Tanskalainen tutkimus on havainnut korrelaation asevelvollisten nimien ja äo:n välillä.
Näkee mitä nimiä ei lapsille kannata antaa.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se mene niin että matala äo aiheuttaa matalan sosioekonomisen aseman.
Kun kyse on armeijaikäisistä nuorista, niin ei.
Mutta kun noi sosioekonomiset muuttujat oli otettu toisesta datasetistä, eli kyse ei ollut armeijaikäisistä siinä.
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko muutkin ilmiantaa tämän ketjun? On alentavaa, että tätä roskaa ylipäätään käydään läpi.
Näinhän se yleensä menee. Aina kun tosiasiat ei mielytä, niin todisteet tulee tuhota käyttämällä halpamaisia keinoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan on ihan puhdasta huuhaata kuvitella että antamalla tietyn nimen teet lapsestasi älykkään. Jäätelönsyönti ei myöskään liity hukkumisriskiin todellisuudessa mitenkään. Itse syön jäätelöä paljon myös talvella. Vesillä tosin liikun todella harvoin.
Sarkasmi on vaikea laji, etenkin netissä.
Vierailija kirjoitti:
Äkkiä katsottuna tarkoituksenhakuinen ja tutkimisasetelmaltaan kysernalainen tutkimus. Yksikään tanskalainen satunnaisotannalla valittu ei ollut tyhmä? Tanskalaisia ihmisiä tuntien tuo on mahdotonta.
No ei niistä kukaan järin älykäskään ollut, huiput jäi alle 110.
Vierailija kirjoitti:
Lauge? Lauge Virtanen? Lauge Mäkinen?
Mh, no tuskin se tanskan armeijaan muutenkaan menisi joten ihan sama.
Nils taisi olla Laugeakin parempi, vain hiukan matalammat sosioekonomiset olot.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys periytyy osin geeneissä ja loput tulee ympäristön vaikutuksesta. Korkeakouluttautuneilla vanhemmilla on todennäköisemmin korkea ÄO sekä ovat koulutusmyönteisiä. Nimeävät myös lapsensa todennäköisemmin perinteisellä nimellä, vaikka Niko. Sen sijaan matalan älykkyyden vanhempien lapsella voi olla hankalampaa koulussa, mutta vanhemmat itse ruokkivat tätä pitämällä opiskelua humpuukkina. Lapselle myös todennäköisemmin annetaan erikoisempi nimi, kuten Nico.
Jos otetaan nimet siitä linkistä joka on tämän ketjun alussa:
Älykkyys periytyy osin geeneissä ja loput tulee ympäristön vaikutuksesta. Korkeakouluttautuneilla vanhemmilla on todennäköisemmin korkea ÄO sekä ovat koulutusmyönteisiä. Nimeävät myös lapsensa todennäköisemmin perinteisellä nimellä, vaikka August. Sen sijaan matalan älykkyyden vanhempien lapsella voi olla hankalampaa koulussa, mutta vanhemmat itse ruokkivat tätä pitämällä opiskelua humpuukkina. Lapselle myös todennäköisemmin annetaan erikoisempi nimi, kuten Mohamed.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tutkimus" ja äo. Joo, ö-mappiin.
Tiedevasemmisto tiede"osaaminen" tiivistetysti. Jos tulokset ei sovi ennakko-odotuksiin niin julistetaan kelvottomaksi.
Kuten Vanhasen tutkimus. Tulos oli väärä ja hirveä huuto. Olisi kannattanut tutkia sitä metodiikkaa siellä taustalla. Tuloshan sinänsä ei voi olla väärä, jos sitä ei ole väärennetty. Se on syntynyt niillä rajauksilla ja metodeilla, joita on käytetty. Kritiikki pitää suunnata sinne ja käydä siitä keskustelu. Itse tulosta ei voi moittia, jos ei ole muuta sanottavaa kuin se, että siihen sisältyy jotain ikävää.
Sinänsä Vanhasen tutkimusasetelma on monilta osin mielenkiintoinen ja tavallaan asia, jonka valtaosa tietää muutenkin. Tottakai asiassa voi olla näkökulmia, joita ei huomioitu kuten vaikka ravitsemusta lapsena, mutta se ei poista sitä, että lopputuloksessa äo:lla ja taloudellisella menestyksellä on selkeä korrelaatio.
Älykkyysosamäärä mittaa loogista päättelykykyä, eikä logiikka ole kulttuurisidonnainen asia. PISA-testi mittaa tiedollista oppimiskykyä ja, aivan luonnollisesti, älykkyysosamäärän ja PISA-testin tuloksen välillä on erittäin voimakas korrelaatio.
Vanhempien valinnat kuvastavat heidän asennoitumistaan ja sitä kautta älykkyyttä. Kyllä kaikki tietävät, että älykäs ihminen ei anna lapselleen nimeksi Nico tai Veeti. Ne ovat WT-nimiä eli ri sen älykkäimmän kansanosan lasten nimiä. Tämän huomaa jo päiväkodissa.,
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys periytyy osin geeneissä ja loput tulee ympäristön vaikutuksesta. Korkeakouluttautuneilla vanhemmilla on todennäköisemmin korkea ÄO sekä ovat koulutusmyönteisiä. Nimeävät myös lapsensa todennäköisemmin perinteisellä nimellä, vaikka Niko. Sen sijaan matalan älykkyyden vanhempien lapsella voi olla hankalampaa koulussa, mutta vanhemmat itse ruokkivat tätä pitämällä opiskelua humpuukkina. Lapselle myös todennäköisemmin annetaan erikoisempi nimi, kuten Nico.
olisit ny edes valinnut vaikka Jaakon ...
