Miehen tehtävä perheessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meillä mies on perheen pää. Hän on se joka pysyy aina rauhallisena vaikka mitä kävisi. Kotihommia hän ei tee kyllä oikeastaan ollenkaan. Maksamme molemmat omat laskumme, lasten kulut ja ruuat maksan aika lailla minä kun minä siellä kaupassa käyn. Kohtaamme erityisesti makuuhuoneessa, se vahva liima meillä. 

Ja ei, en ole trolli vaikka meillä eletäänkin perinteisten perhearvojen mukaan (toki aivan vapaasta tahdosta). 

Mitä perinteistä tuossa on, maksat teistä kahdestä enemmän, eikä mies tee mitään kotona?

Työnjako. Hoidan kodin ja lapset. Rahankäyttömme on toki ei-perinteinen.

Miksi et ole ottanut sitä paikkaasi perheessä, tasavertaisena puolisona ja isänä?

Meillä perhe-elämää yli 25v, mies on aina ollut tasavertainen vanhempi, hoitanut lapsia, perhevapaat jaettiin puoliksi ja mies oli koti-isä, tekee ihan oma-aloiteisesti  puolet kotitöistä, huolehtii, että ruokaa on jääkaapissa ja kaapissa puhtaita vaatteita. Vastannut 100% ruokahuollosta ja käy kaupassa jne. Molemmat käydään töissä ja rahat yhteiset, vaikka molemmilla omat tilit. 

Pane sitä naista, vässykkä!

Ota ero ja hommaa kiva ja nuorempi aasialainen nainen. Huomaat, että mieskin voi elää onnellisena.

Ei kukaan ulkopuolinen oikeasti tiedä miten tuossa perheessä asiat on. Nyt luimme vaan miehen kannan asioihin. Jos vaimo saisi esittää kantansa niin olisi helpompi kommentoida koko asiaa.

Olen ihan kyllästynyt näihin miehiin, jotka ulkoistavat itsensä perheensä, erityisesti lastensa elämästä. Ei mitään kiinnostusta, ei vaivannäköä, ei yhteyttä, ei rakkautta, ainakaan sellaista jonka lapsetkin tuntisivat. Vieras mies sohvalla murjottamassa. 

Menkää avioliittoneuvojalle. Seurakunnat järjestävät avioliittokursseja, joilla opitaan huoltamaan parisuhdetta ja kommunikoimaan tarpeistaan. Tulisi teille tarpeeseen.

Haalia perheelle yhteistä aikaa. Tukipilari, kasvattaja, malli, rakkauden lähettiläs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meillä mies on perheen pää. Hän on se joka pysyy aina rauhallisena vaikka mitä kävisi. Kotihommia hän ei tee kyllä oikeastaan ollenkaan. Maksamme molemmat omat laskumme, lasten kulut ja ruuat maksan aika lailla minä kun minä siellä kaupassa käyn. Kohtaamme erityisesti makuuhuoneessa, se vahva liima meillä. 

Ja ei, en ole trolli vaikka meillä eletäänkin perinteisten perhearvojen mukaan (toki aivan vapaasta tahdosta). 

Mitä perinteistä tuossa on, maksat teistä kahdestä enemmän, eikä mies tee mitään kotona?

Työnjako. Hoidan kodin ja lapset. Rahankäyttömme on toki ei-perinteinen.

Eli sinä elät elämää, joka mahdollistaa miehelle täydellisen sluibaamisen. Onnea vaan. Toivottavasti lapset eivät opi parisuhdemallianne.

Mitä ihmeen vastikkeellista odotat perheeltäsi?

Sinä olet toinen vanhempi ja isä ja se velvollisuus säilyy sinun eliniän. Meillä jo lapset yli 20v ja silti lasten isä kokkaa, kuskaa autolla harrastuksiin, retkeilevät ja mökkeilevät, käyvät lenkillä yhdessä jne. Nytkin köllettelen äitinä sohvalla, kun mies kokkasi hyvän illallisen, ihan pyytämättä ja käskemättä. 

