Silloin kun olit lapsi, mitä ruokia isäsi kokkasi perheelle?

Ihan kaikenlaista ruokaa. No hernekeitto tuli lähes aina purkista. Teki sekä arki että juhlaruokaa. Äitikin välillä kokkaili lasagnea tms. Isän suosikkimauste oli joku knorrin grillimauste, ja jossain kohtaa teininä havahduin siihen että kaikki ruokahan maistuu sille.

Myös munuaisrisottokokeilut jäivät mieleen. Ei niin hirveän hyvää.

Minä isinä teen kaikki ruoat. Joskus viikonloppuisin kokkaillaan yhdessä. Vaimo leipoo...silloin kun Siltä tuntuu ja ehtii. Meillä on iso perhe ja oikeasti teen arkena kaikki ruoat ja hoidan keittiön. Se on vastapaino johtajan duuneille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Makaronia ja jauhelihaa, päälle halutessa ketsuppia. Lisukkeena kurkkuviipaleita ja tomaaattolohkoja. 90-luvulla.

Tuota en kyllä kutsuisi ruoaksi. Ei siinä mitään vikaa siis ole, mutta eihän tuo nyt mikään varsinainen ruokalaji ole: makroni+jauheliha.

 

Huvittavaa - jos nyt sitten lisäisin jauhelihaan esim. purkillisen tomaattimurskaa eli ns. kastikkeen - tulisiko siitä sitten ruoka? Tai joukkoon hemapa-pussillisen tai tölkilisen maissia, olisiko se sitten ruoka? Mun lapsuudessa toi oli makaroonisötköä ja valmistan sitä itsekin silloin tällöin, kun on kiire saada ruokaa pöytään. Välillä ihan just tollaisenaan, välillä tuunattuna eli nimenomaan lisättynä esim. kasviksilla. Jaukkarin kanssa voi paistaa esim. kesäkurpitsaa, sipulia tai mitä tahansa vihanneksia jne. Hyvää on. Täyttää vatsan ja ravitsee. 

Nykyisinhän miehet kokkaavat aika paljon, meilläkin meinaan jäädä apukokiksi, kun isäntä jäi eläkkeelle ja joutessaan alkoi kokata innokkaasti.

Mun rooli on sitten leipominen tai vaikka pannukakun tekeminen, mutta ne ovat poikkeustapauksia, ehkä kerran parissa viikossa tapahtuu.

Useimmiten tietysti molemmat ollaan keittiöhommissa.

Jotain sienimössöä, jota en uskaltanut syödä. Keitettyjä perunoita ja porkkanoita, ruskeakastiketta. Sieni/lihapasteijoita. Joskus paistettua lohta ja jouluna kinkku. Ei kovin usein kokkaillut, mutta joskus kuitenkin.

Ei mitään,oli jo kuollut kun olin 3v

Vähän ohi aiheen, mutta en ole koskaan aiemmin kuullut esim. maksamakkarakeitosta tai kuivalihakeitosta sekä kuivalihavellistä... Itse kotoisin pääkaupunkiseudulta.

Kalakeitto taisi olla kunnianhimoisinta mitä isäni joskus teki, mutta ei se järin hääviä ollut. Perunat toki keitti usein ja sen oheen jotain lämmitettävää valmisruokaa tai jonkun muun laittamaa, esim. kastiketta, makkaraa, lihapullia tms. Ja joo, isäni on myös ollut vuosikausia perheen varsinainen puuronkeittäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90-luvulla isä keitti meille lapsille sika-nauta purkkilihaa ja perunoita, kokkaustaidot siis olemattomat. Tomaatteja sai aina paljon joltain kasvihuoneen omaavalta asiakkaaltaan (oli yrittäjä) joten niitä lisukkeeksi. Voita perunojen päälle jos ei ihan kuivana halunnut syödä.

Muistan että oikeastaan oli oikein hyvää ja olen aikuisenakin tehnyt tuota nostalgiamielessä.

Lisäyksenä että tuossa ei mitään mausteita ollut, pelkkään veteen siis purkkiliha ja perunat ja siitä suoraan lautaselle.

