Elämäntapani on mennyt sellaiseksi 2 vuoden sinkkuuden aikana, että en enää varmaan osaisi....
Enkä kehtaisi alkaa parisuhteeseen. Pitäisi muuttaa aika paljon tapoja, enkä tiedä haluanko enää... Eli syön ruuat useinmiten kaupan salaattipakkauksesta, mitä käytän 3-4 kertaa. Ruokailuvälineet on pääsäääntöisesti kertakäyttövälineitä, koska vihaan tiskaamista. Minulla on keittiössä valkoinen boho matto, koska vihdoin sain laittaa sellaisen (miehen sotkemisen takia ei olisi ennen onnistunut) Samoin muut matot olen vaihtanut karvaisiin unelmiin joilla ihana astella paljain jaloin. Saan maata itse sohvalla, ennen sen tilan valtasi mies. Voin nukkua vapaapäivinä vaikka myöhälle iltapäivään asti. Harva kumppani sietäisi tällaista. Voin laiskotella muutenkin niin paljon kuin haluan, eikä kukaan syyllistä mitenkään.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Jos oma parisuhde on ollut 1800-luvulta, niin miksi kuvittelette kaikkien olevan sellaisia?
Koska poikkeuksellisen moni mies elää vuodessa 1800.
Vierailija kirjoitti:
Jos oma parisuhde on ollut 1800-luvulta, niin miksi kuvittelette kaikkien olevan sellaisia?
helpompaa vihata kaikkia miehiä kuin katsoa peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oma parisuhde on ollut 1800-luvulta, niin miksi kuvittelette kaikkien olevan sellaisia?
helpompaa vihata kaikkia miehiä kuin katsoa peiliin.
Voi Jeesus. Just toisessa ketjussa mies vinkuu siitä ettei pidä naisille tavanomaisesta herkkyyydestä ja tavasta avautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin pinkin kahvinkeittimen jonka omistamisesta olen haaveillut 20 vuotta. Itseasiassa päätin, että valitsen kaikki kodinkoneeni tästä lähtien eri värisinä koska ei ole miestä huutamassa miten kamalaa on kun on värikästä. Pinkki kahvinkeitin on vain sellainen piste, että tiedän ettei siitä ole enää paluuta. Muuhun sisustukseen ei edes kannata mennä, olen palannut teini-ikääni enkä halua täältä pois.
Mulle myös ex miesystävä nipotti 15 vuotta, millainen kahvinkeittimen piti olla. Jouduin luopumaan melko pian seurustelun alussa siitä mikä minulla oli, koska en vaan jaksanut kuunnella sitä valitusta. Nyt saan keitellä vaikka keltaisella.
yleensä se on mies joka luopuu 99% omaisuudestaan ja tavoistaan kun ei jaksa kuunella naisen nalkutusta.
Minulla ei ainakaan ole tapana sanoa mistään mitään. Katson mitä toinen haluaa tehdä ja miten elää ja sitten teen siitä johtopäätöksen kannattaako minun olla siinä. Ei ketään voi muuttaa tai kahlita olemaan muuta kuin on. Aina voi kuitenkin poistaa itsensä siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin pinkin kahvinkeittimen jonka omistamisesta olen haaveillut 20 vuotta. Itseasiassa päätin, että valitsen kaikki kodinkoneeni tästä lähtien eri värisinä koska ei ole miestä huutamassa miten kamalaa on kun on värikästä. Pinkki kahvinkeitin on vain sellainen piste, että tiedän ettei siitä ole enää paluuta. Muuhun sisustukseen ei edes kannata mennä, olen palannut teini-ikääni enkä halua täältä pois.
Mulle myös ex miesystävä nipotti 15 vuotta, millainen kahvinkeittimen piti olla. Jouduin luopumaan melko pian seurustelun alussa siitä mikä minulla oli, koska en vaan jaksanut kuunnella sitä valitusta. Nyt saan keitellä vaikka keltaisella.
yleensä se on mies joka luopuu 99% omaisuudestaan ja tavoistaan kun ei jaksa kuunella naisen nalkutusta.
Ei ota naista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oma parisuhde on ollut 1800-luvulta, niin miksi kuvittelette kaikkien olevan sellaisia?
Koska poikkeuksellisen moni mies elää vuodessa 1800.
Elän ilmeisesti jossain kuplassa, koska tuntemani miehet laittavat ruokaa, leipovat, siivoavat jne...
yleensä se on mies joka luopuu 99% omaisuudestaan ja tavoistaan kun ei jaksa kuunella naisen nalkutusta.