Kertokaa ajasta, kun tietokoneet tulivat Suomessa työpaikoille

Kävin yhden kurssin 1985 ja opin siellä kirjoittamaan mekaanisella kirjoituskoneella. Sokeasti kirjoittamista opeteltiin n 20 viikkoa. Siellä oli myös yritystaloutta ym. Kerran konekirjoitustunnilla pääsimme kokeilemaan tietokoneen käyttöä. Tekstinkäsittelyohjelma oli WordStar.

Samana vuonna pääsin töihin yhdelle ruputyöpaikalle, siellä oli vielä silloin vain peruskone ABC800 taisi olla joku Luxorin tms kone, en muista. Näyttö näytti kiiluvan vihreää tekstiä ja numeroita! Lisäosaan tungettiin lerppu, jossa oli joku kämäinen ohjelmantapainen ja toiseen koloon tungettiin toinen lerppu, jolle tallennettiin data. Kirjoitin oli matriisiräpättäjä, sekin oli monimutkainen jos joskus piti muuttaa jotain.

Vasta v 1987 ostimme sinne ensimmäisen PC:n. Siinä oli sentään amber-näyttö. Siinä oli ohjelmistona Enable, johon kuului tekstinkäsittelyn lisäksi tietokanta ja taulukko-ohjelma. Opin ne helposti.

Sitten jossain johtoportaassa päätettiin, että kaikkien osastojen oli pakko alkaa käyttää WordPerfectiä. Inhosin sitä mutta oppihan senkin. Käytän muuten sitä vieläkin. Paikalla ei ollut kuin pari muuta, jotka edes suostuivat koskemaan tietokoneihin.

Sitten siirryin toiseen paikkaan, jonne oli palkattu ATK-mies, hän oli yksin yrittänyt huhkia ja järjestää verkkoa, jouduin aikamoiseen myllytykseen kun piti tuo kaikki järjestää hänen kanssaan kaksistaan. Yhtä firmaa käytettiin piuhojen vetämisessä ja heidän kauttaan myös ostiskeltiin koneita.

Jouduin jollain lailla myös opettamaan muita koneiden käytössä, silloin oli vielä MS-DOS vallalla. Auta armias kun siirryttiin Windowsiin! Ihmiset oli kuin kädettömiä, hiiren käyttöä opetin pasianssin avulla.

Toisaalta ikävintä oli se kun aika monet vastusti viimeiseen asti työtehtävien digitalisointia. Jotkut harvat olivat sentään istuneet näyttöpäätteen ääressä ja tajusivat verkkoperiaatteen.

Kyllähän siinä oppi paljon tekniikkaa, ja joistakin opeista on vieläkin hyötyä. Toisaalta ajattelen, että miten nuo kaikki nykyään digiin ja nettiin ym tottuneet sitten tulevat toimeen, kun sähkönsaanti loppuu ja koko yhteiskunta hajoaa? Kuka heitä sitten pitelee kainaloiden alta pystyssä?

Vuonna 1986 työpaikalla oli erikseen tekstinkäsittelyohjema, jonne jokaisella oli oma lerppu, toiminnanohjausjärjestelmään syötettiin tilaukset käyttämällä pelkästään numeroita 0 ja 1 - siinä sitten hakattiin tuotekoodeja koneelle, huh! Se oli juhlaa, kun saatiin telex, jossa pystyi keskustelemaan online Singaporeen. Kehitys on todella kehittynyt niistä ajoista eteenpäin! 

