Vaikea unettomuus, haluaisin pois tästä maailmasta

Päihdehoitoon ohjattu? Eli olet taipuvainen lääkkeiden ylikäyttöön? 

Vierailija kirjoitti:

Päihdehoitoon ohjattu? Eli olet taipuvainen lääkkeiden ylikäyttöön? 

Ap kirjoitti juuri, että ottaa lääkkeitä lääkärin ohjeiden mukaisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Päihdehoitoon ohjattu? Eli olet taipuvainen lääkkeiden ylikäyttöön? 

En ole, mutta tälläistä yritettiin minusta tehdä. Sama kuin nykyisin kroonisilta kipupotilailta viedään kipulääkkeet ja väitetään, että kivut johtuvat psyykkisistä syistä. Hysteeristä menoa. Ihmisten toimintakykyä pitäisi kuitenkin pitää yllä.

Vierailija kirjoitti:

Onko joku maa, jossa unettomuutta hoidetaan hyvin? Jos tietäisin sellaisen, niin matkustaisin sinne lääkäriin. 

Mä voisin lähteä myös kun en saa paniikkihäiriöön kuin vaan oloa pahentavia lääkkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla auttoi unettomuuteen psykologin kanssa keskustelu, nyt on käyty noin puolitoista vuotta. Keväällä umettomuus helpotti huimasti, kun psykologin kanssa tehtiin traumoille altistusterapiaa. Mulla on takana 20 vuoden unettomuus, ja nyt mä kyllä uskon, että ne juurisyyt hoitamalla unettomuuskin helpottaa.

 

Itse en tarvitse siis enää nukahtamislääkkeitä kuin max kerran viikossa, ja unessa pysyn neljän lääkkeen kombolla. Uskon vahvasti, että kolmen terapiavuoden jäkeen voin alkaa unelmoida luomu-unista, vihdoin. 

Keskustelu on auttanut ja pysyt unessa neljän lääkkeen kombolla mutta pääasia että et sitä nukahtamislääkettä tarvitse?

Okeeeeei...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla auttoi unettomuuteen psykologin kanssa keskustelu, nyt on käyty noin puolitoista vuotta. Keväällä umettomuus helpotti huimasti, kun psykologin kanssa tehtiin traumoille altistusterapiaa. Mulla on takana 20 vuoden unettomuus, ja nyt mä kyllä uskon, että ne juurisyyt hoitamalla unettomuuskin helpottaa.

 

Itse en tarvitse siis enää nukahtamislääkkeitä kuin max kerran viikossa, ja unessa pysyn neljän lääkkeen kombolla. Uskon vahvasti, että kolmen terapiavuoden jäkeen voin alkaa unelmoida luomu-unista, vihdoin. 

 

Keskustelu on auttanut ja pysyt unessa neljän lääkkeen kombolla mutta pääasia että et sitä nukahtamislääkettä tarvitse?

Okeeeeei...

Pikkuhiljaa. Keskustelu niinkään ei ole auttanut, mutta just toi asioiden työstäminen ja varsinkin trauma-altistushoidot oli mulle käänteentekeviä; oon voinut niin paljon paremmin niiden jälkeen. Traumaa on kuitenkin paljon, joten aikaa menee vuosia!

Vierailija kirjoitti:

Unettomuus saattaa kroonistua. Silloin sen kanssa on vaan opittava elämään. 

Eli apua ei tarvitse antaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla auttoi unettomuuteen psykologin kanssa keskustelu, nyt on käyty noin puolitoista vuotta. Keväällä umettomuus helpotti huimasti, kun psykologin kanssa tehtiin traumoille altistusterapiaa. Mulla on takana 20 vuoden unettomuus, ja nyt mä kyllä uskon, että ne juurisyyt hoitamalla unettomuuskin helpottaa.

 

Itse en tarvitse siis enää nukahtamislääkkeitä kuin max kerran viikossa, ja unessa pysyn neljän lääkkeen kombolla. Uskon vahvasti, että kolmen terapiavuoden jäkeen voin alkaa unelmoida luomu-unista, vihdoin. 

 

Keskustelu on auttanut ja pysyt unessa neljän lääkkeen kombolla mutta pääasia että et sitä nukahtamislääkettä tarvitse?

Okeeeeei...

Pikkuhiljaa. Keskustelu niinkään ei ole auttanut, mutta just toi asioiden työstäminen ja varsinkin traum

Kuitenkin saat neljää lääkettä unettomuuteen.

Minulla oli verikokeiden perusteella vaihdevuodet vähän alkaneet jo 32 v, 42 v oli niin pahat jo, etten nukkunut enää edes 2 unilääkkeet yhdistelmällä. Estrogeenihoito auttoi parissa viikossa. Eli ap:n kannattaisi mittauttaa fsh.