Niko kun on moderni ei mikää oikeasti perinteinen nimi
Vierailija kirjoitti:
Äkkiä katsottuna tarkoituksenhakuinen ja tutkimisasetelmaltaan kysernalainen tutkimus. Yksikään tanskalainen satunnaisotannalla valittu ei ollut tyhmä? Tanskalaisia ihmisiä tuntien tuo on mahdotonta.
Kaikki taisivat olla tanskalaisia, tuskinpa armeijaan sentään muita otetaan. Toisekseen kaksi nimeä Mehmetin lähellä saattoivat olla melko tyhmiä niin sanottuja tanskalaisia. Kannattaa katsoa peiliin, näet siellä melko ennakkoluuloinen ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metrologiassa (matematiikan osa-alue) voidaan osoittaa selkeä korrelaatio jäätelön kulutuksella sekä hukkumiskuolemilla.
Se on vain tilasto, eikä niitä pidä ottaa kaikkia ihan todesta. Valhe, emävalhe, tilasto.
Tuo taas oli tyylipuhdasta käsienheiluttelua joka ei todista tuosta tutkimuksesta vielä mitään. Kyllä se olisi oikeasti edes luettava ennen kuin siitä voi sanoa onko se hyvin vai huonosti tehty.
Ei, vaan on ihan puhdasta huuhaata kuvitella että antamalla tietyn nimen teet lapsestasi älykkään. Jäätelönsyönti ei myöskään liity hukkumisriskiin todellisuudessa mitenkään. Itse syön jäätelöä paljon myös talvella. Vesillä tosin liikun todella harvoin.
No ei tietenkään liity. mutta opiskeltuani todennäköisyys laskelmia (metrologia) vuosia, voin kertoa, että niillä on korrelaatio. Eli tulokset ovat saman suuntaisia.
Jäätelöä syödään kesäisin enemmän ja hukkumiskuolemia on kesäisin enemmän. Lasket miten tahansa K2 (95,7% todennäköisyys) periaatten mukaan, niin niillä vaan on matemaattinen korrelaatio. Typerää tiedän, mutta näin voidaan tutkimuksissa osoittaa joillain toisiinsa liittymättömillä asioilla olen joku syy-yhteys.
"Kausaliteetti ja korrelaatio ovat kaksi eri asiaa. Eihän tässä kukaan ole väittämässä että nimi predestinoi korkeaa tai alhaista älykkyyttä, ja mukamas nimen valinnalla voisi vaikuttaa henkilön älykkyyskehitykseen"
Tämän ketjun aloittaja nimenomaan teki niin. Hän sanoi: "Näkee mitä nimiä ei lapsille kannata antaa".
Vierailija kirjoitti:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Korrelaatio
Korrelaatiokertoimen käytön perusongelma on se, että se mittaa lineaarista yhteyttä asioiden välillä. Todellisuudessa monet asiat ovat yhteydessä toisiinsa epälineaarisesti.
Vierailija kirjoitti:
"Kausaliteetti ja korrelaatio ovat kaksi eri asiaa. Eihän tässä kukaan ole väittämässä että nimi predestinoi korkeaa tai alhaista älykkyyttä, ja mukamas nimen valinnalla voisi vaikuttaa henkilön älykkyyskehitykseen"
Tämän ketjun aloittaja nimenomaan teki niin. Hän sanoi: "Näkee mitä nimiä ei lapsille kannata antaa".
No sitten se aloittaja ilmeisesti ei ole kovin sivistynyt henkilö. On kyllä perinteisesti ollut olemassa nimiä joita ei kannattaisi lapselle antaa esim. koulukiusaamisriskin takia, mutta se on ihan toinen tarina se. Ja jokaisella olisi oikeus elää rauhassa nimestään riippumatta, koska ei nimi miestä pahenna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se mene niin että matala äo aiheuttaa matalan sosioekonomisen aseman.
Kun kyse on armeijaikäisistä nuorista, niin ei.
Nuorten kohdalla sosioekonominen tausta luonnollisesti tarkoittaa hänen kasvuympäristöään eli vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
"Tutkimus" ja äo. Joo, ö-mappiin.
Eikö taas tulos miellytä?
Vierailija kirjoitti:
"Kausaliteetti ja korrelaatio ovat kaksi eri asiaa. Eihän tässä kukaan ole väittämässä että nimi predestinoi korkeaa tai alhaista älykkyyttä, ja mukamas nimen valinnalla voisi vaikuttaa henkilön älykkyyskehitykseen"
Tämän ketjun aloittaja nimenomaan teki niin. Hän sanoi: "Näkee mitä nimiä ei lapsille kannata antaa".
Autismi tuntuu korreloivan sinun kohdallasi ainakin ironian ymmärryskyvyn kanssa negativisesti.
Kausaliteetti ja korrelaatio ovat kaksi eri asiaa. Eihän tässä kukaan ole väittämässä että nimi predestinoi korkeaa tai alhaista älykkyyttä, ja mukamas nimen valinnalla voisi vaikuttaa henkilön älykkyyskehitykseen, vaan että näyttäisi olevan jonkinlainen korrelaatio nimen esim. etnisen viiteryhmän ja henkilön älykkyyden välillä. Mutta niinhän väitetään olevan asianlaita jossain määrin myös esim. peniksen koon tai henkilön ihonvärinkin suhteen.