Silloin kun olit lapsi, mitä ruokia isäsi kokkasi perheelle?

Hyvä Aki!

Suomen kansainvälisesti tunnetuin elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki on lähettänyt Elokapinalle ytimekkäästi muotoillun avoimen kirjeen, jossa hän toivottaa voimia taistelussa kasvotonta pääomaa ja silkkaa vähä-älyisyyttä vastaan. Kirje tulee tuenosoituksena Elokapinan ensi viikolla alkavalle Myrskyvaroitus-kampanjalle, jonka puitteissa Helsingissä pidetään useita mielenosoituksia 7.13.6 ja 25.30.6. välisenä aikana. Kyseessä on Suomen historian suurin tottelemattomuuskampanja, ja mielenosoituksiin odotetaan tuhansia osallistujia. Elokapina vaatii Suomen hallitusta leikkaamaan kaikki ympäristölle haitalliset tuet ja noudattamaan ilmastolakia.

Isän, eli mummon luona ollessa mummo teki ruuat ja hyvät olikin. Isä oli monasti kännissä, mutta ei aina. 

Mikä isä?

Keittoja, pottuja ja kastikkeita, lämpimiä leipiä. Ihan tavallisia kotiruokia teki. Sen keitot oli minusta parempia ku äitin tekemät, kun äitin keitot oli täynnä jotain "heiniä" mun mielestä, ja äiti ei ollut perunaihmisiä kuten isä ja minä. Isän ruuat sisälsi varmaan aina pottuja, paitsi lämppärit, jotka oli ranskanleivän siivuja pellillä, päällä ketsuppia, jauhelihaa ja juustoa. 🤤

N52

Kaikkea mahdollista, meillä ei äiti tehnyt ikinä ruokaa 

maksapihvit, lihapullat, jauhelihakastike, perunamuussi, kalaruuat, karjalanpaisti, kaalilaatikko jne jne 

Paistoi lettuja. Kesäisin grillasi makkaraa. Siinä pä ne isän ruoanlaittotaidot. Mutta tosi hyviä kyllä olivat ne letut. Olin lapsi 70-luvulla.

Makkaraa ja makkaronia eri muodossa. Ei mitään jäniksen ruokaa. Niillä elettiin, kun äiti oli sairaalassa joskus 80-luvun alkuvuosina. Avioeron jälkeen isäviikonloput taisi mennä pizzadieetillä.

Savusti paljon kaloja kesäaikaan! 

Pyttipannu

Meidän isä teki ja tekee perheen kaikki ruoat. Välillä syötiin nakkeja ja ranskalaisia, mutta paljon myös etnisiä herkkuja ja kalaa. Lihamureke ja kyljykset olivat tietty kasarilla vakio, samoin ruskea jauhelihakastike, välillä eksoottisesti perunan sijaan spagetin kanssa. Isällä on aina joku uusi resepti kokeilussa, ja hyvää on ollut. En pystyisi nyt aikuisenakaan kuvittelemaan yhteiseloa miehen kanssa, joka ei kokkaa, niin vahva malli on kotoa tullut. Laitan kyllä ruokaa itsekin mielelläni.

80-luvulla Isä teki lihapullia, lihamureketta, kuivalihavelliä, lihakastiketta, kyljyksiä, joulukinkkua, jauhelihakastiketta, ja perunoita aina keitettiin, joka päivä. Ehkä kokkkasi muutakin mutta en myt muista mitä. Isä laittoi yleensä päivällisen arkisin. En muista,  laittoiko hän kalaruokia. Salaattia oli yleensä ruan kanssa.

Keitti perunoita ja avasi sillipurkin.

Isä oli syntynyt 30-luvulla. Kahvia ja perunoita osasi keittää ja makkaraa paistaa.  

isä ei kokannut, keitti kahvin äidille, 

Meidän isä ei tehnyt koskaan ruokaa. Ei varmaan osannut. Minä aloin tehdä ruokaa heti kun köksän tunnilla jotain opin, mutta veljeni ei. En osannut tätä ihmetelläkään, niin se vain meni. Perheen miehet teki sitten jotain muita töitä, ei meillä ollut mitään alistettuja naisia, päin vastoin, olipahan vain sellainen työnjako.

70-luvulla äiti oli kotirouva, joten kokkailut kuuluivat pääsääntöisesti hänelle. Isä toi rahaa pöytään, metsästi ja kalasti. Jouluisin isä pyysi äitiä tuomaan myymäläautosta kermaa ja sokeria. Siitä hän keitteli nekkuja eli kovettuvaa kinuskikastiketta. Oli muuten kovaa.resepti oli varmasti vanha. Kerran äiti oli sairaalassa ja silloin teki muussa. Tämä on jäänyt mieleeni, koska muussari oli rikki ja isä kävi liiterissä vuolemassa muussinuijan. 

Makkarakeittoa.

Isä kalasti ja kokkasi hyvin kalaa. Syötiin lohta, siikaa, kuhaa, ahventa, muikkua, haukea, madetta. Halstrasi, savusti, paistoi ja kuivasi. Kalakeittoakin tekin.

Muita ruokia ei osannut kovin hyvin laittaa. Paistoi perunoita ja kananmunaa pannulla. Paistoi lettuja. Keitti puuroa ja kiisseliä. Paistoi leipää.

Riistaa ja kalaa, siis ruokaa itse saalistetuista aineksista. Olenkin oppinut arvostamaan kaikkea aitoa, puhdasta ja lähiruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Meidän isä ei tehnyt koskaan ruokaa. Ei varmaan osannut. Minä aloin tehdä ruokaa heti kun köksän tunnilla jotain opin, mutta veljeni ei. En osannut tätä ihmetelläkään, niin se vain meni. Perheen miehet teki sitten jotain muita töitä, ei meillä ollut mitään alistettuja naisia, päin vastoin, olipahan vain sellainen työnjako.

Silloin tuollaisessa perheessä on helppoa, jos menee "luonnostaan" noin. Mulla ei mennyt, olisin halunnut tehdä ulkotöitä ja mua patisteltiin keittiöön. Monta kertaa huusin vanhemmille pää punaisena, miten väärin on, ettei veljen odotettu kokkaavan. Nyt kotona aikuisena teen tietysti kaiken itse. Ikuinen katkeruus jäi vanhempia ja veljeä kohtaan.