80/90-luvun vaihteessa oli joku bbs tyylinen ratkaisu ns. purkki. Siihen purkkiin soitettiin modeemilla työpaikoilta tai kotoa, sieltä pystyi näkemään tietoja työpaikkaa koskevista asioista. Kotiin näitä bbs-purkkeja pystytteli harrastajat ja niistä pystyi lataamaan laillisia/laittomia tiedostoja. Tämä oli ennen internetiä ja selainta. Käyttöjärjestelmä ei ollut automaattisesti graafinen kuten nykyisin esim. windows. Bbs oli yksinkertainen tekstipohjainen esim. vihreä fontti, mustalla taustalla. CGA näyttä julkistettiin 1981, VGA 1987. Nämä tekniikat rajoitti värejä ja miten kuva näkyi näytöllä. Värit saattoivat olla ihan epänormaalit verrattuna nykyisiin. Tuon ajan tietokoneet oli todella hitaita eivätkä kyenneet kuin ajamaan sitä yhtä ohjelmaa kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Muistan. Ekat koneet tulivat 1989. Niissä ei ensimmäiseen kahteen vuoteen ollut tekstinkäsittely- eikä taulukkolaskentasovelluksia. Toimistosihteeri naputteli tuntikorteista tunnit johonkin tietokantaan, jota ei kuitenkaan alussa hyödynnetty. Ainoa oikea sovellus oli maastotallentimen lataus- ja lukusovellus, jolla saatiin hyödynnettyä mittaustietoja. Windowsin tultua se riisuttiin aluksi kaikista koneista pois, ettei kukaan olisi pelannut pasianssia. Kun ensimmäiset hiiret tulivat, yksi toimistonainen pelkäsi sitä. Alkukantainen sähköposti tuli 1996. 

M63

Ei tuohon aikaan mitään sovelluksia ollut vaan ohjelmia. Teille ei ole vaan raaskittu hankkia niitä ohjelmia. Kauan ennen tuota tuli käytettyä niin Wordin 2.0 DOS versiota ja WordPerfektiä. En tiedä tulisiko vielä funktiokoodit selkäytimestä kirjoittaessa. Lotus 123 tuli joskus kokeiltua.

N61

Muistan kesätöissä, miten vanhat patut kehuivat, että kannatti olla kauan koneita vastaan, kun sitten pääsivät kunnon kursseille. Ne ensimmäisenä koneita käyttäneet eivät olleet saaneet yhtä hyvää koulutusta. Eikä niillä vanhoilla patuillakaan oikeasti ollut mitään tietokoneita vastaan, muuta kuin periaate.

Ihminen pelkää ja vihaa kaikkea mitä ei ymmärrä. Siispä tietotekniikkavihaajat ovat yksinkertaisia ihmisiä.

Niitä muuten riitti 90-luvullakin ja muutenkin tietokoneen käyttäjiä pidettiin outoina friikkeinä, nörtteinä, joilla ei ole elämää.

Sitten kuin salamana joskus 2010-luvun paikkeilla se onkin hyvä juttu että ollaan netissä ja jutellaan.

Paitsi, että se kaikki on pahempaa kuin koskaan. Ihmiset ovat zombeja, niska vain notkottaa luurin ruutua kohden. Ennen sentään oltiin sisällä näytön edessä poissa silmistä ja vaaraa aiheuttamasta.

Vierailija kirjoitti:

yllähän siinä oppi paljon tekniikkaa, ja joistakin opeista on vieläkin hyötyä. Toisaalta ajattelen, että miten nuo kaikki nykyään digiin ja nettiin ym tottuneet sitten tulevat toimeen, kun sähkönsaanti loppuu ja koko yhteiskunta hajoaa? Kuka heitä sitten pitelee kainaloiden alta pystyssä?

Kun sähkönsaanti loppuu? Milloin se loppuu? Tiedätkö jotain, mitä maamme johto ei?

Texas inc. Laskin korvattiin tietokoneella jolla laskettiin samoja laskuja kuin laskimellakin pystyi tai laskutikullakin, olipa siihen vielä hankittu laskukiekkokin samoihin laskuihin aikoinaan.

Mulla oli 80-luvun lopussa työkoneena IBM 286 PC-klooni. RAMia oli 1Mt ja kovalevy oli 40 Mt. DOS-kone mutta asensin siihen kokeeksi muistaakseni Windows 2:n. 

HP:n 486 Vectra oli silloin koneista kunkuin, maksoi muistaakseni n. 40000 mk.

Minä menin töihin 1985. Silloisessa työpaikassa työt tehtiin tietokoneella, mutta ohjelmat oli hankalia käyttää. Tekstinkäsittelyohjelma oli sellainen, että yksi A4 näkyi vaakasuuntaan kahdella näkymällä. Jos toiseen näkymään korjasi tekstiä vaikka yhden kirjaimen lisäämällä, piti lisätä merkin verran tilaa samalle riville toiseen näkymään, muuten sieltä jäi uupumaan merkki.

