Naiset ei enää halua lapsia - liian suuri taakka

Niin vain mlehet saa lokkeilla kelan luukulla eli maksattaa veronmaksajilla omien lastensa elatuksen. Kelalla on miljardeja elatusmaksuja perinnässä.

Mutta mitä huonompaa äidiksi tulo myös rahallisesti naisen elämään tuo sitä vähemmän lapsia syntyy.

Tämä on hyvä ketju. Ilmeisesti vain monia jotenkin ahdistaa kohdata se, että yhä useampi ei halua lapsia, eikä niitä hanki. 

Ei se tarkoita ettei kukaan enää ikinä, vasn sitä että yhä harvempi. Ja hyvä niin.

Lapsia hankkikoot ne, jotka aidosti niitä haluavat.

Ihmisiä on maapallolla liikaa, se fakta ja on tuettava niitä, jotka viisaasti ovat lisääntymättä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsia nykyään voi tehdä sen takia, että heistä olisi huolehtimaan, kun vanhemmat vanhenee. Ennen vanhaan tehtiin monta lasta, jotta edes osa säilyisi hengissä ja voisi huolehtia vanhemmista, kun aika koittaa. Vastaavasti isovanhemmat huolehtivat lastenlapsista. 

Nyt, kun väestö ikääntyy ja apua tarvitsevia on yhä enemmän, ei enää yhteiskunta voi tarjota apua siinä määrin kuin aiemmin. Toisaalta ihmiset eivät halua lisääntyä ja tehdä lapsia tällaiseen maailmaan. Meidän sukupolven on turha odottaa, että saamme koskaan eläkettä tai jotain apua ollessamme vanhoja ja raihnaisia. Nytkin tekee jo tiukkaa. Joudetaan kuolla pois, kun emme enää kynnelle kykene. 

No just joo. Samalla kun lapsimäärä vähenee, vähenee myös lapsista aiheutuvat valtion kustannukset. Kohdistetaan niitä sitten ikääntyvään väestöön. 

Höpsistä pöksyyn. Mistä yhteiskunnan tuet muodostuu? Veronmaksajista ja lainasta. Miten voidaan kohdistaa tukia yhtään mihinkään, kun tulevia veronmaksajia ei ole?

Vierailija kirjoitti:

Itse aloin haaveilla lapsista 32-vuotiaana. Ekan lapsen sain 36-vuotiaana, toisen 39- ja kolmannen 41-v. Paljon helpompaa näin kun asuntolaina maksettu ja ehti maksimaalisesti hyödyntämään nollakorkojen ajan. Vanhempana ei lisäksi tarvitse niin paljon unta kuin nuorena ja osaa ottaa muutenkin rennommin.

Nostan hattua, että olet saanut kokonaisen asuntolainan maksettua jo kolmekymppisenä. Itse en edes uskalla haaveilla siitä, että saisin sen jonain päivänä maksettua pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aloin haaveilla lapsista 32-vuotiaana. Ekan lapsen sain 36-vuotiaana, toisen 39- ja kolmannen 41-v. Paljon helpompaa näin kun asuntolaina maksettu ja ehti maksimaalisesti hyödyntämään nollakorkojen ajan. Vanhempana ei lisäksi tarvitse niin paljon unta kuin nuorena ja osaa ottaa muutenkin rennommin.

 

Nostan hattua, että olet saanut kokonaisen asuntolainan maksettua jo kolmekymppisenä. Itse en edes uskalla haaveilla siitä, että saisin sen jonain päivänä maksettua pois. 

Olet sikäli onnelisessa asemassa, että olet saanut asuntolainan. Tunnen useamman kohtalaisen hiljattain ekonomin ja lakimiehen pk-seudulla, jolle asuntolainaa ei työpaikasta ja selvästi yli 4000 euron bruttotuloista huolimatta oikein tahdota myöntää, jos ei suostu ostamaan kaksiota tai kolmiota jostain kolhoosista. Ja kyse ei siis ole siitä, etteikö näiden henkilöiden nettotulot tosiasiassa riittäisi riittävän lainamäärän takaisinmaksamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan jo tätä palstaa lukemalla on käynyt selväksi, että miehiltä loppuu kiinnostus isyyteen kutakuinkin siinä vaiheessa kun siemenneste on ruiskastu emättimeen. Miksi naisen kuuluisi haluta olla pallo jalassa 18 vuotta elämästään ja ylikin?

