~¤~Helminauhalaisten La-Su pino~¤~

...sillä täältä löytää kyllä vastauksen aina siihenkin asiaan joka vasta alitajuntaan on itselläni tipahtanut. Esim.onko muillakin näillä viikoilla olevilla mammoilla vaikeuksia mahtua äitiysvaatteisiinsa - ja kas, johan siitä onkin tänään ollut puhetta. Viimeksi eilen sitä tuskailin mielessäni että ei voi olla totta, kun jouduin kolmet eri äippähousut pakkaamaan kylmästi sivuun, kun ei mahtunut,tai kiristi tms. Mutta lohdutus löytyi heti täältä kohtalotovereilta ;)



Ja toinen syy miksi näitä pinoja on ihana lukea on se, että joka päivä tapahtuu ja jännityksen voi aistia ilmassa! Pian me ollaan kaikki jakaannuttu ja meillä tuhisee omat käärömme tuossa sylissä. Ja elämä muuttuu jälleen - toisilla ensimmäistä kertaa ja mullistus ehkä isompi, mutta kaikilla meillä se tulee kolahtamaan ja muuttumaan - ihanaa. Eikä sitä osaa kuvitella kuitenkaan täysin etukäteen, ei edes näin toissynnyttäjänä. Olenkohan vähän sentimentaalisella tuulella tänään?



No juu, mutta kuitenkin. Lohduttava olotila siis vallitsee (toivottavasti teillä muillakin), koska näköjään aika samanlaisten parisuhdeongelmien tai -tilanteiden kanssa me painiskelemme ja mielessä pyörii näitä samoja juttuja tulevaan perheenlisäykseen liittyen. Tämä on sitä naisenergiaa myös!



Mukavaa viikonloppua kaikille ja paljon uusia Suomen kansalaisia maailmaan!



t.kaksosnainen & Eltsukka rv 37+1

Meillä aiemmat lapset syntyneet RV: 40+0, 38+6, 40+0 ja 39+2.

Nyt ois taas vuorossa toi 40 viikkoa tasan. saas nähdä kuin käy :)



KAHVIA juon nykyään noin 3 kuppia päivä. Ennen raskautta join paljon enenmmän. Ei jotenkin maistu. Sen sijaa sitruunan makauista kivennäisvettä kuluu 1½ litraa päivässä...



VAUVA NUKKUU meidän huoneessa omassa sängyssään. Välillä voi olla et nukahdan kesken syötän ja vauva unohtuu viereen, mut yleensä pyrin siirtämään omaan sänkyynsä. Päiväunet meillä on kaikki nukkuneet ulkona vaunuissa. Jos ilmat sallii.



( . ) Ihmeen pirteä olo taas tänään. Ei mitään merkkejä synnytyksen lähestymisestä. Tänään vain pari åpientä supistusta,mut parempi kai sekin entä kuin ei mitään. Ajattelin lähtä taas Reippailemaan tuonne ulos lenkille ennen saunaa.



Jomppana 36+5

jolanda: kiitos tsempityksestä. Ja tosiaan kiva kuulla, ettei ole ainut jolla nämä hormonit saavat aikaan kaikennäköisiä ajatuksia =)



Minulla mies on töissä kanssa sellaisessa ammatissa että matkustelee ja siis jos ensi viikon alussa alkaa synnytys (ma-to), saattaa hän olla esim. Hampurissa, Brysselissä jne. Eli tosiaan toivon, että mies pääsee mukaan synnytykseen=)



Yritän nyt parannella tän flunssan että olen kunnossa synntyksessä (vedän just mustaherukkaa). Tänään ollut tosi toipilas ja väsynyt olo. Ehkäpä eilinen maraton shoppailupäivä oli liikaa...



Jään odottelemaan synnytyskuulumisia=)

Tsemppiä kaikille,

jo paremmalla mielellä,



Limonadi ja poju rv 38 + 4

Huh, kotiuduttiin juuri. Aamupalan jälkeen vietiin muksut mummolle, ja lähdettiin miehen kanssa kaupunkiin ostoksille, syömään ja elokuviin. Nyt on selkä rasittunut, mutta ei kummempia supisteluja/kipuja kyllä reissusta aiheutunut.



