Mikä ikäluokka on Suomen onnekkain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 1964 syntynyt. Onnekkuudesta en osaa sanoa, kun on saanut itse luoda kaiken omalla työllään. On toki saanut nauttia hyvinvointiyhteiskunnan etuuksista, mutta vastuu omasta tekemisestä on ollut keskeinen arvo. Sillä on pärjätty, kun on joka päivä lähtenyt.

Minusta tuo on ihan perusoletus, jokainen rakentaa itse tulevaisuutensa. Heistä kelle langennut huonommat kortit tulee pitää huolta.

Itse syntynyt 1980. Sain oikean lapsuuden ulkoleikkeineen, ilman jonkun tahon jatkuvaa vahtimista ja helikopterina yllä pyörimistä. Oppi omatoimiseksi ja itsevarmaksi. Sain laman, joka kehitti taloudellista ja yhteiskunnallista ymmärrystä. Sain käydä koukut ja neuvolat, valmistua tilanteeseen jossa suomi kansainvälistyi ja kasvoi. Ilmassa oli toiveikkuutta ja tulevaisuudenuskoa. Vanhempani (s ca 1950) ovat ns tolkun ihmisiä, ei mitään lumihiutaleita tai pummeja, joten Sain hyvän henkise

Kyllä. Teillä on ollut turvallista ja usko tulevaisuuteen, mutta silti vastuu omasta elämästä 

Riippuu mittareista. Jos käytät sanaa "onnekkain", tulee väkisinkin mieleen maallinen mammona. Eli jos mitataan rahalla, työllisyydellä, eläkekertymällä ja taloudellisella hyvinvoinnilla yleensäkin, niin sotakorvaukset loivat sen vääristymän, että suuret sukupolvet saivat kaiken tuon, kouluja käymättä. Onnellisuus onkin sitten korvien välissä: oma havaintoni on, että noin setsemän kymmenestä suuren sukupolven edustajasta on hyvinkin katkeraa, hyvin olemattoman pienistä elämän epäkohdista kaikkia muita syyllistävää väkeä=ei onnellisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 1964 syntynyt. Onnekkuudesta en osaa sanoa, kun on saanut itse luoda kaiken omalla työllään. On toki saanut nauttia hyvinvointiyhteiskunnan etuuksista, mutta vastuu omasta tekemisestä on ollut keskeinen arvo. Sillä on pärjätty, kun on joka päivä lähtenyt.

Minusta tuo on ihan perusoletus, jokainen rakentaa itse tulevaisuutensa. Heistä kelle langennut huonommat kortit tulee pitää huolta.

Itse syntynyt 1980. Sain oikean lapsuuden ulkoleikkeineen, ilman jonkun tahon jatkuvaa vahtimista ja helikopterina yllä pyörimistä. Oppi omatoimiseksi ja itsevarmaksi. Sain laman, joka kehitti taloudellista ja yhteiskunnallista ymmärrystä. Sain käydä koukut ja neuvolat, valmistua tilanteeseen jossa suomi kansainvälistyi ja kasvoi. Ilmassa oli toiveikkuutta ja tulevaisuudenuskoa. Vanhempani (s ca 1950) ovat ns tolkun ihmisiä, ei mitään l

Kiitos, uhriutuminen on päivän henki. Voisiko joku joskus myöntää, että kyllä, olosuhteet ovat elämäni aikana olleet suotuisat menestymiselleni. No ei voi, ei ollut älypuhelimia ja koditkin oli pieniä, joten huonot lähtökohdathan on elämälle saatu. Huoh, jokainen suomalainen joka on syntynyt sotien jälkeen on saanut erinomaiset lähtökohdat elämään. Hekin kenen vanhemmat on olleet sodan traumatisoimia despootteja, ovat saaneet parhaimman alun elämään kuin tässä maailmassa kukaan voi vastaavista, henkilökohtaisista lähtökohdista, saada.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 1964 syntynyt. Onnekkuudesta en osaa sanoa, kun on saanut itse luoda kaiken omalla työllään. On toki saanut nauttia hyvinvointiyhteiskunnan etuuksista, mutta vastuu omasta tekemisestä on ollut keskeinen arvo. Sillä on pärjätty, kun on joka päivä lähtenyt.

Minusta tuo on ihan perusoletus, jokainen rakentaa itse tulevaisuutensa. Heistä kelle langennut huonommat kortit tulee pitää huolta.

Itse syntynyt 1980. Sain oikean lapsuuden ulkoleikkeineen, ilman jonkun tahon jatkuvaa vahtimista ja helikopterina yllä pyörimistä. Oppi omatoimiseksi ja itsevarmaksi. Sain laman, joka kehitti taloudellista ja yhteiskunnallista ymmärrystä. Sain käydä koukut ja neuvolat, valmistua tilanteeseen jossa suomi kansainvälistyi ja kasvoi. Ilmassa oli toiveikkuutta ja tulevaisuudenuskoa. Vanhempan

Älä unohda sitä että eläkekin kertyi vasta 23 v. Elämä pelkkää kärsimystä 🥺

Edelliselle: muistan tämän kun itse jään eläkkeelle iässä 69vuotta 2kk. Maksettuani 8 % eläkettä koko työuran.

Vierailija kirjoitti:

Edelliselle: muistan tämän kun itse jään eläkkeelle iässä 69vuotta 2kk. Maksettuani 8 % eläkettä koko työuran.

Eläkevakuutusmaksu on ollut jo vuosikymmeniä 23-25% palkasta. Jo 80-luvulla. 

Ja työntekijän palkasta perittävä eläkevakuutusmaksu on tulonsiirto työnantajille, joka aikoinaan luotiin pienentämään työnantajan palkan sivukuluja ja uskottiin lisäävän työllisyyttä 

Vastaavasti työntekijä saa sen verovähennyksenä omassa verotuksessaan, eikä se myöskään kerrytä eläkettä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan 60-luvulla syntyneet on se pullamössö sukupolvi joka on aina saanut kaiken. Saivat jopa lapsina koulussa välipalaa!!

No ei kyllä saatu. Kaiken, minkä olen "saanut", olen omalla työlläni ansainnut.

Kaikkihan sitä omaa työtä tekevät. Te vain saitte samalla työpanoksella paljon enemmän kuin me nuoremmat.

Viera  kirjoitti:

Nykyiset vastasyntyneet. Elämä edessä.

Ovat varsin pientä ikäluokkaa.

Helpompaa olisi nimetä epäonnisia sukupolvia. 

Ei kai se mikään tietty ikäluokka ole. Joka ikäluokassa on yksilöitä ja yksilöt tekevät ratkaisuita ja pärjäävät eri tavoin syntymäajasta riippumatta 

Eikö kaikilta ala kertyä eläke vatsa 23-vuotiaana? Kun nuo 1950-luvun onnenpossut siitä aina muistuttavat. Olen syntynyt 1981, ja ihan samalla tavalla ensimmäisten työvuosilta ei eläkettä kertynyt. 

Sama, kuin mainostaisi, että oli rankkaa, koska itse jouduin hengittämään. Niin suurin osa meistä tekeekin, sitä suuremmin mainostamatta.