On olemassa yksi maa, jossa apua piisaa ja se on ilmaista:

HÖYHENSAARET

Itselläni on myös ollut pahoja univaikeuksia, välillä 3 läpivalvottua yötä viikossa, noin 3 tunnin yöunia. Lopulta piti aika monia asioita selvittää ja laittaa kuosiin. Työstressin minimimointi, sosiaalisten ympyröiden kehittäminen, masennuksen hoito, uniapnean hoito, avuksi lääkkeet (ketipinor, mirtazapin), aivojen kuormituksen vähentäminen, makuuhuone säkkipimeäksi ja viileäksi ym.

Lopulta kaikkein suurin muutos tuli rankan fyysisen treenin lisäämisestä viikko-ohjelmaan. Ikää on 50+ ja teen vähintään 3-4 raskasta (noin puolentoista tunnin) liikuntasuoritusta viikkoon, joissa usein käydään maksimisykkeellä. Näiden päälle hiilaripitoinen tukeva iltapala ja sitten nukkumaan.

Saan pääsääntöisesti nukuttua noin 7 tuntia, huonoimmillaan kuutisen tuntia. Uni ei aina ole erityisen palauttavaa, mutta kuitenkin ero entiseen kuin yöllä ja päivällä. Muutos ei tullut nopeasti, otti parisen vuotta.

Myös sen oivaltaminen,  että itselleni luontainen nukkumaanmenoaika on lähempänä klo 21, on parantanut unta. Nukahdan nykyisin nopeasti ilman lääkkeitä, käytän kuitenkin melatoniinia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainaus ei toimi, mutta bentsoista kyselleelle: sain Opamoxit unilääkäriltä. Sen jälkeen sairaalassa iskettiin käyttöön ns. norsupyssy eli Temestaa 4 mg ja Serenasea 5 mg. Serenaset olen nyt saanut vähennettyä pois mutta Temestassa on vielä työmaata. Yllätyin kuinka nopeasti bentsoista menee teho - on kuin nallekarkkeja söisi unilääkkeeksi. -ap

 

 

Anna ne lääkkeet jollekin kenellä ne auttaa ja hallitsee käytön satunnaisesti niinkun pitääkin.

Olen toiminut koko ajan tarkasti lääkärin ohjeiden mukaan.

Ja seloste sanoo: "Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä pidä antaa muiden käyttöön."

Tsemppiä kaikille ketjun kanssaunettomille.

-ap

 

Mutta sanot, että tehot on lähtenyt ja sama kuin nallekarkkeja söis. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä apua olet saanut? Minulle kokeiltiin muistaakseni neljää eri lääkettä, ennen kuin löytyi sopiva ja ongelma pieneni murto-osaan alkuperäisestä.

 

Kiitos vastauksesta. Apu on ollut juurikin tuota lääkityksen rukkaamista. Mitään psyykkistä ongelmaa kun ei varsinaisesti ole taustalla.

Se voi kestää kauan. Ymmärtän, että unettomuus on todella rasittava vaiva, se vie voimat. Oletko ajatellut,että saisit apua myös lääkkeettömistä keinoista? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä apua olet saanut? Minulle kokeiltiin muistaakseni neljää eri lääkettä, ennen kuin löytyi sopiva ja ongelma pieneni murto-osaan alkuperäisestä.

 

Kiitos vastauksesta. Apu on ollut juurikin tuota lääkityksen rukkaamista. Mitään psyykkistä ongelmaa kun ei varsinaisesti ole taustalla.

Se voi kestää kauan. Ymmärtän, että unettomuus on todella rasittava vaiva, se vie voimat. Oletko ajatellut,että saisit apua myös lääkkeettömistä keinoista? 

OLETKO AJATELLUT ETTÄ OLISIT OLETTAMATTA??? 

"Mutta sanot, että tehot on lähtenyt ja sama kuin nallekarkkeja söis."



Sain unettomuudesta lieviä hermostollisia sairaskohtauksia ja sairaalassa huomattiin sattumalta, että Temesta auttaa pitämään ne poissa. Haluaisin kokeilla vähentää annosta ja nähdä missä pisteessä sairaskohtaukset alkavat uudelleen vai alkavatko ollenkaan, mutta lääkärin mielestä sairaskohtausten kanssa ei ole leikkimistä, joten lääke pysyy.

Tosiaan unen suhteen tehot menivät jo ensimmäisen yön jälkeen, siinä suhteessa nallekarkki. -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unettomuus saattaa kroonistua. Silloin sen kanssa on vaan opittava elämään. 

 

Eli apua ei tarvitse antaa?

Tää on kieroa kyllä. 

