Apua ahdistukseen
Ahdistaa kovasti, jotenkin kaikki tuntuu niin painostavalta, vaikka asiat periaatteessaa ihan ok. Työpäivä alkaa massiivisella ketutuksella, ja illat kuluvat sängyn pohjalla miettiessä elämän turhuutta. Mikä tähän auttaisi? Tarkoitan itsehoitokeinoja..
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Jos sanon liikunta, luonnossa liikkuminen, ulkoilu noin yleensä. Tämä ehdotus tyrmätään täällä täysin, vaikka on tutkittua tietoa kuinka monille tuosta on apua. Joka ainoaan tälläiseen keskusteluun tulee sitten ne ihmiset joille ei kertakaikkiaan ulkoilu ja liikunta auta, vaan lähinnä pahentaa asioita.
Kannattaa kuitenkin kokeilla, sillä sinulle tuo voi auttaa, kuten se on tutkitusti auttanut monia muitakin.
Olisikohan täällä niin huonokuntoisia ihmisiä että että luonnossa kiikkuminen alkaisi vain sattua jalkohin. Masenntutnutta voi myös alkaa ärsyttää jos ehdotetaan liikuntaa tai oikeastaan mitään jossa pitäisi tehdä jotain itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sanon liikunta, luonnossa liikkuminen, ulkoilu noin yleensä. Tämä ehdotus tyrmätään täällä täysin, vaikka on tutkittua tietoa kuinka monille tuosta on apua. Joka ainoaan tälläiseen keskusteluun tulee sitten ne ihmiset joille ei kertakaikkiaan ulkoilu ja liikunta auta, vaan lähinnä pahentaa asioita.
Kannattaa kuitenkin kokeilla, sillä sinulle tuo voi auttaa, kuten se on tutkitusti auttanut monia muitakin.
Olisikohan täällä niin huonokuntoisia ihmisiä että että luonnossa kiikkuminen alkaisi vain sattua jalkohin. Masenntutnutta voi myös alkaa ärsyttää jos ehdotetaan liikuntaa tai oikeastaan mitään jossa pitäisi tehdä jotain itse.
Joskus kävin täällä keskustelua, liikunnan ja luonnon terveyshyödyistä, jotka olivat ihan tieteellisin keinoin todistetusti auttaneet ihmisiä positiivisesti. Sitä ei vain kertakaikkiaan haluttu hyväksyä, vaikka lähes jokaiseen kommenttiin laitoin disclaimerin, että ei se ole mikään ihmekeino joka toimii sata prosenttisesti. Vaan se auttaa todella monilla ja on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen juttu, sitä pitää jaksaa tehdä säännöllisesti, eikä niin että luovuttaa muutaman kerran jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sanon liikunta, luonnossa liikkuminen, ulkoilu noin yleensä. Tämä ehdotus tyrmätään täällä täysin, vaikka on tutkittua tietoa kuinka monille tuosta on apua. Joka ainoaan tälläiseen keskusteluun tulee sitten ne ihmiset joille ei kertakaikkiaan ulkoilu ja liikunta auta, vaan lähinnä pahentaa asioita.
Kannattaa kuitenkin kokeilla, sillä sinulle tuo voi auttaa, kuten se on tutkitusti auttanut monia muitakin.
Olisikohan täällä niin huonokuntoisia ihmisiä että että luonnossa kiikkuminen alkaisi vain sattua jalkohin. Masenntutnutta voi myös alkaa ärsyttää jos ehdotetaan liikuntaa tai oikeastaan mitään jossa pitäisi tehdä jotain itse.
Joskus kävin täällä keskustelua, liikunnan ja luonnon terveyshyödyistä, jotka olivat ihan tieteellisin keinoin todistetusti auttaneet ihmisiä positiivis
Ongelma lienee siinä ettei tällaiset alakuloiset ihmiset monestikkaan pidä siitä että heitä kehotetaan tekemään ITSE jotain asioidensa parantamiseksi. Odotetaan että joku tulee ja tekee puolesta. Silittää päätä eikä painosta mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Työni on henkisesti aika raskasta, ja joudun olemaan päivittäin tekemisissä paljon muiden ihmisten kanssa, joten en enää illalla halua mitään sosiaalista vapaaehtoistyötä tehdä. Lemmikkejä onneksi on, ne tuovat iloa elämään, muutama kaverikin. Ahdistus on jotain merkityksettömyyden ja katastrofin tunnetta..oon tehnyt hengitysharjoituksia, liikkunut ym., auttavat hetken, mutta ahdistus palaa viimeistään seuraavana päivänä. Aamut ovat pahimpia.
-Ap
Mulle kävi noin kun elämässä oli paha kriisi. Jouduin hakemaan apua. Ja saanut uutta ajatusmaailmaani, katastrofiajattelu on aika minimissään nykyään.
Bournen kirja ollut suuri apu. Ja A. Pietikäisen hyväksymis- ja omistautumisterapia- oppaat, luunneltavaa Pietikäisen matskua löytyy youtubestakin runsaasti.
Olet luultavasti tuulihattu vaata-tyyppi eli vaata* (Tuuli) on hallitseva doSa (doosha) sinun mieli-keho -systeemissäsi. - Noh, vaatatyypit ovat erityisen herkkiä kollektiivisen tietoisuuden (tunnelma, viilis, menttaalinen atmo-sfääri, jne) parametreille. Jos on paljon sellaisia tyyppejä jotka aiheesta ovat ahdistuneita (esim. Ukraina, oma taloudellinen tilanne, jne, jne), bongaat sen aiheuttamat epäharmooniset värähtelyt (monilla konkreettisena, karkeamman tason esimerkkinä toiminee vaikkapa kynsien riipiminen liitutalulla?) ja ns. otat ne itseesi erityisen kärkkäästi ja iisisti?
* vaata liittyy kaikkeen mikä liikkuu kehossa: hengitysilma, hermoston elektrokemiallisen ilmiöt, verenkierto, jne.
BTW, eka kehotyyppitesti mikä tuli esille kuukkelihaulla; tarkemman testin saa ayurveda (aajur-veeda) teknikolta tai lekurilta; perustuu mm. kolmen sormen pulssidiagnoosiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sanon liikunta, luonnossa liikkuminen, ulkoilu noin yleensä. Tämä ehdotus tyrmätään täällä täysin, vaikka on tutkittua tietoa kuinka monille tuosta on apua. Joka ainoaan tälläiseen keskusteluun tulee sitten ne ihmiset joille ei kertakaikkiaan ulkoilu ja liikunta auta, vaan lähinnä pahentaa asioita.
Kannattaa kuitenkin kokeilla, sillä sinulle tuo voi auttaa, kuten se on tutkitusti auttanut monia muitakin.
Olisikohan täällä niin huonokuntoisia ihmisiä että että luonnossa kiikkuminen alkaisi vain sattua jalkohin. Masenntutnutta voi myös alkaa ärsyttää jos ehdotetaan liikuntaa tai oikeastaan mitään jossa pitäisi tehdä jotain itse.
Joskus kävin täällä keskustelua, liikunnan ja luonnon terveyshyödyistä, jotka olivat ihan tieteellisi
Minusta taas juuri iloiset ja energiset ihmiset eivät halua nähdä yhtään vaivaa minkään eteen itse. Aina on oltava jokin tai joku, johon tukeutua. Lapsi, lääke, puoliso, lemmikki, metsä, työ, maila, kirja, ravintola, kauppa, ruoka, projekti, elämänkatsomus... Aina on oltava jotain itsen ulkopuolinen asia, josta pitää kynsin hampain kiinni.
Sä tarviit puolison.