Ihan vaan tuli mieleeni, että olenko jotenkin poikkeustapaus, kun niiiin moni kertoo imettävänsä vauvaa öisin vieressään sängyllä, ja siinä samalla jopa itse nukkuu!? Itse olen aiempien muksujen kanssa hoitanut yösyötöt ihan istuen - hirvittää ajatuskin, että ottaisin pikkuisen mun ja miehen väliin (ja tukehtuis meidän nukkuessa tisiiin/tyynyyn/peittoon tms). Jokainen toki tekee niinkuin parhaaksi katsoo, en tuomitse ketään! Mietityttää vaan, että olenko todella ihan poikkeustapaus/liian " varovainen" tai jotain..



Galluppeja tässä mietin, mutta kun en nyt saa päähäni, että mitä viimisimpiä kyselyjä on ollut.. Yhdessäoloa miehen kanssa tuli marraskuussa 10v täyteen, ja siitä ollaan pian (14.2.) 8v oltu kihloissa. Aloimme seurustella kun olin siis 13v ja mies 15v..



Nyt ei tule muuta mieleen, joten ei muuta kuin mukavaa lauantai-iltaa kaikille!



Minni & [color=teal]Mulperi [/color]36+5

Kylläpä helminauhassa nyt tosiaan on äksöniä! Pian saadaan varmaan vauva-uutisia ja kukaties joku meistä lähtee jakautumaan vielä tänä viikonloppuna..? Kukahan on seuraava, jännää! Oma olo on jotenkin rauhoittunut , nyt ei vaihteksi synnytytä niin kovin :) Eli en usko olevani seuraava ja eipä tuo ole aikakaan vielä toviin!



NUKKUMISJÄRJESTELYISTÄ; mäkin kiinnitin huomiota siihen että niin moni meinaa uskaltaa nukkua vauvan kanssa!? Mä koitan kriittisimmät ensikuukaudet sinnitellä yöimetykset pystyasennossa sohvalla tai nojatuolissa. Pelkään oikeasti että vauva tukehtuu peiton alle tai minä tai mnies kierähdetään väsyneenä päälle. Sitten vähän isomman uskaltanen ottaa perhepetiin, mutta en vastasyntynyttä. Eli vauvan sänky tulee meidän sängyn viereen ja siitä sitten siirrytään imetyshommiin. Väkisinhän sitä nukahtaa itsekin, jos imettää makuulla, mutta hyvä kikka on musta istua , laittaa himmeä valo päälle ja katsella vaikka telkkaria (jos sieltä nyt yöllä mitään tulee) tai lueskella kirjaa. Tämä muuten ehkä selittääkin sen, kun jotkut puhui ettei heitä väsytä vauvaelämä juuri lainkaan! mä siis tosiaan valvon öisin tuntitolkulla imetysten ajat, enkä nuku! PÄivät meneekin sitten aika sumussa :) Katselinkin muuten esikoisesta pitämääni päiväkirjaa ja kyllähän se melkoista yökukkumista oli se alku. Vaihtelevasti 30 min - 2 tunnin valvomissessioita meillä oli per imetys, sitten pari kolme, neljä tuntia unta ja taas ylös.



KAHVINJUONNista, mulle maistuisi vaikka kuinka paljon, on maistunut koko raskausajan, mutta oon koittanut pysytellä siinä max kolmessa pikkukupissa per päivä. Kohta saa vedellä taas mukitolkulla, aah!



Mitä te muuten eniten odotatte raskaudenjälkeiseltä ajalta? Mitä aiotte syödä, juoda, tehdä sellaista mitä nyt ootte joutuneet panttaamaan? Mulla ei oo kumma kyllä tehnyt koko raskausaikana yhtään mieli esim. viiniä tai olutta, mistä yleensä tykkään! Eli varmaan olunen maistuu mulle, ja sitten kyllä täytyy saada homejuustoa ja graavikalaa nam! Ja ihan mukavaa, kun pääsee kävellen vähän kovempaa eteenpäin jossain vaiheessa :DDD Eli kunnon lenkkeilyä odotan kovasti.



VAATTEISTA, mulle menee yhdet mammahousut; niitä pidän ihmisten ilmoilla, muuten ulkoillessa tai lähikylillä heiluessa pidän normaaleja ulkoiluhousuja vetskarit auki ja viritykset päällä. Kotona sitte hiihtelen mammaverkkareissa.



Nyt ei muistu muuta mieleen, täytyy palailla varmaan myöhemmin!

Täytyy nyt varuilta toivotella hyviä viimeisiä raskaushetkiä helmiksille, jos joku tekee lähtöä pikkuhiljlaa laitokselle --!