Tällä palstalla riehuu velat ja/tai puolisoonsa pettyneet, puhumattakaan trolleista. Todellisuus on sitten jotain muuta. Työkavereiden perheisiin syntyy edelleen vauvoja. Isätkin pitävät vapaansa. Oma mies oli aikoinaan 6 kk lapsen kanssa kotona. Sanoi ajan olleen ihan parasta aikaa hänen elämässään. 

Tämä palsta on kuin toinen todellisuus. Omassa ystäväpiirissä joka kuukausi vauvauutisia. Ehkä täällä ne perheelliset ei paljoa jaksa viettää aikaa. 

En ole tavannut yhtään vanhempaa, joiden elämään ei olisi astunut jotain sellaista surua, mitä lapsettomilla ei ole. Se on jotain huolta, pelkoa, kauhua, jokin tumma huoli koko ajan mielen päällä.

Vierailija kirjoitti:

En ole tavannut yhtään vanhempaa, joiden elämään ei olisi astunut jotain sellaista surua, mitä lapsettomilla ei ole. Se on jotain huolta, pelkoa, kauhua, jokin tumma huoli koko ajan mielen päällä.

Totta joka sana. Mutta huolta on myös puolisosta, vanhemmista ja sisaruksista. Kun rakastaa, on myös huolta. Silti elän mieluummin rakkauden ja huolen kanssa, kuin ilman kumpaakaan. 

Nuoret miehet ovat vapaaehtoisesti sinkkuja veloja, ja nuoret naiset ovat inceleitä ja haluavat lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan jo tätä palstaa lukemalla on käynyt selväksi, että miehiltä loppuu kiinnostus isyyteen kutakuinkin siinä vaiheessa kun siemenneste on ruiskastu emättimeen. Miksi naisen kuuluisi haluta olla pallo jalassa 18 vuotta elämästään ja ylikin?

Tällä palstalla riehuu velat ja/tai puolisoonsa pettyneet, puhumattakaan trolleista. Todellisuus on sitten jotain muuta. Työkavereiden perheisiin syntyy edelleen vauvoja. Isätkin pitävät vapaansa. Oma mies oli aikoinaan 6 kk lapsen kanssa kotona. Sanoi ajan olleen ihan parasta aikaa hänen elämässään. 

Tämä palsta on kuin toinen todellisuus. Omassa ystäväpiirissä joka kuukausi vauvauutisia. Ehkä täällä ne perheelliset ei paljoa jaksa viettää aikaa. 

Niin, suurin osa lisääntyy edelleen, samalla määrä vähenee koko ajan ja tulee vähenemään. Lapsettomuudesta tulee normi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aloin haaveilla lapsista 32-vuotiaana. Ekan lapsen sain 36-vuotiaana, toisen 39- ja kolmannen 41-v. Paljon helpompaa näin kun asuntolaina maksettu ja ehti maksimaalisesti hyödyntämään nollakorkojen ajan. Vanhempana ei lisäksi tarvitse niin paljon unta kuin nuorena ja osaa ottaa muutenkin rennommin.

 

Nostan hattua, että olet saanut kokonaisen asuntolainan maksettua jo kolmekymppisenä. Itse en edes uskalla haaveilla siitä, että saisin sen jonain päivänä maksettua pois. 

