Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

" Kuivuneet vauvat" - näkökulma imetykseen...

25.01.2007 |

Hei,



linkitänpä tämän tänne kun imetysasioista palstalla usein keskustellaan ja kiistelläänkin. Vaikuttaa ihan asialliselta artikkelilta, vaikka voin kuvitella että moni on vetänyt tästä ns. herneen nenään...



Hyvää viikonlopun odotusta :)





http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
25.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos keskustelun aloituksesta, se oli erittäin asiallinen ja aiheellinen. Niin tärkeä asia kuin imetys ja sen onnistuminen onkin, on minusta ihan hyvä tuoda esiin asian toinenkin puoli. Imetyksen ihannointi on vedetty välillä vähän överiksi, korvikkeen tai pullon antaminen tuntuu melkeinpä rikokselta. Täysimettäjille on mielestäni vertaistukea ihan riittämiin. Nyt voitaisiin keskittyä vähentämään niiden äitien, joiden oma maito ei riitä, syyllisyyttä ja pahaa mieltä.



Ja please älkää kukaan nyt hertsatko ;-)

Vierailija
2/14 |
25.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiva, että joku jaksaa laittaa tällaistakin tärkeää infoa tänne eikä aina vaan vaahdota siitä, kuinka kaikilla maito riittää, jos vaan itseä kiinnostaa imettää... Tätä mäkin olen koittanut tuoda esiin useemmassakin ketjussa, ettei tosiaan kaikilla se maito oikeasti riitä (oma käytännönkokemus työelämästä tukee todella näitä juttuja, mitä artikkelissakin on). Kiva saada tätä tietoa niille, jotka oikeesti on pahoittaneet mielensä näistä imetyskeskusteluista. :)



-Terppari, jolla imetys onnistunut pian 11kk ajan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
25.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsekin mielläni täysimettäisin, mutta vauva tarvitsee lisämaitoa. Ja vauvan hyvinvointi on se tärkein juttu :)



Vierailija
4/14 |
25.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yhdyn muihin, oli ihana lukea tällainenkin artikkeli ja saada " painettua sanaa" sen taustalle, minkä itsekin on kokenut! Meillä lapsen paino laski yli sen sallitun 10% syntymän jälkeen eli oltiin juuri siinä tilanteessa, että kuivuminen uhkaa. Lisämaitoa oli annettava, sillä tärkeintä todella on se, että vauva saa ruokaa! Tänä päivänä on vielä niin pitkälle kehiteltyjä korvikkeita, ettei niiden antamisesta pitäisi tuntea syyllisyyttä ja kyllähän tämän tietenkin järjellä ajatellen jokainen tietää, mutta synnytyksen jälkeisessä hormonimyrskyssä on välillä järki hyvin kaukana! :o)

Vierailija
5/14 |
25.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin, on jotenkin surullista, että ympäristö luo joillekin äideille niin kovia paineita, että kyky havainnoida vauvan hyvinvointia heikentyy. Jopa siis niin voimakkaasti, että seurauksena voi olla vauvan joutuminen sairaalahoitoon. Mikä ihme siinä on, että äitien täytyy niin kovasti toisiaan soimata ja näin pönkittää sitä omaa itsetuntoaan? Mikä kukaan on sanomaan, mikä toisen lapselle on paras? On tietysti asia erikseen puuttua tilanteeseen, jos äidin arvostelukyky on niin suuresti heikentynyt, että lapsi on vaarassa.Toivoisin kaikille äideille voimia huolehtia siitä omasta pienokaisestaan. Myöskään heikkoutta ei ole pyytää apua, jos sitä tarvitsee, päinvastoin. Toisen lapseni ollessa n. kaksi kuukautta vanha, menin hiukan jännittyneenä neuvolaan, että onkohan se paino nyt sopivasti noussut? Rempseä neuvolantäti ilmoitti, että onhan ne kaupan hyllyt ruokaa väärällään. Ei kenenkään tarvitse nälässä olla. Nyt kolmannen lapsen kohdalla ymmärsin antaa lisäruokaa hyvissä ajoin, siitä mitään huonoa omaatuntoa kokematta. Imetin silti 7 kuukautta niin hyvin kuin pystyin. Ja sehän riittää! Olisi niin hienoa sulkea korvansa toisten jonninjoutavilta arvosteluilta, mutta helpommin sanottu, kuin tehty! Iloista talven jatkoa lapsille ja vanhemmille! ps. Lapsi on haavoittuvainen, mutta niin on vanhempikin.

6/14 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Myönnän olevani liialla tiedolla ja hyvin imetyksessä onnistuneiden, hyväntahtoisten ystävien tuella tankattu " uhri." Rintamaidon herumaan lähteminen on ollut kahden lapsen kohdalla 4-5 päivän takana ja se aika on ollut todella tuskaa. Nyt toisen kohdalla olin päättänyt, että ei lisämaitoja sairaalassa, mutta jouduttiinpa vaan niihin turvautumaan vaikka imetin vuorokaudet ympäri - maitoni kun nousi vasta 5 pv synnytyksen jälkeen. Olin päättänyt täysimettää 6kk - siihen pääsinkin, mutta vauvan vaipat olivat kyllä melko kuivia kesäkuumilla, varsinkin kun vesipullokin lukeutui pahojen joukkoon eikä vauva sitä huolinut silloin kun tarjosin.