Viherrys

Minni:

Minä kuulun niihin " nukkuviin" imettäjiin.. En vaan kertakaikkiaan (ainakaan kakkosta syöttäessä) pysynyt hereillä jos yöllä imetin sängyssä kyljellään! Toki mielessä oli kaikenaikaa juuri tuo kuvailemasi pelko siitä, että vauva tukehtuu/litistyy miehen tai itseni alle, joten nukuinkin aika kevyttä unta ja aina kun mies liikahti, niin olin käsi ojossa työntämässä sitä kauemmas vauvasta (jos vauva oli meidän välissä). Ilmeisesti sekin joku äidinvaisto-juttu..

Ymmärrän hyvin jos jotakuta pelottaa, että vauva tukehtuu alle, joten ei se mielestäni ole liian varovaista jos pysyttelee hereillä vauvan syönnin ajan ja siirtää sen omaan sänkyyn nukkumaan.

Mutta tässä, niinkuin kaikissa muissakin asioissa, kukin tyylillään!



Ah, kun tulee hyvät tuoksut uunista..Siellä paistuu suklaakakku huomiseksi!

Kutsuin äidin ja isäpuolen kahville, kun maanantaina on mun synttärit..27v. tulee täyteen tällä mammalla.

Mustikkapiirakka odottelee uuniin pääsyä...



Mulla alkaa tuntuun pikkuhiljaa se keilapallo... tai sit vauva oli vaan tosi alhaalla kun kävin pienellä lenkillä. Vihlo välillä oikeen tosissaan ja ihan tuntu, kun oli pallo tuolla alapäässä!

Nyt alkaa kuitenkin kävely jo onnistuun pitkästä aikaa! Täytyy tätä rapakuntoo hiukan kohentaa, että jaksaa sit H-hetkellä ponnistaa kunnolla!



mutta nyt ottaan kakkua uunista ettei pala ja sit saunaan!

mammutti

Kakku on otettu uunista mutta sauna ei ollutkaan vielä tarpeeks lämmin, joten roikun täällä.



Viherrys:

Se imetyksen aikana nukkuminen tosiaan selittää sen, että mua ei juurikaan väsyttänyt päivisin ja jaksoin touhuta päivät kaikenlaista.

Oon ihmetellytkin, että miten kaverit tietää kertoa niin tarkkaan mihin aikaan ja kuinka usein vauvat on yöllä syöneet, kun itse olen vaan ottanut vauvan viereen, kun se on herännyt ja tissi suuhun ja jatkanut itse unia.

Toki oon välillä imettäny istualtaankin mutta sama lopputulos siinäkin -> nukahtanut oon siinäkin ja herännyt sit jossain vaiheessa niskat jumissa..

(näillä jutuilla en halua selitellä mitään, kunhan kerron omista kokemuksista!)



Sit raskauden jälkeinen elämä;

Eniten odotan sitä, että pääsen kunnolla ja ilman kipua käveleen kunnon reipasta tahtia..ilmojen salliessa tietysti vaunujen kanssa.

Syömisistä odotan eniten maksapihvejä! Mulla odottaa pakkasessa hirvenmaksa siivut, mitä teen heti, kun vaan saan sitä syödä!

Muuta en oo niin aatellutkaan, eikä mun oo juurikaan tarvinnu luopua mistään tän raskauden aikana..no okei, se kolmos olut tietysti houkuttelee, mutta ei sekään mikään pakko-saada-juttu ole.



ja nyt saunaan..

m

..oli pakko tulla kommentoimaan pikaisesti ennen saunaan menoa.



Tuosta vauvan imettämisestä makuultaan/nukkuen niin ei se multa onnistu vaikka sellaisen kuvan mun tekstistä ehkä saikin! :) laitoin siis esikoisen aikanakin tyynyn vaan selän taakse ja sängyssä istualteen imetin ja nostin takaisin omaan sänkyynsä. Kerran erehdyin imettämään makuultaan ja nukahdin- heräsin kun mies oli puoliksi tytön päällä! Jokainenhan tekee kuten parhaimmaksi näkee, itse en uskalla kuin valvoa syötön ajan- tosin riippuu kuinka pitkään tämä kakkonen syö aina kerrallaan... Aika näyttää :)



Raskaudenjälkeisestä elämästä: odotan innolla että saan juoda batterya vaikka sitten sen pari tölkkiä päivässä, tehdä kunnollisia pitkiä vaunulenkkejä koirien ja lasten kanssa sekä RATSASTAA! mulla on niin ikävä sitä hommaa, kun en ole elo-syyskuun jälkeen hevosen selkään noussut ja ennen raskautta kuitenkin tein sitä 3-4krt viikossa.



