Miksi jotkut pitävät 1980 -lukua jonain onnelana?

80-luvulla elimme tilanteessa jolloin pääministeri ei jokaisessa julkisessa esiintymisessään todennut, että on leikattava ja säästettävä. Silloin yhteiskunnalla oli rahaa. Jos joku oli sairas, hän pääsi eläkkeelle.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla ei ollut somea eikä persuja. 

No skinejä ja Siitoin mustanaamiokerhoineen löytyi jo silloin :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskimäärin asiat olivat paremmin, ilmapiiri iloinen, toiveikas, näkyy jo sen ajan mainoksista se huolettomuus. Ihan toista kuin nykyinen painostava syyllistys sun muu kielteinen tunneohjaus. Maailma oli huomattavasti simppelimpi, ennustettavampi. Nyt olemme pilvessä jossa tulevaisuuden ennustus on epävarmampaa. 

1980 -luvulla elettiin mahtavan Neuvostoliiton naapurissa ja ydinsodan uhka oli ihan varteenotettava uhka.

 

 

Nyt eletään Venäjän naapurissa ja ydinsodan uhka on ihan varteenotettava uhka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskimäärin asiat olivat paremmin, ilmapiiri iloinen, toiveikas, näkyy jo sen ajan mainoksista se huolettomuus. Ihan toista kuin nykyinen painostava syyllistys sun muu kielteinen tunneohjaus. Maailma oli huomattavasti simppelimpi, ennustettavampi. Nyt olemme pilvessä jossa tulevaisuuden ennustus on epävarmampaa. 

1980 -luvulla elettiin mahtavan Neuvostoliiton naapurissa ja ydinsodan uhka oli ihan varteenotettava uhka.

 

 

Nyt eletään Venäjän naapurissa ja ydinsodan uhka on ihan varteenotettava uhka. 

Ei ole koska nykyinen suuri ja mahtava on raihnainen kissanpaska NL:ään verrattuna eikä pärjää edes pienelle Ukrainalle.

Koska 80- ja 90 luvut olivat onnellista aikaa. Ihmiset eivät tuijottaneet puhelimiaan, nuoret eivät voineet pahoin vaan elivät täysillä. Rahaakin oli perheillä paremmin kuin nyt. 

Se oli oikeesti super kivaa aikaa oll lapai ja nuori. Ymmärrän että nykynuoret kadehtii sitä aikaa kun kaikki osasivat vielä nauraa itselleen ja elämä oli huoletonta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luku oli suomalaisen yhteiskunnan huippu. Luulen, että ihmiset olivat kaikkein onnellisimpia silloin. Sen jälkeen ollaan tultu alaspäin monessa asiassa.

 

Miksi ajattelet, että ihmiset olivat kasarilla onnellisimpia? Omissa muistoissa kasari oli aika tiukka luokkayhteiskunta ja se, että joillain jupeilla meni lujaa ei tarkoita sitä, että normirahvaalla oli erityisen kivaa. Terveydenhuolto ja sosiaalitoimikin oli vielä aika vaatimatonta.

 

Meillä oli terveysasema, jossa pääsi lääkärille samana päivänä. Nyt on toisin. Paremmin se terveydenhuolto silloin toimi. Kieltämättä 80-luvulla tapahtui lääketieteessä hurjia edistysaskeleita, mutta omalääkärille pääsi. Sosiaalitoimen puolesta en osaa sanoa. 

Lapsia piti tehdä monta että sai Arvava lainan::))

Vierailija kirjoitti:

Koska 80- ja 90 luvut olivat onnellista aikaa. Ihmiset eivät tuijottaneet puhelimiaan, nuoret eivät voineet pahoin vaan elivät täysillä. Rahaakin oli perheillä paremmin kuin nyt. 

Se oli oikeesti super kivaa aikaa oll lapai ja nuori. Ymmärrän että nykynuoret kadehtii sitä aikaa kun kaikki osasivat vielä nauraa itselleen ja elämä oli huoletonta. 

90-luvun laman aikaan sitä rahaa varsinkin riitti ja kukaan ei ripustanut itseään velkavankeudessa kaulakiikkuun.. huoh. Koulussa kierrätettiin silloin vanhoja oppikirjoja ja jopa vihkoissa säästeltiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luku oli suomalaisen yhteiskunnan huippu. Luulen, että ihmiset olivat kaikkein onnellisimpia silloin. Sen jälkeen ollaan tultu alaspäin monessa asiassa.

 

Miksi ajattelet, että ihmiset olivat kasarilla onnellisimpia? Omissa muistoissa kasari oli aika tiukka luokkayhteiskunta ja se, että joillain jupeilla meni lujaa ei tarkoita sitä, että normirahvaalla oli erityisen kivaa. Terveydenhuolto ja sosiaalitoimikin oli vielä aika vaatimatonta.

