Tyttöystävä muuttuu ihan toiseksi ihmiseksi humalassa

Ole tyytyväinen, saat pillua silloin paljon helpommin eikä pää ole kipeänä.

Riippuvuussairauden oireisiin kuuluu tyypillisesti, että sairastuneella on tavallaan kaksi persoonaa. Oma persoona, ja päihdepersoona. 

https://www.kondis.net/l/riippuvuussairauden-oireiden-tunnistaminen-ja-…

Ai taasko?

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmiset muutu humalassa toisiksi, vaan estojen hävitessä se oikea luonne tulee esiin. 

MInä en juuri siksi oikeastaan muutu yhtään, koska ei ole tarvetta esittää muuta mitä on. Miehestä joka vastustusti kaikkea alkoholinkäyttöä, kuoriutui sen sijaan aivan hirveä haukkuva ja agressiivinen ihminen. Paljassti pettäneensä useita kertoja ja kehui kuinka hänellä on silläkin hetkellä toinen. Aamulla ilme oli niin vaivaantunut ja tuskainen, että näki selvästi että oli puhunut totta. Siinä varsinainen alkoholin käyttäjien vihaaja. Hän vihasi vaan sitä, että hän paljasti silloin itsensä ja siksi kukaa ei olisi saanut juoda. On ex nykyään.  Olenkin sitä mieltä, että jos ihminen karttelee humaltumista, niin minun epäilykseni heräävät. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmiset muutu humalassa toisiksi, vaan estojen hävitessä se oikea luonne tulee esiin. 

No ei pidä paikkaansa. Oikea luonne on se, kun aivot toimii normaalisti ilman että päihde häiritsee niiden toimintaa. Tällainen kumma väärinkäsitys on syntynyt varmaan siitä, että joskus ihminen esim. tulee kertoneeksi humalassa asioita, joita selvinpäin on pidättäytynyt kertomasta. Mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki luonteen muutokset on todellisen luonteen esiintuloa. 

Ja ap:n kuvaama on hyvin tavallinen alkoholin käytön seuraus, ja harmittomimmasta päästä. Paljon parempi kuin kännimasennus tai känniraivo, jollaisia joillekin tulee. Esim. 10%:lla suomalaisista on geeni, joka altistaa väkivaltaisuudelle humalassa. Halailu ja kaikesta liikuttuminen on mukavimpia seurauksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmiset muutu humalassa toisiksi, vaan estojen hävitessä se oikea luonne tulee esiin. 

MInä en juuri siksi oikeastaan muutu yhtään, koska ei ole tarvetta esittää muuta mitä on. Miehestä joka vastustusti kaikkea alkoholinkäyttöä, kuoriutui sen sijaan aivan hirveä haukkuva ja agressiivinen ihminen. Paljassti pettäneensä useita kertoja ja kehui kuinka hänellä on silläkin hetkellä toinen. Aamulla ilme oli niin vaivaantunut ja tuskainen, että näki selvästi että oli puhunut totta. Siinä varsinainen alkoholin käyttäjien vihaaja. Hän vihasi vaan sitä, että hän paljasti silloin itsensä ja siksi kukaa ei olisi saanut juoda. On ex nykyään.  Olenkin sitä mieltä, että jos ihminen karttelee humaltumista, niin minun epäilykseni heräävät. 

 

Alkoholi myrkyttää aivot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmiset muutu humalassa toisiksi, vaan estojen hävitessä se oikea luonne tulee esiin. 

Mutta pitkäaikainen alkoholinkäyttö myös muuttaa ihmisen persoonallisuutta.

Tai sitten niin että pitkä aika muuttaa ja alkoholi siinä mukana

Olisiko kiva että hän heiluisi puukko kourassa juotuaan? Kannattaa silti katsoa perään,vaikuttaa humalassa helposti hyväksikäytettävältä. Syy käytöksen /persoonan näennäisen muutokseen on yleensä kuitenkin joko tiedostettu tai tiedostamaton trauma sekä henkinen kypsmättömyys. Aika korjaa,jos käy ongelmansa läpi.

Eivätkö kaikki muutu? Sitä on joko sosiaalinen rupattelija, ankara bailaaja, itsetuhoinen mököttäjä, raivohullu tappelija, pöydillä tanssija, jokaisen kaulassa roikkuva suutelija, nymfomaani, pistoolilla ampuja...

