Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun menit naimisiin, ja jos otit puolisosi sukunimen, niin "voitiko" vai "hävisitkö"?
16.05.2024 |
Jos ja kun menit naimisiin ja otit puolisosi sukunimen, niin saitko kauniimman sukunimen oman sukunimesi tilalle?
Kommentit (20)
Hävisin jo siinä että edes menin naimisiin. Miehen sukunimi oli murheista pienin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En suostunut vaihtamaan nimeä, koska omani on uniikimpi.
Vierailija kirjoitti:
Hävisin jo siinä että edes menin naimisiin. Miehen sukunimi oli murheista pienin.
Tämä kertaa tuhat 😂 Samaistun.
Meillä molemmat pitivät oman sukunimensä. On ollut mahdollista v. 1986 alkaen.
Miksi joku vaihtaisi rumempaan sukunimeen? Eihän siinä ole mitään ideaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen sukunimi on sinänsä kaunis, mutta se on ulkomaalainen sukunimi joten se ei kauhean hyvin istu omaan etunimeeni. Eli vähän siinä ja siinä voitinko vai hävisinkö.
Sekä voitin että hävisin.
Voitin, koska puolisoni sukunimi on harvinaisempi, ja nyt on koko perheellä sama sukunimi.
Hävisin, koska minua ei ole nyt niin helppo identifioida omaan sukuuni. Toisaalta, ei minua ole koskaan ollut helppo identifioida äitinikään sukuun. Ja tietyissä yhteyksissä voin käyttää "taiteilijanimenä" omaa alkuperäistä sukunimeäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla harvinainen tyttönimi mutta otin miehen sukunimen siitä huolimatta.. eron jälkeen pidin sen nimen mutta otin toiseen liittoon mennessä uuden mieheni nimen.
Molemmat sukunimet tosi yleisiä mutta oma tyttönimi minun mielestä ruma!
Voitin. Inhosin nk. tyttönimeäni ja kun menin naimisiin otin mieheni nimen. Nimeäni kehuvat kaikki. Tyttäremme jäi omalle nimelleen koska miehensä nimi ei ole niin kaunis kuin meidän, vävy on kyllä maailman paras. Miniäni otti myös nimemme, koska se on kaunis. Ainoat lapsenlapseni ovat nimellämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen liitto oli häviö, toinen voitto, nimissä voitin molemmilla kerroilla. Tyttönimeäni sai aina olla tavaamassa.
Tyttönimeni oli käytännöllisen lyhyt eikä kovin yleinen, mutta sanana sillä on negatiivinen merkitys. Puolison sukunimi taas on kaunis ja harvinainen, mutta perhanan koukeroinen kirjoittaa. Allekirjoitukseni on nykyään ihan karmea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ottaisi miehen nimeä jos häviäisin siinä. Mutta eipä ole tarvinnut miettiä asiaa tarkemmin, ja tuskin tarviikaan.
Otin yhdistelmän käyttöön, molemmatn kun ovat kauniita.
T, rouva Nännimäinen-Lerssi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menimme naimisiin vuonna 1981, jolloin ei ollut vaihtoehtoa pitää tyttönimeä. Kaksoisnimi olisi ollut turhan pitkä ja epäkäytännöllinen. Kun laki muuttui 1986, muistaakseni, koin liian vaivalloiseksi enää ryhtyä muuttamaan sukunimeä joka taholle. Jos olisi ollut mahdollista alun perin pitää tyttönimi, olisin niin tehnyt.
Ylpeänä kannan mieheni sukunimeä.
Tyttönimeni oli hyvin uniikki, mutta liiankin uniikki ja minua kiusattiin siitä.
En jotenkaan koskaan kokenut sitä minuksi.
Nyt olen kokonainen <3
Pidin oman nimeni ja mies vaihtoi minun sukunimeen myös, on kauniimpi, helpompi ja harvinaisempi.
Otin miehen nimen. Voitin siinä mielessä kun minut oltiin kastettu äidin tyttönimelle. Ennen kouluikää nimeni muutettiin isäpuolen mukaan. En halunnut sitä nimeä pitää. Kaikki kolme sukunimeäni on melko tavallisia.
Mieheni otti minun sukunimeni kun menimme naimisiin.
Vuonna 1976 ei ollut vielä mahdollista pitää omia nimiään.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on molemmat sukunimet. En halunnut luopua omastani, oli pakko ottaa miehen sukunimi lisäksi. Yhteensä vain 10 kirjainta.