Lue keskustelun säännöt.
Me naiset joiden kumppanit välttelee avioliittoa
02.06.2024 |
Haluaisin kuulla muiden tarinoita ja vertaistukea tähän kipeään asiaan liittyen. Olen lähiaikoina lukenut Redditistä Waiting to Wed -nimistä kanavaa jossa näitä vastaavia tarinoita on todella paljon.
Millainen tarina sinulla on? Me ollaan tukevasti kolmenkympin puolella ja kihloissa viitisen vuotta. Itse kihlaus oli käytännössä känninen vitsi joka jäi elämään. Mies ei ole ikinä tehnyt elettäkään varsinaiseen avioliittoon astumisesta ja vaikka olen ottanut asian esille useasti, on mies joko vaihtanut puheenaihetta tai muuten sivuuttanut sen kokonaan. Useamman kerran olen myös purskahtanut itkuun asiasta jolloin mies on vedonnut siihen ettei olla vielä ehditty mennä naimisiin ja kehottanut tilaamaan sormuksen ja esteettömyyspaperit jotta asia saadaan eteenpäin. Ne paperit olen vuosien aikana tulostanut täytettäväksi kahdesti ja ne ovat jääneet miehen työpöydälle lojumaan.
Tiedän, ettei naimisiinmeno kiinnosta miestä ja olisin vain halunnut kuulla sen tämän suusta jo vuosia sitten. Nyt olen vuosia kärsinyt asian kanssa ja yrittänyt olla painostamatta asialla. Mies on antanut aina tarpeeksi pienen murun toivoa ja olenkin vuosien aikana ehtinyt ostaa häämekonkin jonka myin käyttämättömänä pois. Yksi pahin asia tilanteen kanssa sinuiksi tukemisessa on ystävien kihlat ja häät ja häitä innoissaan järjestelevät miehet (vaikka se sitten olisikin viinanhakureissu Viroon). Olen katkera siitä että mieheni vie minulta mahdollisuuden kauniisiin muistoihin ja minulle tärkeään asiaan, vaikka olen tehnyt avioliittoasiankin hänelle mahdollisimman helpoksi sillä minulle kelpaisi maistraattivihkiminen ilman juhlallisuuksia jne.
Kommentit (89)
Minulla sama tilanne, tosin ollaan oltu yhdessä vasta jokunen vuosi, eikä meillä ole lapsia. Alussa mies halusi kihloihin, itse pidin sitä silloin liian aikaisena, mutta alkuhuuman mentyä ohi hän ei enää olekaan ollut kiinnostunut asiasta eikä varsinkaan ajatuksesta avioliitosta. En usko että hän etsii "parempaa", vaan ei vain oikeasti näe avioliitossa omalta kannaltaan hyviä puolia. Eikä ole ilmeisesti valmis sitä solmimaan minun vuokseni myöskään. Olen myös sanonut, että haluan avioehdon (mies on varakkaampi, mutta en ole kiinnostunut hänen rahoistaan), mutta eipä tuokaan ole vaikuttanut asiaan.
Koska mulla on ikää jo 45, niin vaikuttaa siltä, että en tule koskaan olemaan kenenkään vaimo, mikä tuntuu toki pahalta. Minulle asia olisi tärkeä. Välillä mietin, mikä minussa on vialla. En ole koskaan ollut kihloissa myöskään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Olen katkera siitä että mieheni vie minulta mahdollisuuden kauniisiin muistoihin ja minulle tärkeään asiaan."
"Tiedän, ettei naimisiinmeno kiinnosta miestä ja olisin vain halunnut kuulla sen tämän suusta jo vuosia sitten."
Sinä ihan itse viet tuon mahdollisuuden pois itseltäsi roikkumalla miehessä, joka ei ole kiinnostunut menemään naimisiin kanssasi. Miksi et sen sijaan etsi sellaista miestä, joka haluaa tehdä noita kauniita muistoja kanssasi? Nykyinen mies on tehnyt jo moneen kertaan sinulle rivien välistä täysin selväksi, että hän ei ole kiinnostunut menemään naimisiin kanssasi.
Miehet ei halua naimisiin mutta auta armias kun niille paljastuu, että nainen ei ole sitoutunut heihin yhtään enempää.
Lähdin suhteesta, joka ei edennyt koskaan minnekään ja miehelle se oli maailmanloppu. Ei voinut ymmärtää miten voin jättää hänet vaikka meillä ei ollut mitään suurta kriisiä. Totesin vain, että tottakai voin, eihän me naimisissa olla.
Ollaan oltu yhdessä 25 vuotta (kesällä joskus tulee täyteen). Avoliittoon muutettiin vuoden seurustelun jälkeen. Ei mies halunnut naimisiin. Turhaa rahanmenoa, hän sanoi. Asia jäi sikseen. Sitten kun meillä oli jo 2 yhteistä lasta, hän alkoi miettiä, että olisiko se fiksumpi mennä naimisiin. Minä sanoin, että onpa romanttista. Yhtenä iltana kun oltiin menossa nukkumaan, hän tokaisi, että varaa se kirkko. Sanoin, että hoida itse, jos niin mielesi tekee. Lopulta kuitenkin mentiin avioon maistraatissa, koska mies ei halunnut monta vierasta ja kirkko on aika kolkko, jos siellä on 10 ihmistä. Toki hyvät bileet pidettiin ravintolassa sen jälkeen, oli musiikkiesityksiä ja 5 ruokalajin illallinen, lapsille esiintyi taikuri (joka on meidän ystävä). Kutsuttuna oli 11 vierasta meidän oman perheen lisäksi.
Ollaan nyt yli 10 vuotta oltu jo naimisissa, eikä tämä millään tavalla poikkea avoliitosta. Molemmilla oma sukunimi. En ole huomannut mitään eroa, onko avoliitossa vai avioliitossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei halua naimisiin mutta auta armias kun niille paljastuu, että nainen ei ole sitoutunut heihin yhtään enempää.
Lähdin suhteesta, joka ei edennyt koskaan minnekään ja miehelle se oli maailmanloppu. Ei voinut ymmärtää miten voin jättää hänet vaikka meillä ei ollut mitään suurta kriisiä. Totesin vain, että tottakai voin, eihän me naimisissa olla.
Sellainen rakkaustarina siellä. :D Olisit sinä sen jättänyt vaikka olisitte olleet aviossa. Aito rakkaus kestää ilman liittoakin. Mies väisti luodin.
Vierailija kirjoitti:
He's just not that into you.
Tai sitten mies pelkää, että olet loppujen lopuksi tyhjä arpa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei halua naimisiin mutta auta armias kun niille paljastuu, että nainen ei ole sitoutunut heihin yhtään enempää.
Lähdin suhteesta, joka ei edennyt koskaan minnekään ja miehelle se oli maailmanloppu. Ei voinut ymmärtää miten voin jättää hänet vaikka meillä ei ollut mitään suurta kriisiä. Totesin vain, että tottakai voin, eihän me naimisissa olla.
Sellainen rakkaustarina siellä. :D Olisit sinä sen jättänyt vaikka olisitte olleet aviossa. Aito rakkaus kestää ilman liittoakin. Mies väisti luodin.
Minulle avioliitto on se sitoutuminen, jonka jälkeen suhteen eteen tehdään tosissaan työtä eikä kyllästyminen riitä syyksi erota.
Ex halusi nimenomaan pitää eromahdollisuuden mahdollisimman helppona ja vaivattomana, joten tottakai sama toimii toiseenkin suuntaan.
He's just not that into you.