaan olen halunnut tehdä töitä, jotta suhde paranee ja siinäkin olen onnistunut puhumalla ja selvittämällä ongelmia. Ollaan pystytty muuttamaan monia asioita, ja sen myötä olen kokenut, että minä olen kumppanilleni tärkeä ja hän on kokenut samoin.
Ovatko kaikki puolet samanarvoisia?
Esim. jos vaakakupissa on puoliso, joka osallistuu kotitöihin ja lastenhoitoon, vakaa talous, MUTTA jonka kanssa tuntee aina itsensä yksinäiseksi. Onko suhteessa enemmän hyviä, kuin huonoja puolia?
(En tiedä, onko se odotus, että toinen osallistuisi kodinhoitoon ihan vaan minimivaatimus aikuiselle ihmiselle.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos käsitin oikein, niin sekä miehet että naiset tarvitsee haluun ja varsinkin halun ylläpitoon parisuhteessa emotionaalista yhteyttä. Se tuo turvaa, joka mahdollistaa halun ja himon. Mutta emotionaalinen yhteys syntyy eri asioista miehille kuin naisille.
Miehet tarvitsevat kosketusta ja naiset kommunikointia.
Joku fiksumpi voi täydentää ja korjata, jos puhun puuta heinää.
Ap
Varmaan karkeasti ottaen näin. Toisaalta ei naiselle pidemmän päälle riitä se, että mies puhuu. Puheella pääsee ehkä hiukan alkua edemmäs, mutta tyhjää puhetta on vaikka kuinka paljon. Teot ratkaisevat.
Onko mies kiinnostunut naisesta kokonaisuutena, muutenkin kuin seksiin? Kantaako oman kortensa yhteiseen kekoon? Onko uskollinen? Jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
55 j 56. Jokainen toki toimii kuten parhaaksi näkee. Mä en tuomitse ketään. Ihmisillä on niin erilaisia elämäntilanteita, että jokaisella on oikeus valita polkunsa sen hetkisillä taidoillaan.
Mutta itselle lojaalius on (ehkä vähän liiankin) iso arvo ja ei tulisi mieleenkään suhteessa ollessa lähteä pettämään. Arvostan miestäni tosi paljon ja hän ansaitsee vain ja ainoastaan parasta kohtelua ja parhaita ihmisiä ympärilleen.
Mutta eroaminen, se on ehkä tässä se seuraava askel. Jään sitten loppuiäksi yksin tai en, olen valmis ottamaan riskin. Uskon vahvasti, että universumilla on mulle suunnitelma, kun vaan seuraan sydäntäni ja olen rehellinen niin itselleni kuin muillekin.
Vahvaa lapsenuskoa. Ei ole mitään suunnitelmaa kenelläkään sinulle, olit sitten rehellinen tai et, kuuntelit sydäntäsi vai ei. Ei ole suunnitelmaa. On vain elämää.
Itselläni (mies) sama tilanne, pidän rinnalla salaisesti 10v nuorempaa "tyttöystävää", mikä ratkaisi omalta osaltani asian.
m50
Eihän sinulla ole sama tilanne. Sinä et kunnioita puolisoasi etkä liittoasi vaan petät. Valtava ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sitten rakastuit tähän tuppisuuhun, jos sen ominaisuudet tappaa sun seksihalut?
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten rakastuit tähän tuppisuuhun, jos sen ominaisuudet tappaa sun seksihalut?
It's not a feature, it's a bug.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten rakastuit tähän tuppisuuhun, jos sen ominaisuudet tappaa sun seksihalut?
It's not a feature, it's a bug.
Lähes kaikkien naisten libido on naisen oman ihastumisen tunteen varassa. Kun tuo vääjäämättä loppuu, niin libidokin hyytyy ja vika miehessä. "Kun syyllinen tiedetään niin rikos kyllä keksitään" taisi Stalin sanoa. Jos ap:n mies olisi puhuvaa sorttia, niin ap olisi nyt kertomassa täällä kuinka miehen jatkuva tunteissa vellominen on tappanut hänen seksihalunsa.