Tänään on supistellut lupaavasti, tallityöt ja kotona katosta-lattiaan siivous taisi siis jotain saada aikaiseksi. Otin parit panadolit nyt ja katson mihin tilanne kehittyy, vielä en ole ' tarpeeksi kipeä' että lähtisin sairaalaan vaikka toisaalta esikoisestakaan en ollut missään vaiheessa kipeä... saas nähdä. Jos yrittäisi ainakin aamuun sitkutella ellei mitään radikaalia tapahdu.



Sitä piti kysymäni että voiko lapsivettä tulla osissa? Mulla on tänään kahdesti lorahtanut jotakin- eikä kyllä mielestäni ole pissaa eikä mulla virtsankarkailua koko raskausaikana ole ollut muutenkaan. Paljoa ei tullut mutta sen verran että housut meni vaihtoon.



Mutta nyt saunaan ja ehkä sitä mukavinta ässää suppareita vauhdittamaan.. ;)



H 38+3 edelleen...

IMETYKSESTÄ: Meillä samaan tapaan kuin mammutilla eli nukahdin aina itse kun otin vauvan viereen, mutta ei vauva välttämättä meidän välissä ole nukkunut koko yötä, vaan kun itse huomasin (heräsin) niin nostin omaan sänkyynsä. Ei meillä kyllä mies ole kierähtänyt koskaan vauvan päälle vaikka muuten nukkuukin kuin tukki, kai sekin jotenkin luontaisesti sitten varoo vauvaa. Meillä kuopus nukkuu yhä edelleen osan yöstä meidän välissä, joten aika ahdasta tulee olemaan.



Musta tuntuu kanssa että kun yöllä sain imetysten aikana myöskin nukkua niin erergiaa kyllä riittää päiväksi myös, mutta niinkuin muutkin ovat todenneet, kukin tavallaan =) Mulla tulee muuten istualleen imettäessä hartiat aika kipeiksi!



t.kolomonen rv 35+5

(Antakaa anteeksi laho pääni, nikki unohtui taas heti kättelyssä..) Joku kyseli, että voiko lapsivettä tulla vain vähän kerralla. Omakohtaista kokemusta mulla ei ole, mutta parilla tuttavalla on käynyt niin, että lapsivettä on vähitellen tihkunut ulos, ja sit on päässyt sen takia vauvalle jokin pöpö, ja vauva saanut ekat päivänsä antibioottia teholla. En halua pelotella ketään, mut olis varmaan paikallaan kysellä asiasta tarkemmin joltain viisaammalta.



Imetyksestä vielä, että minulta ei ole muutenkaan koskaan oikein sujunut makuuasennossa imettäminen, joten siksikin on minulle ihan luonnollista nousta öisinkin imettämään.



Nyt ristikon pariin hetkeksi ennen yöunia.

Kyllä hyvinkin lapsivettä voi tulla tiputtelemalla pikkuhiljaa, jos kalvoissa on pieni reikä!

Käsitykseni mukaan voit ottaa ihan rauhassa, jos sitä ei tuu kunnolla, vaan pikkuhiljaa, koska sitä kehityy kuitenkin kokoajan lisää.

Maanantaina kannattaa käydä asia tarkistuttamassa jos tilanne ei muutu!



Voi tietysti olla valkovuotookin.. Mulla ainakin on valkovuoto lisääntyny niin paljon, että välillä lorahtelee kunnon satsit ja housut kastuu.

Luulisin, että jos se on vettä ja kalvoissa on reikä, niin se suurenee jossain vaiheessa niin että vedet menee kokonaan tai ainakin osittain..



minä taas

Täälläkin edelleen yhdessä koossa, vaikka mä nyt lähtöä en oo ollu tekemässäkään ja toisaalta ainakin viikon voisin viel ootella, vaikka olo on kyl välillä sitä sorttia, et jos ei pian ni sit... Meillä esikko synty kans tasan 40+0 et saas nähä onkos tää kaveri yhtä tarkka.



NUKKUMINEN ja imettäminen tapahtuu meillä luultavasti taas kanssa hyvin pitkälti samalla tavalla kuin näköjään enemmistöllä, eli vauva viereen ja nukahdan jos nukahdan ja jossain vaiheessa nostan omaan sänkyyn. Niinku jo aiemmin kirjotinkin ni mä oon tosi huono yövalvoja, eli en jaksa istuskella missään jos ei oo ihan pakko. Pinnasänky siis meijän makkarissa ja myös pikkuneiti. Mut pääsääntöisesti yritän pysyä lujana, että jokainen omassa sängyssään.