 

Meillä oli terveysasema, jossa pääsi lääkärille samana päivänä. Nyt on toisin. Paremmin se terveydenhuolto silloin toimi. Kieltämättä 80-luvulla tapahtui lääketieteessä hurjia edistysaskeleita, mutta omalääkärille pääsi. Sosiaalitoimen puolesta en osaa sanoa. 

Lääketiede on silti kehittynyt valtavasti sitten 80-luvun että moni sairaus olisi silloin koitunut kuolemaksesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla ei ollut somea eikä persuja. 

No skinejä ja Siitoin mustanaamiokerhoineen löytyi jo silloin :D

Mitään poliittista valtaa näillä ei ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin itse lapsi silloin, niin aika on tietysti kullannut muistot. Olihan se idyllistä aikaa, rauhallista, turvallista mutta silti jännittävää.

Todella idyllistä oli ydinsodan uhka, tsernobylit sun muut :D. Tietysti jos on tissiä imenyt 1985 niin noista ei muista mitään.

Juu, pieni olin, ala-asteen juuri aloitin. Tsernobylistä ei ainakaan meidän perheessä oltu huolissaan, eikä se tänne vaikuttanutkaan. Ydinsodan uhkasta ei minkäänlaista mielikuvaa.

Kudottiin matkahuopia, koska autot olivat kylmiä talvella. Kansalaisopistot järjestivät matkahuopa kursseja ..

Ja Lada oli tietysti lähes kaikilla, koska muuhun ei ollut tavallisella kansalla varaa, aravalainoista huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin itse lapsi silloin, niin aika on tietysti kullannut muistot. Olihan se idyllistä aikaa, rauhallista, turvallista mutta silti jännittävää.

Todella idyllistä oli ydinsodan uhka, tsernobylit sun muut :D. Tietysti jos on tissiä imenyt 1985 niin noista ei muista mitään.

Juu, pieni olin, ala-asteen juuri aloitin. Tsernobylistä ei ainakaan meidän perheessä oltu huolissaan, eikä se tänne vaikuttanutkaan. Ydinsodan uhkasta ei minkäänlaista mielikuvaa.

Ai tsernobyl ei vaikuttanut Suomeen? Missähän pimennossa sinäkin olet elänyt.

Silloin siirryin opiskelujen jälkeen työelämään ja työpaikan vaihto oli helppoa. Toki silloinkin koulutusta vaadittiin ja työnantaja koulutti lisää tarpeen mukaan. Taivaskanavat näkyivät jo 80-luvun alussa siellä, minne kaapelit kaivettiin. Tarjonta niillä oli hyvää ja magee Music TV. 

 

Vaatteet muuttuivat paljon verrattuna edelliseen vuosikymmeneen. Vaihtoehtoja oli paljon. 

 

Elämä oli hyvää ja ruokatarjonta lisääntyi kaupoissa. Toki rahaa oli asuntovelkaisen todella vähän käyttää huvituksiin. Yökerhot saivat olla kolmeen asti auki aiemman yhden sijaan. Takseilla ei ajeltu vaan käveltiin, jos oli terassille tai yökerhoon menossa. Yölläkin oli turvallista kävellä naisen yksinkin, tosin yleensä poikakaveri oli mukana.

Ulkomaan matkoja en tehnyt Ruotsia ja Norjaa kauemmas, mutta varsinkin Norjassa oli todella hienoja ja jylhiä maisemia, autolla siis matkattiin.

Hyvin tienaavat sijoittivat rahojaan osakkeisiin ja korkeakorkoisille tileille, joista ei saanut kahteen vuoteen nostaa rahaa. Heille rikastuminen oli helppoa ja toki siitäkin eteenpäin viisaimmat kasvattivat omaisuuttaan. Vähemmän viisaat tuhlasivat makeaan elämään ja shamppanjaan sekä hienoihin autoihin rahansa ja sitten ihmeteltiin ja kaduttiin, minne ne rahat hävisivät.

Koskenkorvaa myytiin kuin maitoa. Isät pieksivät äitejä kännipäissään ja Jammu-setä vei lapset hiekkalaatikolta. Oi niitä aikoja! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla ei ollut somea eikä persuja. 

No skinejä ja Siitoin mustanaamiokerhoineen löytyi jo silloin :D

Todella marginaalia. Ja kyllä, muutakin ala/vastakulttuuria löytyi kyllä niille, jotka sitä janosivat. Ei tarvinnut elää samalla tavalla kuin muut jos ei pystynyt/halunnut, mutta siitä ei tehty spektaakkelia kuten nykyään. Näitä tyyppejä esiteltiin ehkä lehtien sivuilla ja niille ehkä hieman naureskeltiin. Ja ne olivat silti ihan pakollisia, ns kauhukakaroita, usein saivat aikaiseksi jotain.