Olet sikäli onnelisessa asemassa, että olet saanut asuntolainan. Tunnen useamman kohtalaisen hiljattain ekonomin ja lakimiehen pk-seudulla, jolle asuntolainaa ei työpaikasta ja selvästi yli 4000 euron bruttotuloista huolimatta oikein tahdota myöntää, jos ei suostu ostamaan kaksiota tai kolmiota jostain kolhoosista. Ja kyse

Ihan varmasti saavat lainaa, jos luottotiedot on kunnossa ja tulot vakaat. Jotain on jäänyt nyt kertomatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tavannut yhtään vanhempaa, joiden elämään ei olisi astunut jotain sellaista surua, mitä lapsettomilla ei ole. Se on jotain huolta, pelkoa, kauhua, jokin tumma huoli koko ajan mielen päällä.

Totta joka sana. Mutta huolta on myös puolisosta, vanhemmista ja sisaruksista. Kun rakastaa, on myös huolta. Silti elän mieluummin rakkauden ja huolen kanssa, kuin ilman kumpaakaan. 

Joo, mutta omaan lapseen liittyvä suru on ainutlaatuista.

Miten niin enää? Ainahan naiset on vältellyt vastuuta ja siirtäneet oman osuuden vastuusta miehen kannettavaksi. Ainoa ero tulee siinä että naiset ei enää siihen pysty kun naiset itse vaativat tasa-arvoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan jo tätä palstaa lukemalla on käynyt selväksi, että miehiltä loppuu kiinnostus isyyteen kutakuinkin siinä vaiheessa kun siemenneste on ruiskastu emättimeen. Miksi naisen kuuluisi haluta olla pallo jalassa 18 vuotta elämästään ja ylikin?

Tällä palstalla riehuu velat ja/tai puolisoonsa pettyneet, puhumattakaan trolleista. Todellisuus on sitten jotain muuta. Työkavereiden perheisiin syntyy edelleen vauvoja. Isätkin pitävät vapaansa. Oma mies oli aikoinaan 6 kk lapsen kanssa kotona. Sanoi ajan olleen ihan parasta aikaa hänen elämässään. 

Tämä palsta on kuin toinen todellisuus. Omassa ystäväpiirissä joka kuukausi vauvauutisia. Ehkä täällä ne perheelliset ei paljoa jaksa viettää aikaa. 

Niin, suurin osa lisääntyy

Tirsk! Jos lapsettomuudesta tulee normi, ei ole enää mitään ihmisiä. Ja jos syntyvyys on nykyistä tasoa, kansa katoaa pois. Se on väistämätöntä. Sitä ennen on edessä kivulias kuihtuminen, kun työikäisen väestön osuus kutistuu jatkuvasti ja eläkeikäisen kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan jo tätä palstaa lukemalla on käynyt selväksi, että miehiltä loppuu kiinnostus isyyteen kutakuinkin siinä vaiheessa kun siemenneste on ruiskastu emättimeen. Miksi naisen kuuluisi haluta olla pallo jalassa 18 vuotta elämästään ja ylikin?

Jostain syystä suurimmalla osalla naisista lapsilukutoive on keskimäärin 2,2. Miehillä ei paljoa tuosta poikkea. Eli kyllä tuo pallo halutaan kovastikin jalkaan.

 

Missä nämä miehet luuraa?  Onko niin, että ovat toteuttaneet lapsihaaveet jättämällä taakseen kaksi yh-äitiä, ja kolmatta jo katsellaan.. Sopisi lapsilukuun..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan jo tätä palstaa lukemalla on käynyt selväksi, että miehiltä loppuu kiinnostus isyyteen kutakuinkin siinä vaiheessa kun siemenneste on ruiskastu emättimeen. Miksi naisen kuuluisi haluta olla pallo jalassa 18 vuotta elämästään ja ylikin?

Tällä palstalla riehuu velat ja/tai puolisoonsa pettyneet, puhumattakaan trolleista. Todellisuus on sitten jotain muuta. Työkavereiden perheisiin syntyy edelleen vauvoja. Isätkin pitävät vapaansa. Oma mies oli aikoinaan 6 kk lapsen kanssa kotona. Sanoi ajan olleen ihan parasta aikaa hänen elämässään. 