Joku kyseli myös kasvatusperiaatteista ja melkein ku ois omaa tekstiä lukenu, eli meillä kans ollaan totutettu neiti siihen et kaikki tapahtuu suht nopeesti, eli pinnojen venytystä on luvassa ja suuria tahtojen taisteluja.



Synnytyksen jälkeen odotan myös et pääsee kävelemään reippaasti ja sit odotan sitä kun kesällä pääsee ekan kerran istuskelemaan johonkin aurinkoiselle terassille ja saa ottaa sen yhden kylmän huurteisen oluen. Mä oon olut ihminen. Mut odotus ja imetysaikana pidän aikast tiukkaa linjaa sen oluen kanssa. Pari ykköstä oon ottanu, mut en muuten. Ja lasken sen varaan et kesällä viimeistään sit jo vauva saa vastiketta sen verran et voi sen yhden käydä nauttimassa. Niin ja sitä et saa alkaa palauttaa itseään siihen kuntoon et mahtuu taas normaaleihin vaatteisiin.



NEUVOLAtäti menettelee. Parempikin vois olla, mut tää ei sentään oo mitenkään epäkohtelias, eikä arvostele ja ottaa kyl asiat tosissaan, mä vaan arvostaisin neuvolatätissä sitä et sil ois omakohtastakin kokemusta eikä vaan kirjaoppia.



Nyt en muista muita kysymyksiä ja alkaa uni painaa silmää, joten pyrin suuntaamaan untenmaille. Yrittänyttä ei laiteta. Kysymys kuuluu et mihin sitä ei laiteta???



Emylis 37+6 (jippii parin tunnin päästä siis 38)

Huh huh, jopas olikin lukemista kun eilisen ja tän pinon kahlasi läpi :)

Eilen kun en koneelle ehtinyt kun olin siskon luona kylässä ja sitten ehtoolla kun mies tuli töistä niin olikin sauna ja sitten oli sen verta väsy et ei jaksanut kuin vetelehtiä sohvalla. Heh, onneks laikottelu on sallittua tällee " siunatus tilassa"



Jos sitten kommentoisi galluppeihin:



Ukon kanssa ollaan seurusteltu pari vuotta. Tunnettu sillee löyhästi hieman pidempään. Vaikka aika on lyhyt niin tuntuu kuitenkin kuin oltaisiin oltu vaikka kuinka kauan yhdessä. Meil tuntuu olevan niin rentoo ja kivaa yhdessä et aika kuluu kuin siivillä. Meillä on aika lailla samantapasia kiinnostuksen kohteita ja samat asiat sillee harrastuksena. MIes on rento ja tasainen luonne, joka sitten taas tasoittaa mun ylitsepursuavan räiskyvää persoonaani :) Asioista (vaikeistakin) pystytään puhumaan tosi helposti. Kaveri tuossa kesällä ihmettelikin ääneen, että eikö teillä koskaan riidellä? Meitä tuo kysymys huvitti suuresti, miksi pitäsi riidellä kun voi asiat puhellakkin. Ja harvemmin meillä edes semmoisia erimielisyyksiä onkaan, mistä oikein vakavasti pitäisi alkaa keskustelemaan.



Uusille lämpimästi tervetuloa porukkaan!! Mammapoweri jyrää :D hihihi



JONZU: Mullakaan ei ole lääkäri pystynyt kokeilemaan kunnolla kohdunlkaulan tilannetta, ellei sitten ole käyttänyt tuhottomasti raakaa voimaa tai omistanut ihan hillittömän itkiä sormia. Kuitenki aina tutkimuksen jälkeen on todell akurja fiilis tuolla alapäässä.



JOLANDA: Mieheni ei kauheammin pelaa tietokoneella, touhuaa kyllä sen kanssa muunlaista aika paljonkin. Työkseen touhuaa niiden kanssa ja vapaa-aikanakin joutuu korjailemaan milloin kenenkin konetta. Ukkeli pelailee lähinnä PlayStationill ja PSP:llä. Kuitenkaan ei mitenkään häiristsevästi. Meillä kaksi tietokonetta ja minä tuppaan viihtymään koneella kanssa aika paljon joten yhteinen harrastus tavallaan. Nörttejä taidetaan olla kumpikin ja oltiin samassa työpaikassakin ennen kuin minä sitten jäin kotiin tätä vaavia odottelemaan.



KOLOMONEN: Nimi vaihtoehdot ja kummit on ollu jo kauan valmiina. Ei tarvihe stressaa niiden kanssa enää.



