Suomalaisten rahat on kiinni omassa asunnossa, jota on kriisiaikana mahdoton myydä - ootko miettinyt miten pärjäät??

Palkka, lapsilisät, vuokratulo, luottokortit.

Asun vuokralla ja omistan on torpan maalla; sitä ei tarvitse myydä kriisiaikoina.

Vierailija kirjoitti:

Asun vuokralla ja omistan on torpan maalla; sitä ei tarvitse myydä kriisiaikoina.

Omistan noi molemmat. Tosin en jaksa mitään kriisiaikoja enää, eiköhän se ala olla silloin omatoimieutanasian paikka.

Asuntolainakulut on meillä 410€/kk. Pakolliset asumismenot elämiseen yhteensä 2000€/kk. Nettotulot meidän perheessä 4400€/kk. Kaikki pakollisten menojen jälkeen jäävät rahat menee sekä osakesalkkuun että 3,5% korolliselle säästötilille.

En ikinä osta uutta puhelinta ja mulla on 3kpl 20€ arvoisia housuja, joita olen käyttänyt viimeiset 3 vuotta. Muut vaatteet (pl alusvaatteet) sama homma.

Jos vaan mahdollista niin eläkää suu säkkiä myöten ja sijoittakaa ylimääräiset rahat.

Kriisi lähenee  nyt loppuaan, inflaatio ja korot luultavasti alkavat laskea. Välillä tulee vaikeampia aikoja, vaikka niitä aikaisempia muistavat vain vanhemmat ihmiset.

Jostain on meillä useimmalla varaa luopua.

Jos tosi huonosti menee, niin huijaan sossusta niin kuin muutkin tekee.

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainakulut on meillä 410€/kk. Pakolliset asumismenot elämiseen yhteensä 2000€/kk. Nettotulot meidän perheessä 4400€/kk. Kaikki pakollisten menojen jälkeen jäävät rahat menee sekä osakesalkkuun että 3,5% korolliselle säästötilille.

En ikinä osta uutta puhelinta ja mulla on 3kpl 20€ arvoisia housuja, joita olen käyttänyt viimeiset 3 vuotta. Muut vaatteet (pl alusvaatteet) sama homma.

Jos vaan mahdollista niin eläkää suu säkkiä myöten ja sijoittakaa ylimääräiset rahat.

Onpa mahtava elämä - not. Oravanpyörässä peräsuoli pitkänä, ja sen jälkeen kusenpolttamissa vermeissä koska nuukuu. Veikkaan, että saat syövän ennen eläkeikää ja kuolet pois. Siinä sitä olikin laatua vuosille kerrakseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolainakulut on meillä 410€/kk. Pakolliset asumismenot elämiseen yhteensä 2000€/kk. Nettotulot meidän perheessä 4400€/kk. Kaikki pakollisten menojen jälkeen jäävät rahat menee sekä osakesalkkuun että 3,5% korolliselle säästötilille.

En ikinä osta uutta puhelinta ja mulla on 3kpl 20€ arvoisia housuja, joita olen käyttänyt viimeiset 3 vuotta. Muut vaatteet (pl alusvaatteet) sama homma.

Jos vaan mahdollista niin eläkää suu säkkiä myöten ja sijoittakaa ylimääräiset rahat.

Onpa mahtava elämä - not. Oravanpyörässä peräsuoli pitkänä, ja sen jälkeen kusenpolttamissa vermeissä koska nuukuu. Veikkaan, että saat syövän ennen eläkeikää ja kuolet pois. Siinä sitä olikin laatua vuosille kerrakseen.

Luultavasti se kuitenkin on laadukkaampaa kun ttt:lla elävän henkilön joka laittaa päivässä kahdessa rahansa kapakkaan ja takseihin (koska sitähän on) ja miettii loppukuukauden mitä söisi.

Olen kyllä, kiitos kysymästä. Samalla tavalla elän kuin tähänkin asti. Asunnon ostin itselleni kodiksi ja asumista varten, en kytätäkseni markkinoita ja käyriä siinä haaveessa että tulisin tekemään voittoa. Ajattelin elää tässä niin kauan kuin kroppa kestää työelämää ja eläkkeelle jäämistä. Sen jälkeen on oikeastaan ihan se ja sama saanko myydessä maksamaani summaa takaisin vai en, eiköhän silloin ole jo enemmän kuin tarpeeksi rahaa säästynyt investoinneissa joilla pärjää.

Lopun tullessa ei kiinnosta onko tilillä 20.000 euroa vai 200.000 euroa. Niitä kun ei tuonpuoleiseen voi ottaa mukaan.

Maaseudulla, josta olen kotoisin, talot rakennettiin aina omaan käyttöön, ei koskaan myyntiin. Talo on täyttänyt tehtävänsä, kun se on kestänyt sen ajan, minkä siinä asuvat ihmiset ovat eläneet.

No ei kyllä. On myös metsää ja peltoa.