Meillä minä maksan laskut ja elämisen. Hoidan lapset (eivät ole miehen) ja siivouksen ja ruokakaupassakäynnin. Mieheni ei koskaan katso tv:tä kanssani vaan hän katsoo ohjelmia tietokoneelta. Emme käy missään yhdessä, joskus harvoin ruokakauppaan hän suostuu tulemaan avuksi. Ehkä kerran viikossa syömme yhdessä tai sitten hän menee kavereille tai ulos syömään ja minä syön lasten kanssa kotona. Mutta me sentään nukumme yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meillä mies on perheen pää. Hän on se joka pysyy aina rauhallisena vaikka mitä kävisi. Kotihommia hän ei tee kyllä oikeastaan ollenkaan. Maksamme molemmat omat laskumme, lasten kulut ja ruuat maksan aika lailla minä kun minä siellä kaupassa käyn. Kohtaamme erityisesti makuuhuoneessa, se vahva liima meillä. 

Ja ei, en ole trolli vaikka meillä eletäänkin perinteisten perhearvojen mukaan (toki aivan vapaasta tahdosta). 

Mitä perinteistä tuossa on, maksat teistä kahdestä enemmän, eikä mies tee mitään kotona?

Työnjako. Hoidan kodin ja lapset. Rahankäyttömme on toki ei-perinteinen.

Ok. Yleensä perinteinen mies on painanut yhtä lujaa homnia perheensä eteen kuin perinteinen nainenkin, hoitanut kotihommat omalla tontillaan (ulkotyöt, metsät, pellot, autot, kiinteistön kunnossapito jne). Jos teillä ei ole niitä (esim kerrostalo), tuo on ihan vaan loisimista sinun ajallasi ja voimillasi.  Toivottavasti ei kuitenkaan. 

Nainen joka haluaa että mies johtaa ja on perheenpää harvoin kuitenkaan haluaa miehen päättävän vaan vikuroi ja kilpailee vallasta. Sellainen suhde kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

Taasko täällä rutisee joku itse asiansa mokannut? Sama, joka aina huutaa että naisille kun järjestetään tasa-arvoa, ovat miehet vähemmässä asemassa? Naisissa on kaikki vika, mutta omasta peilikuvasta vain heijastuu täydellisyys?

Mitä jos et vain odottaisi että kaikki tippuu valmiina syliisi? Mitä jos ehdottaisit vaimollesi että tehdäänkö yhdessä jotain? Entäs mitä jos itse kokkaisit yhteisen aterian? Olisiko siinä mitään? Jospa tekisit itsekin jotain! Sitten vasta kun olet yli puoli vuotta yrittänyt itsestäsi lähtevää elämänkorjausta, niin sitten vasta saat valittaa.

Mene kuntosalille, hanki omia ystäviä ja yritä itse pelastaa suhteesi vaimoosi. En yhtään ihmettele jos mitään ei tapahdu. Sen sijaan että yrittäisit, itket vauva.fi-palstalla.

Ihan oksettaa moiset saamattomat käntyt.

Vierailija kirjoitti:

Meillä minä maksan laskut ja elämisen. Hoidan lapset (eivät ole miehen) ja siivouksen ja ruokakaupassakäynnin. Mieheni ei koskaan katso tv:tä kanssani vaan hän katsoo ohjelmia tietokoneelta. Emme käy missään yhdessä, joskus harvoin ruokakauppaan hän suostuu tulemaan avuksi. Ehkä kerran viikossa syömme yhdessä tai sitten hän menee kavereille tai ulos syömään ja minä syön lasten kanssa kotona. Mutta me sentään nukumme yhdessä.

Et siis tee mitään pitääksesi parisuhteesi kunnossa, miksi tekisi miehesikään? Sinulla ei ole kohta miestä ollenkaan tuota menoa. Tehkää parisuhteenne hyväksi jotain, älkääkä syytelkö sitä puolisoa! Yleensä ongelma on, että molemmat odottavat toiselta muutosta, eivätkä osaa itse muuttua.

Vierailija kirjoitti:

Haalia perheelle yhteistä aikaa. Tukipilari, kasvattaja, malli, rakkauden lähettiläs.

Sisällämme on vanhempi, jonka mallin olemme ottaneet yleensä omasta vanhemmastamme.