Kaikille JAKAUTUMAAN LÄHTEVILLE JA LÄHTENEILLE HIRMUSTI TSEMPPIÄ KOITOKSEEN JA VOIMAHALEJA!!!!



LEIJAILEVI: Miulla on kanssa semmoinen pornoteollisuuden havittelema unimaailma ja sillee kohtuudella seksiä harrastetaankin. Jos ei perinteisesti pysty niin sitten " helpottelen" miehen oloa muulla tapaa :) Mielikuvitustakin riittää.



ROSALUNDA: Ihana baby shower yllätys! Mun mielest tuo " vaavisuihku" tapa on yks niistä harvoista jutuista mitkä ihan oikeesti kannattas suomessakin ottaa tavaksi :)

Onpas sulla töykee neuvolatäti. Mun sympatiat on kyllä täysin sun puolellasi. Minulla th on semmoinen yli välinpitämätön ja tärkeilevän oloinen että lähes aina kun sieltä lähtee niin on semmoinen jotenkin tyhmä olo. Kaikki mun vaivat on vähä pätösiä ja jos jotain kysyn niin khatoo mua ku hölmöä ja sanoo et : tuo on normaalia tuos tilas tai sitte Etkö muista edelliselt kertaa. Jokainen raskaushan on aina ihan prikullee samanlainen ku edellinen. MURRRR. JOpas onnituin taas hikeentymään....



HELMIINA83: Meillä ollaan todella levottomi nukkujia ja vauvan tuleva huone on ihan omamme vieressä eli koitamme jos vaavi oppisi tuonne omaan huoneeseensa. Sieltä on nuo innokkaat lemmikit helppo pitää pois. Viereen en uskalla vauvaa ottaa koska todellakin nukkumisemme on semmoista vääntelehtimistä ja pyörimistä. Ja kuitenkin kun mies on töissä niin on hän ansainnut rikkoutumattomat (tai ainaski melkein) yöunet. Joten minä aina hiippailen vaavin syöttämään yöllä. Nenäverenvuodoista jouduin kysymään neuvolassa. Eli koska raskaana oleminen muuttaa ruumiin limakalvoja niin siitä johtuen välillä voi ilman mitään syytä alkaa veri lentään nenästä. Esim mulla viimeksi tänä aamuna.



LIMONADI: " tunnen itseni valaaksi" on hyvinkin tuttu tunne ja miulla on niin huono itsetunto, että huomio ukolta on lähinnä jo elinehto. Monta kertaa olen (ilman mitään syytäkin) itkeskellyt hänelle kun olen niin hellyyden kipeällä tuulella ja yleensä sitten sitä hellyyttä saakin. Muutenkin mies on ihanan huolehtivainen. Ainoa hassu juttu hänessä on se että, jos olen sairaana tai nyt kun olen raskaana hän luulee välillä " että menen rikki" ja siksi ei uskalla aina halitella ja käpälöidä. Hassu mies.



PÄÄSKY:lle paljon jaksamista Diabeteksen kanssa!!!!



MYQ: Kyselit mil viikoilla on edelliset syntyneet. Meillä Esikoinen leikattiin rv:llä 39 tasan



VIHERRYS: Raskauden jälkeen on ruokalistalla : kalja ja sinehomejuustolla höytettyä pitzaa ja batterya ja maksamakkara voikkaria. Noita on ollut ihan hirmu ikävä!!



ja Mammutille jo etukäteen paljon synttäri onnitteluja!!!! Olet sitten mua kaks päivää vanhempi :)



Nyt ei tulekkaan muuta mieleen . Paljon tsemppiä ja haleja kaikille :D



Emppu-mamma ja rinsessa 36+2 (viel kaks viikkoo ja 6päivää niin sitten saa vaavin syliin)

etukäteen onnittelut myös tulevien synttäreitten johdosta!

...pitkästä aikaa...



Voi että on jännittäviä aikoja ainakin Frogilla, Maarettilla ja ehkäpä pian Heinälläkin. Mikäs Mairannen tilanne on?



Itsekin odotan kuin kuuta nousevaa, että jotain alkais tapahtua. Kivuliaita supistuksia ollut jo kauan, mutta ne loppuu aina, kun alan suunnittelemaan synnärille soittoa.



Eniten pelkään, että menee kovasti yliaikaiseksi, osaako kukaan teistä sanoa, miten yleensä suhtaudutaan, jos pyydetään käynnistystä, esim.viikko lasketun ajan jälkeen?Kun meidän pikkumiehellä tuota kokoa tuntuu jo olevan ihan kiitettävästi, niin tällaisia pohdin...



sjt+pikkumies 39+5, ylihuomenna laskettu aika!!