Asun itse siinä asunnossa. Suhdanteet menee ja tulee. Myös se oma asumishyöty on arvokasta. Jossakinhan sitä pitää asua.

Reaalivakuudella saa aina lainaa. Tää kämppä on Helsingin keskustaajamassa eikä missään Nurmeksessa.

Milläs sinä vuokra-asukki elämäsi rahoitat, kun vuokra nousee yli sietokyvyn, alatko myydä finnistä persuasi.

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla, josta olen kotoisin, talot rakennettiin aina omaan käyttöön, ei koskaan myyntiin. Talo on täyttänyt tehtävänsä, kun se on kestänyt sen ajan, minkä siinä asuvat ihmiset ovat eläneet.

Just näin. Omat vanhemmat asuu 80-90 luvun vaihteessa rakennetussa talossaan. Kun heistä aika jättää tai eivät siinä pysty asumaan, on sen arvo samantekevää. He ovat siinä asuneet vuosikymmenet. Tonttihan ei mihinkään katoa ja siinä on kunnallistekniikka valmiina. Parasta onkin purkaa talo sitten pois. Ei tarvitse pelätä, että löytääkö ostaja jonkin piilevän virheen. 

Ei käyttöomaisuutta voi mitata pelkästään myyntiarvossa. Jos vaikka ajat autolla päivittäin töihin ja kuskaat lapsiasi, se on on sinulle käyttäjänä ihan arvokas auto niin kauan kuin se kulkee. 

viljelen omalla maalla ruokani. On sitä suomessa ennenkin viljelty omissa puutarhoissa ruokaa. Silloin siirrytään järkeviin viljelyihin, eli porkkanaa, perunaa, naurista, kaalia, sipulia, sellaisia, joilla pärjää hyvin talven yli.

Tätä kysyy joku, joka ajattelee asunnon olevan 100% velkarahalla ostettu. Kyllä ne lainat lyhenee maksamalla ja pitkään oli korot nollassa. Ei asunnon omistajalla ole tilanne, että maksoi 230 000,00 ja sitten myi 200 000,00 ja jäi velkaa 30 000. Kun ei ole pakko myydä, voi käyttää itse ja lyhentää lainaa ihan rauhassa. Enemmän asiaan voi vaikuttaa esim taloyhtiön remontit.

Muutenkin vanha totuus on, että voitot tehdään ostaessa. Myös sen seuraavan asunnon ostossa. Myynti pitää vaan sopeuttaa siihen tilanteeseen.

Meillä oli asunto myynnissä toista vuotta. Tiedettiin heikkoa on kaupankäynti. Laitettiin asunto myyntiin ja alettiin vähän karsimaan ja laittaa nurkkia kuntoon. Yli vuoden joka kk otin kirppispaikan ja sieltä tuli aina n 100 e. Sillä sitä pientä remonttia tehtiin. Mm kesäksi laitoin pihalle kukkia ja ostettiin ehjä ruohonleikkuri. Kellarissa olevat huonekalut myytiin ja aloin sinne pakkaamaan niitä, mitä otetaan mukaan. 

Välittäjä sanoi joka krt, kun kävi näyttämässä, oli joku kohti muuttunut. 

Lopulta koko yläkerta oli tyhjä, kellarissa pahvilaatikoita vino pino. En välttämättä halua kokea tota uudestaan. Oli helppo muutto. Tarjouksessa pyydettiin muutto 2 viikon päästä. Se kävi loistavasti

En kriisiajoista tiedä, mutta elämäni olen 23-vuotiaasta elänyt omistusasunnoissa, en ole mikään ääliömäinen vuokralla elävä vätys ja loinen. Nyt maksan 290 €/kk, tuohon lukuun sisältyy 80 m2 velattoman, uuden rivarin päätykolmioni kaikki asumiseen liittyvät kulut; lämpö, vesi, vakuutukset, jätehuolto, pihatyöt, kiint.vak., korjaukset jne. Eläkkeeni on 2567 €/kk netto, joten ihan kivasti elelen, säästöjä ja sijoituksia liki 120 000 €. 

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla, josta olen kotoisin, talot rakennettiin aina omaan käyttöön, ei koskaan myyntiin. Talo on täyttänyt tehtävänsä, kun se on kestänyt sen ajan, minkä siinä asuvat ihmiset ovat eläneet.

Ja siksi maaseutu on täynnä elinkaarensa lopussa olevia tönöjä  joiden arvo on miinusmerkkinen,

(tontti + liittymät) - purkukustannukset.

Asun halvemmalla nyt lainanlyhennyksineen ja vastikkeineen omassani, kuin ennen tätä vuokralla. Harmittaa vaan vietävästi, kun ehdin asua 30 vuotta maksaen vuokraa toisille. Jokainen voi itse laskea suhteuttaen omaan vuokraansa, minkä verran olisi sillä rahalla omaa asuntoa maksettu.