Vierailija kirjoitti:

Riippuvuussairauden oireisiin kuuluu tyypillisesti, että sairastuneella on tavallaan kaksi persoonaa. Oma persoona, ja päihdepersoona. 

https://www.kondis.net/l/riippuvuussairauden-oireiden-tunnistaminen-ja-…

Tämä on kyllä ihan eri asia kuin se, millaiseksi kukin humalassa muuttuu siksi aikaa kun alkoholi häiritsee aivojen toimintaa. Päihderiippuvaisella on nämä persoonat ihan selvinpäinkin. Toinen persoona yleensä haluaa raittiutta, terveellistä elämää tms, mutta se päihdepersoona on kuin joku riivaaja joka viekoittelee päihteisiin, jopa ajaa elämää sellaisiin tilanteisiin joissa tuntuu oikeutetulta juoda. Esim. päihdepersoona voi haluta ajaa avioliiton kriisiin, koska se on tekosyy juoda.

Ehkä naisilla on vahvempi feikki julkisivu ja täydellisyysposeeraamisen tarve-jolloin kännin riisuttua feikit on muutos suurempi?

Steinbeck on hienosti kuvannut humaltumisen asteita veijariromaaneissaan.

Kasvanut tunnekylmässä kodissa, jossa tunteita ei saa näyttää, ei edes niitä helliviä ja rakkautta osottavia. Ne nähtiin jotenkin alempiarvoisena, huonoina. Päässä on sellainen tiukka ääni (usein isän puolelta saatu) ettei tunteita näytetä.

Tämä ääni katoaa, kun on humalassa. 

Niin minun mieskin on sanonut hänen ex oli viinapillu ja ei ole laisinkaan varma onko pojat hänen, mutta kun on nimelleen ottanut, niin olkoon niin. Ovat hänen poikiaan.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä naisilla on vahvempi feikki julkisivu ja täydellisyysposeeraamisen tarve-jolloin kännin riisuttua feikit on muutos suurempi?

Mikä tarve yleistää?

No senhän takia moni juo! Esim. minä olen valtavan ujo ja sosiaalisten tilanteiden pelkoinen, mutta juovuksissa olen puhelias ekstrovertti. Olen myös selvin päin lähes aseksuaali, mutta kännissä himottaa seksi ihan julmetusti. 

Tuo halailu yms, siinä on mukana selvästi myös kulttuurinen elementti, se on varsinkin naisille ikään kuin hyvin sallittua humalassa Suomessa. Jossain piireissä jopa ihmetellään, jos ei ala halailemaan kun juo. Sitten taas jossain muissa maissa tällainen kännihalailu ei ole juttu, eikä sitä tapahdu. Eikä Suomessakaan miehillä, koska heillä se ei kuulu hyväksyttyihin humalatilan ilmaisemisen muotoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmiset muutu humalassa toisiksi, vaan estojen hävitessä se oikea luonne tulee esiin. 

Ei aina noin. Itse olen kännissä aggressiivinen, mutta selvinpäin en ole ollenkaan tuollainen. Sanoisin, että mun kohdalla ainakin muutun kännissä ihan toiseksi ihmiseksi. Harvoin enää nykyisin juon alkoholia ja jos juon, niin en känniin asti kuitenkaan.

Ei minustakaan viina tuo esille mitään ihmisen todellista luonnetta, se on kemiaa joka vaikuttaa aivoihin yksilöllisesti. Sama jos väittäisi pilven tai amfetamiinin tuovan esille tosiluonteen. Tosin en uskaltaisi seurustella ihmisen kanssa joka on kännissä aggressiivinen. Siksi tulevaan puolisoon kannattaa tutustua humalassa.

Vierailija kirjoitti:

Kasvanut tunnekylmässä kodissa, jossa tunteita ei saa näyttää, ei edes niitä helliviä ja rakkautta osottavia. Ne nähtiin jotenkin alempiarvoisena, huonoina. Päässä on sellainen tiukka ääni (usein isän puolelta saatu) ettei tunteita näytetä.

Tämä ääni katoaa, kun on humalassa. 

Huomaatko että myös puhut itsestäsi tuolla lailla passiivilla,  ulkopuolisena objektina?

Kyllä se estojen poistuminen vain paljastaa että mitä ihmisen sisimmässä myllää. En tiedä voiko puhua luonteesta, mutta kaikki eivät joudu yhtä paljon peittelemään asioita ja hillitsemään itseään kuin toiset. Onko se peittely ja hillintä sitten aitoa luonnetta, vai sitä että sosiaaliset normit pakottavat esittämään muuta kuin on ja alkoholi murtaa sen esityksen?

Ei se humalassa esiin tuleva käytös nyt mistään tyhjiöstä tule, niin kuni jotkut täällä yrittävät väittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä naisilla on vahvempi feikki julkisivu ja täydellisyysposeeraamisen tarve-jolloin kännin riisuttua feikit on muutos suurempi?

Mikä tarve yleistää?

Ei mikään. mutta eroja on kai olemassa?