No enhän mä mihinkään ole lähtenyt lupaavista oireista huolimatta. Eilenkin mylläsi mahassa koko päivän, supisti kipeästi jne mutta ei tule säännöllisiä supistuksia kuin ½-1h kerrallaan ja sitten loppuu. Joten kun oikeesti alkaa, joudun silloinkin odottamaan tunnin jotta nään etteivät taas lopu.Nyt on viikonlopun loppupuoli menossa ja mummo taas lähtee kauas kotiinsa eli ennen ensi viikonloppua jos syntyy, on lapset kiidätettävä ystävälle joka on paljon hankalampaa kuin vaan lähteminen kotoa.



Uusi juttu on uskomaton vihlonta peräpäässä, onhan vihlonut viikkoja lonkkia jne mutta nyt tuntuu oikeesti kuin se olisi vauvan pää joka hinkkaa johonkin kohtaan alapäätäni. Vihlonta on niin kovaa, että on harkittava särkylääkettäkin.



Eilen lähdin kaupunkiin haalariostoksille ja kaaduin keskelle katua kyljelleni aika vauhdilla. Nilkka muljahti ja kankkuun sattui, onneksi sain mahan vaistomaisesti käännettyä suojaan. Sen jälkeen supisti ihan hullunaan ja ajattelin että on käytävä synnärin kautta varuilta ennen kuin ajan takas kotiin. Sitten kipu ja supistukset rauhoittui pikkuhiljaa enkä mennyt synnärille. Mies oli kotona 55 km:n päässö lasten kanssa. Illalla kuitenkin mietin välillä, ei kai rojahtaminen tehnyt kuitenkin jotain häikkää vaikka istukkaan kun mahaa koski. Vielä nyt aamullakin alavatsa on arka, mutta mitään veristä vuotoa tms ei ole tullut joten oletan ettei kannata lähteä enää tarkistuttamaan. Kuulostaako tilanne mielestäsi ns. OK:lta? Toisaalta olis hyvä käydä tarkistuttamassa, jotta näkisi samalla myös onko synnytys lähellä. Miehellä on se työmatka ti-ke.



G: oletko kaatunut mahasi kanssa loppuraskaudessa ja jos, niin millä seurauksilla???



NENÄVERENVUODOSTA: mulla ei ole ikinä vuotanut verta, ei kun yhden kerran 10 vuotta sitten kun olin flunssaisena yliväsyneenä navettatöissä. Mutta nyt raskaana tulvi kerran kaksi tuntia verta nenästä, ei meinannut millään loppua.



Nyt lapset tuli kinuamaan puuroa, menen heijän kanssa ja palaan asiaan...



Heinä 38+6

SYNNYTYKSEN JÄLKEEN odotan: hienoa päästä ulkoilemaan lasten kanssa, hiihtämään ja lenkkeilemään ilman suunnatonta ähkimistä ja vihlomista. Eniten odotan ehdottomasti sitä että sokeriarvoni tasautuisi eikä olisi jatkuvasti etova olo. Ja voisi syödä karkkia ja kaikkea ilman hirmu krapulaa niistä eikä tarvitsisi herätä yöllä etomiseen ja mennä kolmelta syömään ruisleipää. On myös kivaa kun ei närästä ja hienoa on myös mahtua pikkuhiljaa omiin vaatteisiinsa. Ulkona ei tipu toppahousut jatkuvasti vesirajalle ja voi käyttää pakkasella toppatakkia kylmän mutta ison fleecetakin sijaan. Eikä tarvitse huolehtia ja jännittää mahaansa, vaan voi siirtyä huolehtimaan vauvasta jolta saa " kommenttia" hoidon tasosta paljon paremmin kuin mahalta! Ja ihanaa ottaa taas isommat lapset oikeesti SYLIIN eikä vaan kainaloon ja halata miestään niin että tuntuu. Eli kyllä tässä on kymmeniä itsekkäämpiäkin asioita mitä odottaa kovasti vauvan ohella. Vauva on tietysti koko projektin huipentuma.



ISOMMAT LAPSET: eka syntyi 41+6 käynnistyksellä ja toinen luonnollisesti 40+6 eli yliaikaisuudesta on kokemusta



Olen tosiaan joutunut jännittämään vauvan syntymää jo kauan, kun hän meinas ensin tulla jo 27 viikolla ja piti ihmetellä niitä kovia supistuksia. Nyt tuntuu tosi pitkältä tää aika kun 40.viikko alkaa huomenna! Alkaispa pian tapahtua oikeesti eikä vaan näitä kivoja tunnin kipeiden supistusten sarjoja.