Tuohan on suunnilleen armeijan kenttäkeittiöiden klassikko noppasoppa. Nimi tulee siitä, että se säilykeliha oli sellaisina suunnilleen arpakuution kokoisina paloina.

Nimi tulee kuivatusta perunasta, joka oli kuvailemasi kokoisina paloina.

En tiedä, onko sittemmin luovuttu ko. raaka-aineesta ja nimi jäänyt elämään tarkoittaen tavallista nödesoppaa.

Vierailija kirjoitti:

Rautaisella paistinpannulla paistettiin läskisoosia. Rapeaksi paistetut pekonit laitettiin lopuksi kastikkeeseen. Parempaa kuin nimi antaa ymmärtää. Ikä 60v.

Läskisoosi on hyvää, jos läski on vanhanaikaista, sulavaa laatua. 

Siankylki paloitellaan pannulle, paistetaan , kunnes liha on rapeaa ja rasva sulanut. Loppuvaiheessa rasvaan lisätään vehnäjauhot, jotka ruskistetaan sekä sipulisilppua, joka ruskistuu jauhojen mukana. Tarkkana, ettei mikään pala!

Lisätään vettä, mustapippuria ja suolaa, keitetään sakeaksi.

Hyvät perunat maistuvat läskisoosin kanssa taivaallisilta. Sokeroitu puolukkasurvoa kruunaa aterian.  Parasta puolukkasurvos on, kun se saa tekeytyä sokerin kanssa useita päiviä.

En paljo näkemään päässy ku oli linnas jne ja kuoli kö olin 4 mutta säilyke lihapullat oli hyviä.

Savusti kaloja. Se oli ainoa ruoka mitä isä teki. Osallistui kyllä viljan kasvattamiseen ja jauhamiseen, eläimien kasvattamiseen ja teurastamiseen, että sillälailla oli vahvasti ruokahuollossa mukana.

Ranskalaisia ja nakkeja. 

Isäni ei muistaakseni koskaan kokannut yhtään mitään. Kaikkea muuta hän sitten tekikin. Kokkaaminen ei vain ollut ilmeisesti hänen "alaansa".

Vähän kaikkea, niin kuin vielä nyt 80-vuotiaanakin. Mutsia parempi kokki. Yhdessä tekevät nyt vanhana.

Kun olin lapsi, isä teki lihapullat ja äiti palapaistin, esimerkiksi. Äiti teki puurot ja isä varmaan kaikki keitot.

Pitkää sikaa, eli khatilla kasvautta luomulaiheliinia, vartaassa kokonaisena kypsennettynä, jamssipedeillä tarjoiltuna. Saattaa kuulostaa epäeettisestä, mutta isäni kotimaassa laiheliineja kasvatettiin vartavasten korkea-arvosten uskonoppineiden juhlapöytiin, lihan ollen siten halal sanan varsinaisessa merkityksessä. Aterian kohokohta oli, kun kunniavieraalle tarjoiltiin laiheliinin terhot, suosionosoitusten ja fanfaarien säestämänä tietenkin.

En muista että olisi koskaan tehnyt mitään. Äiti oli kokki töissä ja kotona.

Paistoi tai savusti kalaa. Yleensä itsensä kalastamaa.

Makaroonia ja tonnikalaa

Isä teki meidän perheessä ruoat, äiti ei osannut kokata eikä osaa edelleenkään. 

 

Oli tarjolla kaikkea laidasta laitaan. Spagettia jauhelihakastikkeella, makaronilaatikkoa, lihapullia ja muussia, kanaa ja riisiä, siskonmakkarakeittoa, jauhelihakeittoa, nakkikastiketta, kinkkupastaa, lohta, pihvejä, uuniperunoita, ranskalaisia ja nakkeja, lasagnea, wokkeja, pyttipannua, tortilloja, lämpimiä voileipiä, hernekeittoa, you name it. Ei mitään erityisiä trendiherkkua eikä todellakaan kauhean kasvispainotteista mutta hyvää ja maukasta :).

Edelleen 35-vuotiaana käyn nautiskelemassa isäni herkkupadoista ja lapsetkin tykkäävät papan ruoista :).