Mulla oli unettomuutta jo lapsena ja teininä. 

Muistan kun kerran ammattikoulua käydessäni olin taas puskenut vaan 1-2 tunnin unilla. (Tähän päälle ne tunnin urheilut joka päivä koska se kuulemma auttaa!!! + koulumatkakävelyt)

Sit olin jo kaksi yötä ollut valveilla kokonaan,. Aamulla menin heti terkkarin luo ja itkin "mitä mun pitää tehdä että mä saan jotain apua nukkumiseen".

Totesi että eihän tuo akuuttia ole kun on jo niin pitkään jatkunut, lääkäriaika parin viikon päästä.

Miksi unettomuutta pidetään niin vähäarvoisena vaivana? Varmasti ihmiset tekee itsemurhia osin senkin takia. 

Vierailija kirjoitti:

"Mutta sanot, että tehot on lähtenyt ja sama kuin nallekarkkeja söis."



Sain unettomuudesta lieviä hermostollisia sairaskohtauksia ja sairaalassa huomattiin sattumalta, että Temesta auttaa pitämään ne poissa. Haluaisin kokeilla vähentää annosta ja nähdä missä pisteessä sairaskohtaukset alkavat uudelleen vai alkavatko ollenkaan, mutta lääkärin mielestä sairaskohtausten kanssa ei ole leikkimistä, joten lääke pysyy.

Tosiaan unen suhteen tehot menivät jo ensimmäisen yön jälkeen, siinä suhteessa nallekarkki. -ap

Et osaa itse pienentää tai koittaa olla ilman?

Sitä omaa järkeäkin saa käyttää näissä ja mitäs sit kun lääkäri vaihtuu ja ottaa nuokin pois. 

Ikävä kuulla. Mulla oli ihan samanlainen ongelma monta vuotta. Kyllä siinä tosiaan synkimpinä aikoina tuli jo mieleen, että jos elämä on tämmöistä, niin en tiedä haluanko elää kovin kauan. Unettomuus on aivan kamalaa ja ikuiset traumat kyllä jäi. Siinä menee koko elämä viemäristä, kun olet kuilemanväsynyt, mutta et pysty nukkumaan. En uskalla esim hankkia lapsia, koska pelkään samanlaista kierrettä yli kaiken.

Mulla syyksi unettomuuden taustalla paljastui lopulta raudanpuutteen (aiheutti levottomia jalkoja ja hapenpuutetta elimistöön) ja kilpirauhasen toimintahäiriön yhdistelmäksi. Elämä palasi, kun sain rautainfuusion ja aloitettiin struumaan lääkitys. Silti pelkään, että tuo toistuu. Mun kroppa on tosi tarkka siitä tyroksiinin määrästä. Jos on vähän liikaa tai liian vähän, niin uni lähtee ensimmäisenä. Helppohan sitä lääkettä on itse säätää, mutta silti aina kauhulla ajattelen, että ei saat*na, nytkö se taas alkaa, kun jää parina yönä unet välistä.

Toivon sydämeni pohjasta, että saat apua tuohon hirveään tilanteeseen. Vaihda lääkäriä, jos ei tutkita muita syitä. Minullekin tarjottiin vuosia masennusta selitykseksi, eikä uskottu kun sanoin, että se on seuraus eikä syy. Voimia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En huomannut, että sanoiko ap ikäänsä.

Jo Käypä hoitosuositusten mukaan vaihdevuosi-ikäisille naisille pitäisi ensitöikseen määrätä estrogeenia hormonikorvaushoitoa unettomuutta. Moni lääkäri ei ehkä tiedä tätä uutta linjausta. Eli estrogeenin puute voi aiheuttaa todella pahaa unettomuutta, johon edes unilääkkeet eivät tehoa.

Luullakseni hormonaalinen ehkäisy voi aikaansaada vaihdevuosia muistuttavan tilan myös.

Lisäksi kilpirauhasen liikatoiminta aikaansaa unettomuutta, se on yleinen autoimmuunisairaus naisilla.

Kannatan näiden lisäksi myös unilääkkeitä, mutta edes ne eivät auta, jos nuo edellämainitut ovat epätasapainossa.

Olen 39 eli ei pitäisi olla vielä vaihdevuodet. Kilpirauhanenkin on tutkittu moneen kertaan. Hormonaalista ehkäisyä ei ole.

Ja joo, en ole se "unikeskukseni on tuhoutunut, nukunko enää koskaan :("

Minulla oli syynä kilpirauhanen, vaikka testeissä ei näkynyt vielä mitään. Laukesi lopullisesti parin vuoden unettomuuden jälkeen. Sitten vasta sain lääkkeet siihen.

Ootko kuullut prioneista ja fataalista familiaarisesta insomniasta?