Nyt ei edes yritetä saada aikaiseksi mitään, ainakaan rakentavaa. Sekasortoa jo ehkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin itse lapsi silloin, niin aika on tietysti kullannut muistot. Olihan se idyllistä aikaa, rauhallista, turvallista mutta silti jännittävää.

Todella idyllistä oli ydinsodan uhka, tsernobylit sun muut :D. Tietysti jos on tissiä imenyt 1985 niin noista ei muista mitään.

Juu, pieni olin, ala-asteen juuri aloitin. Tsernobylistä ei ainakaan meidän perheessä oltu huolissaan, eikä se tänne vaikuttanutkaan. Ydinsodan uhkasta ei minkäänlaista mielikuvaa.

Ai tsernobyl ei vaikuttanut Suomeen? Missähän pimennossa sinäkin olet elänyt.

No miten se vaikutti?

Täytyy muistella miksi.. Olin 80-luvulla 14-24 -vuotias eli siis nuoruusvuosissa. Muistan että jossain vaiheessa tuli Nokia-kännykät ja oli ihmeellistä omistaa oma puhelin kodin lankapuhelimen jälkeen. Enää ei ollut isä muistuttamassa ovenvälistä jos puhui puhelimessa liian pitkään. Enää ei ollut noloa jos poikakaveri soitti lankapuhelimeen ja joku muu vastasi. Oli oma puhelin jolla pystyi lähettämään tekstiviestejä.. mikä autuus! Mutta ei puhelimessa roikuttu koko ajan kuten nykyään. Oli useampi sisarus ja paljon kavereita ja muistan että koulussa ei kiusattu erikoisia oppilaitakaan ulkonäön, pukeutumisen tai käytöksen vuoksi. Ei ollut mitään muotia ja merkkituotteita mitä seurata ja vaatteita ja kenkiä oli nuorilla muutenkin vähemmän kuin nykyisin. Opettajan sana oli laki, edes luokan kovikset eivät uskaltaneet pokkuroida opettajalle, saati kiroilla hänelle. Muutenkin kiroilu ei ollut niin yleistä kuin nykyään. Opettajat olivat kuitenkin rentoja ja huumorintajuisia. Myös kotona oli rajat ja kotitöitä piti tehdä mutta muuten sai olla ja liikkua vapaasti eikä vanhemmat ollut koko ajan niskaan hengittämässä ja vahtimassa. Oli paljon harrastuksia jotka eivät maksaneet mitään tai olivat edullisia. Nettiä ei vielä ollut ja TV:tä katsottiin koko perheen kanssa yhdessä iltaisin. Lukioon ja muihin oppilaitoksiin pääsi helposti, samoin töihin ammattiin valmistuttua. Koulu- ja opiskeluaikoina pääsi helposti myös terveydenhoitajan ja lääkärin juttusille tarvittaessa. Ei ollut kovaa kilpailua työpaikoista. Samoin asunnon sai helposti kun muutin pois kotoa. Palkka ei ollut kummoinen mutta riitti elämiseen ja perustarpeisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luku oli suomalaisen yhteiskunnan huippu. Luulen, että ihmiset olivat kaikkein onnellisimpia silloin. Sen jälkeen ollaan tultu alaspäin monessa asiassa.

 

Miksi ajattelet, että ihmiset olivat kasarilla onnellisimpia? Omissa muistoissa kasari oli aika tiukka luokkayhteiskunta ja se, että joillain jupeilla meni lujaa ei tarkoita sitä, että normirahvaalla oli erityisen kivaa. Terveydenhuolto ja sosiaalitoimikin oli vielä aika vaatimatonta.

 

Meillä oli terveysasema, jossa pääsi lääkärille samana päivänä. Nyt on toisin. Paremmin se terveydenhuolto silloin toimi. Kieltämättä 80-luvulla tapahtui lääketieteessä hurjia edistysaskeleita, mutta omalääkärille pääsi. Sosiaalitoimen puolesta en osaa sanoa. 

Poltettiin yleisesti ja syötiin kehnosti alemmissa luokissa. Kyllä se verotti terveyttä.

Muistan Seura-lehden lääkäripalstan mitä lapsena kauhulla luin.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla tehtiin ihan surkeeta musiikkia. Ysärillä tajuttiin kuinka bassorummun pitää kolista.

YouTuben ansiosta ei tarvitse elää valheessa ja luuloissa. Kun voi ilmaiseksi ottaa kuunteluun erilaista musiikkia, niin sen kautta on huomannut, että 1960- ja 1970-luvulla tehtiin parempia biisejä kuin kasarilla. Ei ollut mitään helvetin purkkapoppia silloin, vaan aitoa hyvää musiikkia. Harvat 1980-luvun hitit ja musat ovat kestäneet aikaa silleen, että niitä pystyy kuuntelemaan nykyäänkin. 1980-luku on jotenkin hirveän yliarvostettu. Jotain hyviä juttuja siellä oli, loput oli paskaa.