Tämä palsta on kuin toinen todellisuus. Omassa ystäväpiirissä joka kuukausi vauvauutisia. Ehkä täällä ne perheelliset ei paljoa jaksa viettää aikaa. 

Korjaus. lapsettomuudesta tulee normi siinä missä lapsellisuuskin on. Sama asia kuin, että jotkut hankkivat koiran ja toiset ei. Ja koirallisten ei tästä tarvitse saada paskakohtausta samalla tavalla kuin lapselliset raivoaa toisten, heille mitenkään kuulumattomasta, lapsettomuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan jo tätä palstaa lukemalla on käynyt selväksi, että miehiltä loppuu kiinnostus isyyteen kutakuinkin siinä vaiheessa kun siemenneste on ruiskastu emättimeen. Miksi naisen kuuluisi haluta olla pallo jalassa 18 vuotta elämästään ja ylikin?

Tällä palstalla riehuu velat ja/tai puolisoonsa pettyneet, puhumattakaan trolleista. Todellisuus on sitten jotain muuta. Työkavereiden perheisiin syntyy edelleen vauvoja. Isätkin pitävät vapaansa. Oma mies oli aikoinaan 6 kk lapsen kanssa kotona. Sanoi ajan olleen ihan parasta aikaa hänen elämässään. 

 

Tää ketju on ihan irrallaan todellisuudesta, universumin tuolta puolen. Data on nykyään halpaa ja sanomalle käy mikä vaan, kunhan mainokset näkyy. XD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsia nykyään voi tehdä sen takia, että heistä olisi huolehtimaan, kun vanhemmat vanhenee. Ennen vanhaan tehtiin monta lasta, jotta edes osa säilyisi hengissä ja voisi huolehtia vanhemmista, kun aika koittaa. Vastaavasti isovanhemmat huolehtivat lastenlapsista. 

Nyt, kun väestö ikääntyy ja apua tarvitsevia on yhä enemmän, ei enää yhteiskunta voi tarjota apua siinä määrin kuin aiemmin. Toisaalta ihmiset eivät halua lisääntyä ja tehdä lapsia tällaiseen maailmaan. Meidän sukupolven on turha odottaa, että saamme koskaan eläkettä tai jotain apua ollessamme vanhoja ja raihnaisia. Nytkin tekee jo tiukkaa. Joudetaan kuolla pois, kun emme enää kynnelle kykene. 

No just joo. Samalla kun lapsimäärä vähenee, vähenee myös lapsista aiheutuvat valtion kustannukset. Kohdistetaan niitä sitten ikääntyvään väestöön. 

Vttu tätä yksinkertaisuutta..ääh

Suurempi syy on että sitä taakkaa ei saa enää kaadettua pelkästään miehen kannettavaksi kun näin tasa-arvon aikakautena myös naisilla on vastuu perhe elämästä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan jo tätä palstaa lukemalla on käynyt selväksi, että miehiltä loppuu kiinnostus isyyteen kutakuinkin siinä vaiheessa kun siemenneste on ruiskastu emättimeen. Miksi naisen kuuluisi haluta olla pallo jalassa 18 vuotta elämästään ja ylikin?

Jostain syystä suurimmalla osalla naisista lapsilukutoive on keskimäärin 2,2. Miehillä ei paljoa tuosta poikkea. Eli kyllä tuo pallo halutaan kovastikin jalkaan.

 

Missä nämä miehet luuraa?  Onko niin, että ovat toteuttaneet lapsihaaveet jättämällä taakseen kaksi yh-äitiä, ja kolmatta jo katsellaan.. Sopisi lapsilukuun..

Tää on muuten niin totta. En tiedä mikä meni yhteen tuttavaani. Hänellä ei ole omia lapsia, mutta otti kotiinsa asumaan avosiipaksi miehen jolla kolmen eri naisen kanssa lapsia. Osa jo aikuisia ja nuoremmat taaperoita.  Neljättä yh:tä odotellen....kyllä siitä vauvakuumetta pukkaa. ; )