Koko ketju peukutuksineen on vertaistukiryhmä naisille, jotka ovat syvästi alkuvoimaisen seksuaalisia, mutta kun mies/miehet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten rakastuit tähän tuppisuuhun, jos sen ominaisuudet tappaa sun seksihalut?
It's not a feature, it's a bug.
Lähes kaikkien naisten libido on naisen oman ihastumisen tunteen varassa. Kun tuo vääjäämättä loppuu, niin libidokin hyytyy ja vika miehessä. "Kun syyllinen tiedetään niin rikos kyllä keksitään" taisi Stalin sanoa. Jos ap:n mies olisi puhuvaa sorttia, niin ap olisi nyt kertomassa täällä kuinka miehen jatkuva tunteissa vellominen on tappanut hänen seksihalunsa.
Sinä et taida oikein pitää naisista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten rakastuit tähän tuppisuuhun, jos sen ominaisuudet tappaa sun seksihalut?
It's not a feature, it's a bug.
Lähes kaikkien naisten libido on naisen oman ihastumisen tunteen varassa. Kun tuo vääjäämättä loppuu, niin libidokin hyytyy ja vika miehessä. "Kun syyllinen tiedetään niin rikos kyllä keksitään" taisi Stalin sanoa. Jos ap:n mies olisi puhuvaa sorttia, niin ap olisi nyt kertomassa täällä kuinka miehen jatkuva tunteissa vellominen on tappanut hänen seksihalunsa.
Libido on eri asia kuin halu jotain tiettyä ihmistä kohtaan. Libido voi olla täysin kunnossa, mutta suhde puolisoon ehtynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten rakastuit tähän tuppisuuhun, jos sen ominaisuudet tappaa sun seksihalut?
It's not a feature, it's a bug.
Lähes kaikkien naisten libido on naisen oman ihastumisen tunteen varassa. Kun tuo vääjäämättä loppuu, niin libidokin hyytyy ja vika miehessä. "Kun syyllinen tiedetään niin rikos kyllä keksitään" taisi Stalin sanoa. Jos ap:n mies olisi puhuvaa sorttia, niin ap olisi nyt kertomassa täällä kuinka miehen jatkuva tunteissa vellominen on tappanut hänen seksihalunsa.
Sinä et taida oikein pitää naisista?
Pidän kyllä naisista, mutta kyllähän niin korkealla libidolla kuin itselläni on, olisi kannattanut syntyä naiseksi tai homoksi jos vain seksiä ajatellaan. Onneksi olen löytänyt kumppanikseni harvinaisen timantin, naisen jonka libido on kantanut vuosikymmenien suhteen.
Kun vuosien saatossa ne keskustelut ovat lähinnä sitä, että vaimo kertoo, mikä kaikki on tällä kertaa huonosti ja se on miehen vika, oppii kyllä olemaan hissuksiin.
Omankin kumppanin haluissa voi tapahtua yllättäviä muutoksia jonkinlaisen turhautumisen jälkeenkin. Omasta puolisostani yhtäkkiä paljastui, että hän haluaa tulla piiskatuksi ja sidotuksi. No, mikäpä siinä, tehtiin sitten näin. Aiemmin hän oli vaatinut hyvin hellää seksiä. Jokin oli hänessä muuttunut. Voin kuitenkin kertoa, että seksimme oli jonkun ajan päästä hyvin erilaista kuin aiemmin. Ei se ihan yön yli onnistunut, mutta muutamassa kuukaudessa meidän suhde sängyssä muuttui totaalisesti, ja tykkäsin tästä itsekin, koska kiihko nousi aivan toisiin lukemiin. Vanhantyyppinen perusjyystö, johon olimme molemmat kyllästyneet jäi kertaheitolla historiaan. Puolisoni ei ollut kuvitellut, että minä voisin tykätä tehdä sitä näin, mutta kyllä ihmisistä voi löytyä yllättäviä puolia.