[color=green]No johan tapahtuu... Lähteekö se [b]Hennakin[/b] nyt synnyttämään. Onnea matkaan jos lapsivettä oli.



[b]Heinä[/b] Olipahan kaatuminen! Itse lähtisin näyttäytymään synnärillä, jos mitenkään vain mahdollista. Olisi ainakin syy ja näkisit samalla onko viikonlopun supistelut saaneet jotain aikaan. Voisi laskea miehen työmatkalla rauhallisemmin mielin tai olla laskematta...



[b]sjt[/b] Käynnistämisestä kuulee niin paljon eri juttuja. Toiset lääkärit on sitä mieltä että on parempi jos lapsi tulee itsekseen varsinkin jos on iso. Joo niin varmasti mutta jos ei tule... mitä järkeä vauvaa on kasvattaa se kaksi viikkoa yli ja sitten käynnistää, ei ainakaan siinä ajassa pienene!

Tosin lapsen kasvu on lasketunajan jälkeen kuulemma melkein olomatonta mutta sen nyt uskoo kuka haluaa. Itse olisin toivonut että tämä syntyisi ennen laskettuaikaa ettei olisi niin iso mutta taitaa olla turha toivo... Jaksamisia ja toivottavasti tulee pian ihan itsestään =)



Nyt aamupalalle



MyQ 38+4[/color]

Alkuraskaudesta tuli täällä piipahdeltua, mutta nyt en ole piiiitkään aikaan täällä edes käynyt saatikka kirjoittanut mitään. Esikoisen kanssa tuntuu aika menevän eikä omille jutuille kamalasti jää aikaa.



Haluaisin antaa hyvän (ainakin itseni kohdalla ehdottoman) vinkin liittyen ÄITIYSHOUSUJEN JALOISSA PYSYMISEEN. Se on niinkin yksinkertainen kuin henkselit. Itse olen niitä pitänyt jo monta kuukautta. Mulle tuli maha hyvin aikaisessa vaiheessa ja nyt loppuajasta on jo todella iso. Mahan ylle menevät äitiyshousut ei ole mahtunut aikoihin päälle ja mahan alle jäävät äitiyshousut putoavat ilman henkseleitä. Myös ulkona esikoisen kans puuhatessa lämpöhousut pysyy hyvin henkseleiden avulla jaloissa eikä tarvii koko aikaa nostella. Toivottavasti oli apua edes jollekin :-)



Minkälaisia kokemuksia teillä on KÄYNNISTYKSESTÄ? Mulla saatetaan maanantaina, riippuen osaston ruuhkasta, alkaa käynnistellä synnytystä tableteilla vauvan suurehkon koon vuoksi.



Maaria 39+1

Täälläkin on herätty, yritin nyt aamusta nukkua pidempään kun mies ystävällisesti heräsi syöttämään esikon :) Kipeitä supistuksia tuli pitkin yötä muttei mielestäni tarpeeksi säännöllisesti.

En tiedä mitä se eilen lorahdellut oli, mutta jotenkin tuntuu että vetisempää kuin valkovuoto ja tänään aamulla noustessani lorahti taas hieman! Soitin synnärille ja käskivät tulla näytille jos tulee enempi. Mulla on kyllä supistellut ihan kiitettävästi ja ollaan lähdössä just koiran ja tytön kans lenkille niin ehkäpä käyn vielä tän päivän aikana näytillä kun on sunnuntai niin ei ainakaan ruuhkaa olisi.



KAATUMISESTA: täällä ilmoittautuu! Toissapäivänä kaaduin tyttö sylissäni juuri auratulla tiellä, oli melko liukasta. Lensin kyljelleni ja tyttö onneksi pehmeään lumihankeen tienvieressä. Hieman nipisteli mutta kipu loppui samana päivänä, joten en lähtenyt näytille mihinkään. Jos olisi jatkunut tai vuotoa tms niin olisin ehdottomasti mennyt!



Jotain muutakin piti kommentoida muttei tämä istuminen onnistu nyt yhtään. Saa nähdä mitä lenkkeilystä tulee kun sattuu jo valmiiksi näin paljon.. Särkylääkettä naamaan ja menoksi :)

Mukavaa sunnuntain alkua ja toivottavasti synnärille haluavat pääsisivät pian tositoimiin! ;)



H 38+4