Tehtävä on tuoda rahaa vaimolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meillä mies on perheen pää. Hän on se joka pysyy aina rauhallisena vaikka mitä kävisi. Kotihommia hän ei tee kyllä oikeastaan ollenkaan. Maksamme molemmat omat laskumme, lasten kulut ja ruuat maksan aika lailla minä kun minä siellä kaupassa käyn. Kohtaamme erityisesti makuuhuoneessa, se vahva liima meillä. 

Ja ei, en ole trolli vaikka meillä eletäänkin perinteisten perhearvojen mukaan (toki aivan vapaasta tahdosta). 

Maksat enemmän, teet enemmän ja mies on muka vielä perheen pää. Et kovin hyvin ole asioitasi osannut hoitaa.

Ei parisuhde ole mulle sellainen instanssi, jossa asioita tehdään jotenkin tasan tai yhtä paljon tai näitä edes miettien.

Tiedän että tämä on monen naisen toiveena, mutta mulle taas tämä selkeä "roolijako" on tuonut mukanaan sellaisen ihmeen, kuin parisuhteen jossa ei riidellä. Odotukset puolin ja toisin ovat niin selvät. Olen viimeinkin osannut hoitaa asiani oikein. Mies voi olla perheen pää vain oman vaimonsa kunnioittamana. Minun kunnioitus miestä kohtaan ei kumpua siitä, että hän on mun kotiapulaiseni. Komppaan kumppanuutta, jossa mies on ensisijassa vaimonsa rakastaja. 

Vierailija kirjoitti:

Taasko täällä rutisee joku itse asiansa mokannut? Sama, joka aina huutaa että naisille kun järjestetään tasa-arvoa, ovat miehet vähemmässä asemassa? Naisissa on kaikki vika, mutta omasta peilikuvasta vain heijastuu täydellisyys?

Mitä jos et vain odottaisi että kaikki tippuu valmiina syliisi? Mitä jos ehdottaisit vaimollesi että tehdäänkö yhdessä jotain? Entäs mitä jos itse kokkaisit yhteisen aterian? Olisiko siinä mitään? Jospa tekisit itsekin jotain! Sitten vasta kun olet yli puoli vuotta yrittänyt itsestäsi lähtevää elämänkorjausta, niin sitten vasta saat valittaa.

Mene kuntosalille, hanki omia ystäviä ja yritä itse pelastaa suhteesi vaimoosi. En yhtään ihmettele jos mitään ei tapahdu. Sen sijaan että yrittäisit, itket vauva.fi-palstalla.

Ihan oksettaa moiset saamattomat käntyt.

Tosimies ei kysy mitä vaimo haaveille tai tahtoo. Tosimies tekee mitä tahtoo ja vie muijansa sinne minne hän itse tahtoo ja varsinkin sinne minne muija ei tahdo tai jättää ämmänsä kotiin kersojen kanssa tai yksin. Tosimies roikkuu pienen ikänsä passaavan äidin esiliinan nyöreissä ja kun siitä irtautuu, tosimies roikkuu saman tien paskat housuissaan köydenjatkona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä minä maksan laskut ja elämisen. Hoidan lapset (eivät ole miehen) ja siivouksen ja ruokakaupassakäynnin. Mieheni ei koskaan katso tv:tä kanssani vaan hän katsoo ohjelmia tietokoneelta. Emme käy missään yhdessä, joskus harvoin ruokakauppaan hän suostuu tulemaan avuksi. Ehkä kerran viikossa syömme yhdessä tai sitten hän menee kavereille tai ulos syömään ja minä syön lasten kanssa kotona. Mutta me sentään nukumme yhdessä.

Et siis tee mitään pitääksesi parisuhteesi kunnossa, miksi tekisi miehesikään? Sinulla ei ole kohta miestä ollenkaan tuota menoa. Tehkää parisuhteenne hyväksi jotain, älkääkä syytelkö sitä puolisoa! Yleensä ongelma on, että molemmat odottavat toiselta muutosta, eivätkä osaa itse muuttua.

Eipä tuollaisen parisuhteen menettäminen mikään menestys olisi! Jos vaimo maksaa kaiken, tekee kaiken, hoitaa kaiken, ottaa kaiken vastuun, ja mies ei pysty muuhun kuin tulemaan samaan sänkyyn, niin miksi vaimon pitäisi nähdä vaivaa parisuhteen säilymisen eteen? Tuon sortin loiseläjämies lähtee kaikin mokomin kalppimaan.