Tuttu palkkasihteeri oli laskenut palkkoja niin, että tiedot syötettiin tietokoneelle ja siitä ne siirtyi pankkiin. Näyttöä ei ollut eikä mitään voinut tarkistaa vaan vasta sitten, kun palkat oli maksettu. 

Kesätyöpaikkaan valtiolla tuli ensimmäiset päätteet rekisterityöskentelyä varten 1987. Samaan huoneeseenkaan ei saanut mennä, vain kaksi jollain mystisellä perusteella valikoitua virkailijaa sai näitä vekottimia lähestyä. Pikkuruinen näyttö ja niin hidas toiminta, että kuulemma ehti kahvit keittää ennen kuin enterin painamisen jälkeen tieto oli siirtynyt eteenpäin. 

Myöhemmin samassa virastossa - elettiin jo 90-lukua - pari naista vaihtoi työtehtäviä, koska "minä en noita tietokoneita opettele, kun jään kahden vuoden päästä eläkkeelle". 

Menin 2000 luvun alussa tekniseen tukeen töihin vaikkei tietokoneet kiinnostanut tippaakaan.

Ei muuta kuin kansanedustajilta sitten tietokoneet ja puhelimet pois ja tilalle kynä ja paperia. Ehkä jokin helmitaululaskin olisi hyvä myös olla. Ei kun ei ei, ehkä sittenkin papyrus ja oravannahat maksuvälineeksi.

1975 lähtiem olin palkanlaskija.  Ne oli aiemmin laskettu  reikäkortilla ladattavalla koneella, magneettinauha-kortit jokaiselle palkansaajalle,  yhteenveto tuli lopuksi,  brutot, pankkiin menevät summat,  ennakonpidätykset yhteensä,  sosiaaliturvamaksut yhteensä ja ay-maksujen tilitettävä summa.

Sitten tuli tallennuslaite 1978.   Sillä tallennettiin palkat kasetille ja kasetti lähetettiin jyväskylään Tieto oy:lle josta tuli ryönäläjä paperia ja tilinauhat jaettavaksi.

Tietysti kirjanpito, reskontrat ym.  samalla tapaa.

Vierailija kirjoitti:

1975 lähtiem olin palkanlaskija.  Ne oli aiemmin laskettu  reikäkortilla ladattavalla koneella, magneettinauha-kortit jokaiselle palkansaajalle,  yhteenveto tuli lopuksi,  brutot, pankkiin menevät summat,  ennakonpidätykset yhteensä,  sosiaaliturvamaksut yhteensä ja ay-maksujen tilitettävä summa.

Sitten tuli tallennuslaite 1978.   Sillä tallennettiin palkat kasetille ja kasetti lähetettiin jyväskylään Tieto oy:lle josta tuli ryönäläjä paperia ja tilinauhat jaettavaksi.

Tietysti kirjanpito, reskontrat ym.  samalla tapaa.

 

 

 

Voi olla että olikin Tietojyvä 70- luvun lopussa,  en muista varmaksi nimeä.    Kuitenkin kävin siellä yhden päivän koulutuksessakin.

Muistanpa, kun keskisuuressa konepajassa alettiin puhua siitä, että taloon ollaan hommaamassa oikein tietokone.

Kaikki sitä naureskelivat, että mitä se tämmöinen sadan hengen yritys nyt millään tietokoneilla tekee, yläkerrassa pitkät rivit konekirjoittajanaisia lähetti insinööri ja johtajat. Työntekijät osaavat piirustukset ja työnsä.

Vielä tähän tietokoneita.

Aika pian ne työkoneetkin alkoivat olla sellaisia, että tietotekniikkaa tarvittiin sekä mikrotukihenkilöitäkin.

Elettiin kahdeksankymmenluvun loppua.

Yhdeksänkymmentäluvun alussa oltiin vielä aika vihreitä noitten roskapostien kanssa.

Eräänä päivänä oli jokaisen koneeseen jostain ulkopuolelta tullut "I love you" sähköposti ja olihan sitä sitten aika moni klikannut.

Muustelen, että oli oikein iltalehdissäkin juttua.

Oli siinä atk henkilöllä työmaa, että sai järjestelmän palautettua ja salauksiakin taidettiin sen jälkeen opetella käyttämään.