Kokemuksia esivaihdevuosien hoidosta? 46 v. ja tuntuu että olen tulossa hulluksi!

Asiaa mutkistaa se, että hormonaalinen ehkäisy ei ole koskaan sopinut. Olen kärsinyt vuosia sen aiheuttamista kamalista oireista, joita kehotettiin vain sietämään, koska ne menisivät ohi kun vain sinnittelee. Eivät menneet. Viimeisimpänä kokeiluna oli ehkäisykapseli, jonka kanssa sinnittelin varmuuden vuoksi useamman vuoden ja sitten poistatin kun kuukautisvuodot olivat mahdottoman runsaita ja kierto muutenkin sekaisin. Silloin en ollut vielä esivahdevuosi-iässä. Kuukautiset ja fiilikset normalisoituivat parissa kuukaudessa kapselin poiston jälkeen.

Nyt kierto on ollut 1,5 vuotta tavallista lyhyempi ja pms-oireet paljon normaalia pahempia. Ne myös kestävät pidempään. Heti aamulla herätessä on tunne, että kaikki on pilalla, vaikka mitään syytä tunteeseen ei löydy. Lopunajan tunnelma jatkuu päivästä toiseen ilman että voin itse vaikuttaa asiaan mitenkään. Olen normaalisti myönteinen ja pienestä kiitollinen ihminen mutta nyt tuntuu siltä että kaikki on jatkuvasti pielessä. Elämässäni ei kuitenkaan mikään ole muuttunut huonompaan suuntaan. Pari kuukautta sitten työpaikallani tehtiin järjestelyjä jotka vaikuttavat ratkaisevasti minunkin työskentelyyni, ja työympäristö on nyt huomattavasti aiempaa kuormittavampi. Tällaisista tilanteista olen ennen selvinnyt ihan mukiinmenevästi, mutta nyt tilanne tuntuu aivan sietämättömältä ja siltä että joudun kohta jonnekin lataamoon.

Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia aiheesta. Onko tähän muita hoitokeinoja kuin hormonit? Onko paikalla muita joille hormoniehkäisy ei ole sopinut? Oletteko uskaltaneet kokeilla hormoneja esivaihdevuosiin ja onko niistä ollut apua?

Minulla on lisäksi vielä ADHD, jonka on ollut tähän asti hyvässä hoitotasapainossa, mutta nämä heittelevät fiilikset tekevät senkin tasapainon säilyttämisestä todella hankalaa.