Mikä siinä pakollisessa kouluruotsissa on niin kamalaa?

Vie aikaa jonkun tärkeämmän asian oppimiselta.

Osaatko kuvitella montakin turhempaa oppiainetta kuin ruotsi?

Kerrotko asiallisen perustelun sille, että Inarin kunnan virkamiehen pitää osata ruotsia, mutta ei saamea

ihmisten laiskuus

Eli kaikille poliitikoilla potkut välittömästi koska eivät aja enemmistön etuja Suomessa...

Sen jälkeen suomenkieli pakolliseksi kaikille, ei ruotsinkieli, koska tämä maa ole Ruotsi vaan Suomi vaikka eliitti muuta yrittää väittää...

Kamalaa on se, että sitä opetetaan toisena äidinkielenä! Pitäisi opettaa vieraana kielenä, niin kuin englantia. Oppitunteja on liian vähän viikossa, ja mennään hirveää vauhtia eteenpäin, eikä opeteta kieltä kunnolla.

Opettajat koulussa voisivat keskittyä siihen, että jokainen oppilas oppisi perusteet. Sen sijaan touhutetaan hirveällä kiireellä jotain opetussuunnitelmaa. Lopputulos on se, että muutama oppilas luokassa oppii kunnolla kielen.

Tuon huomasi selvästi, kun työpaikallamme aikoinaan järjestettiin ruotsin kurssi. Perustaso oli  niin heikkoa, että opettaja joutui aloittamaan ihan alkeista. Mutta sillä kurssilla myös opittiin ruotsia.

Koska en ole koskaan tarvinnut Ruotsin kieltä.  Yli 60v kun opin puhumaan suomea.

Ei mitään käryä. 60-luvulla sain melkoiset kixit siitä että kykenin lukemaan Kalle Ankaa suht sujuvasti ilman sanakirjaa vaikka innostus lukea ruotsia ei muistaakseni ollut kovinkaan kummoinen. 

Lienee perusteltua olettaa että hyvä ruotsinkielen taito nopeuttaa huomattavasti sen melko läheisen sukukielen, englanninkielen oppimista?

Ei tämä keskustelu voi olla tällä tasolla kaikkien näiden vuosien jälkeen.

Kun se vie aikaa tärkeämmiltä aineilta - ja muilta kieliltä. Keskiverto ihminen ei opi montaa vierasta kieltä kunnolla. Arvokkaat nuoruusvuodet pitäisi voida käyttää hyödyllisempien kielien opiskeluun, englannin lisäksi ehtisi oppia toisen tärkeän kielen. Voihan sen ruotsin pitää siellä valinnaisena kielenä muiden joukossa, opiskelkoon kuka kokee sitä tarvitsevansa.

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko asiallisen perustelun sille, että Inarin kunnan virkamiehen pitää osata ruotsia, mutta ei saamea

Koska suomessa on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi. voisiko johtua siitä.

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa on se, että sitä opetetaan toisena äidinkielenä! Pitäisi opettaa vieraana kielenä, niin kuin englantia. Oppitunteja on liian vähän viikossa, ja mennään hirveää vauhtia eteenpäin, eikä opeteta kieltä kunnolla.

Opettajat koulussa voisivat keskittyä siihen, että jokainen oppilas oppisi perusteet. Sen sijaan touhutetaan hirveällä kiireellä jotain opetussuunnitelmaa. Lopputulos on se, että muutama oppilas luokassa oppii kunnolla kielen.

Tuon huomasi selvästi, kun työpaikallamme aikoinaan järjestettiin ruotsin kurssi. Perustaso oli  niin heikkoa, että opettaja joutui aloittamaan ihan alkeista. Mutta sillä kurssilla myös opittiin ruotsia.

 

Pääasiahan siinä onkin, että opetussuunnitelma saadaan läpi. Suurin osa ei kieltä koskaan tarvitse

Ei se ole kamalaa, mutta toisaalta en minä ole sitä mihinkään tarvinnut koskaan. Vaikka enhän minä sitä muuten osaa muuten kuin, että "Jag heter Janne. Jag talar inte sveska mygge bra".

Vierailija kirjoitti:

Vie aikaa jonkun tärkeämmän asian oppimiselta.

Osaatko kuvitella montakin turhempaa oppiainetta kuin ruotsi?

Montakin: fysiikka, kemia, matematiikka.

Vierailija kirjoitti:

Vie aikaa jonkun tärkeämmän asian oppimiselta.

Osaatko kuvitella montakin turhempaa oppiainetta kuin ruotsi?

Kyllä. Englanti. Liikunta. Uskonto esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään käryä. 60-luvulla sain melkoiset kixit siitä että kykenin lukemaan Kalle Ankaa suht sujuvasti ilman sanakirjaa vaikka innostus lukea ruotsia ei muistaakseni ollut kovinkaan kummoinen. 

Lienee perusteltua olettaa että hyvä ruotsinkielen taito nopeuttaa huomattavasti sen melko läheisen sukukielen, englanninkielen oppimista?

Eikö sama päde ihan mihin tahansa sukulaiskieliin? Ja eikö sen pitäisi mennä myös toisin päin, eli hyvän englannin osaamisen pitäisi helpottaa myös ruotsin oppimista?

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole kamalaa, mutta toisaalta en minä ole sitä mihinkään tarvinnut koskaan. Vaikka enhän minä sitä muuten osaa muuten kuin, että "Jag heter Janne. Jag talar inte sveska mygge bra".

Minä olen tarvinnut. Lähdin opiskelemaan ruotsia yliopistoon, ja siitä tuli minulle ammatti.

Ei mikään! Koulussa on paljon kamalampiakin aineita, kuten liikunta.

Kyllähän se voisi  siellä olla valinnainen, jossa ei koskaan sitä tarvitse oikeassa elämässä, koska se alentaa monien ainakin maaseudun poikien koulunkäyntimotivointia.

Itse olen ollut tyytyväinen, esim. Ruotsin lehtien lukemisesta saa paljon enemmän kansainvälistä tietoa, kuin meidän iltisten kotimaan poliittiset riidat. Ja sen kuka milloinkin pyllykkäänsä esittelee somessa. Ruotsissa saa monista asioista tietoa 3 päivää aikaisemmin, ennen kuin meillä herätään uutisoimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vie aikaa jonkun tärkeämmän asian oppimiselta.

Osaatko kuvitella montakin turhempaa oppiainetta kuin ruotsi?

Montakin: fysiikka, kemia, matematiikka.

En ole ikinä tarvinnut fysiikan tai kemianopintoja mihinkään. En myöskään liikunnan tai uskonnontunnilla oppimiani asioita.

Ruotsia olen tarvinnut useinkin.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään käryä. 60-luvulla sain melkoiset kixit siitä että kykenin lukemaan Kalle Ankaa suht sujuvasti ilman sanakirjaa vaikka innostus lukea ruotsia ei muistaakseni ollut kovinkaan kummoinen. 

Lienee perusteltua olettaa että hyvä ruotsinkielen taito nopeuttaa huomattavasti sen melko läheisen sukukielen, englanninkielen oppimista?

Tämä koskee ruotsinkielisiä lapsia. Eihän 1. kielenä englantia opiskelevilla lapsilla ole yhtään ruåtsin taitoja. Itse en koskaan oppinut kunnolla ruåtsia, koska motivaatio puuttui täysin. Osaan sujuvasti kahta vierasta kieltä ja tyydyttävästi kahta muuta, Ruåtsi ei ole näistä mikään, vaikka koulussa sitä on päntätty 6 v, täysin turhaan.