Mutta, täytyy sanoa, että nyt kun 10. kuukautta imettelen pikkukakkosta suht onnistuneesti, niin ehkä kolmannen kohdalla, mikäli meille sellainen suodaan, voin ehkä jo käyttää maalaisjärkeäkin. Ainakaan en aio kieltäytyä lisämaidoista, kun tiedän omat ominaisuuteni ja sen, että imetys voi todellakin onnistua, vaikkei vauvaa pitäisi nälkäkuoleman partaalla ensimmäistä viikkoa. Esikoinen jätti rinnan 6kk iässä, mikä oli silloin tosi kova paikka ja pelkäsin samaa tälläkin kerralla. Nyt kun takana on nämä kaksi kokemusta, voin huokaista, että paljon helpommalla ja vähemmällä stressaamisellakin olisi voinut imetysajat mennä. Ymmärrän kyllä ystävien neuvot pullojen kokonaan väliin jättämisestä, mutta esikoinenkin pääsi viimein muutama kuukausi ennen 3.vuotissynttäreitä eroon sekä pullosta että tutista - ei mennyt siis edes kouluikään saakka! Toinen alkoi syödä tuttia vasta hampaiden puhjetessa, ja syö edelleen myös rintaa - ei siis vaikuttanut imetykseen muuten, kuin että sain säästää itseäni ja minäkin nukkua joskus!



No, molemmat lapset ovat elossa ja voivat nähtävästi hyvin, vaikka kuivumiselle ovat todellakin olleet alttiina ensikuukausiensa aikana. Jospa äitikin tästä viisastuisi...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
02.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

tiedoksi, että tuon artikkelin lähdetiedot ovat vanhentuneita. Artikkelin kirjoittanut toimittajan oli käyttänyt lähteinään artikkelia, joka oli kirjoitettu ennen uusimpia imetyssuosituksia, ja jossa oli lähteitä käytetty peräti niinkin kaukaa kuin vuodelta 1894. Tuosta on melkoista vääntöä ollut Karjalaisessa, ja juttuun haastatellut asiantuntijatkin ovat artikkelista näreissään. Jutussa oli annettu kuva, että kuivuneet vauvat ovat yleinen ongelma. Totuus on, että tämä on TODELLA harvinaista (vain muutama per vuosi), toimittaja on vaan " unohtanut" tämän mainita.

Vierailija
8/14 |
03.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toimittaja olen minäkin ja itseasiassa juuri tuota vauvojen kuivumista on ollut yllättävän paljon lähivuosina. Kyse ei todellakaan ole parista tapauksesta vuodessa. Kaikki kuivuneet vauvat eivät tietenkään päädy sairaalahoitoon, mutta ei se kauaksikaan jää.



Omakohtainen kokemus oli aikoinaan vauvauinnissa, missä eräs äiti vaahtosi hyvin kovaäänisesti täysimettävänsä tyttöänsä ja katsoi hyvin paheksuen äitejä jotka antoivat vauvoilleen korviketta. Minulla pisti silmään, että tämän äidin tytär oli aivan liian kuiva. Ei edes vauvan näköinen, kun oli niin laiha. Ikää oli muistaakseni alta puolivuotta. Monesti näin äidin imettävän saunassa tyttöä, joka jatkuvasti kitisi ja itki äidin rinnalla. Tyhmempikin näki, että vauva ei saanut mahaansa täyteen vaan jäi jatkuvasti nälkäiseksi. Vauva söi ennen uintia, uinnin aikana ja uinnin jälkeen, eli 15 minuutin välein. Olen muissakin ketjuissa kirjoittanut siitä mahalaukun lepäämisestä, jota tässä tapauksessa vauvalle ei ikinä tullut, vaan masu oli jatkuvassa käymistilassa. Se varmastikkin pistää pienen masun kipeäksi. No kerran kuulin tämän äidin sitten jutteleven toiselle täysi-imettävälle äidille. Hän selitti kuinka neuvolassa oli kehotettu ottamaan korvikemaidot käyttöön, koska tyttären painokäyrä oli tipahtanut laskuun. Äiti oli tuohtunut moisesta ehdotuksesta ja sanoi täysi-imettävänsä ainakin puolenvuoden ikään, kun näin oli kerta suosituskin. Siinä vaiheessa minulla nousi niskakarvat pystyyn..ajatelkaa, että äidille oli tärkeämpää se, että hän on " täydellinen" äiti ja imettää lastaan suositusten mukaisesti EIKÄ se, että lapsi on terve, hyvinvoiva, kasvaa ja kylläinen. Todella sairasta!!! Minun oli ihan pakko poistua paikalta, jotta en avaa suutani tälle äidille hyvin rumalla sävyllä.



Sairas on nykymaailma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
03.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

On hienoa, että on olemassa äitejä, jotka tietävät jopa senkin, milloin toisten vauvat näkevät nälkää. Eläköön Suomi, oikeusvaltio!

Vierailija
10/14 |
26.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vauva ja nälkä on huono yhdistelmä

Imetys: Sairaaloissa hoidetaan kuivumisesta kärsiviä vauvoja.





--------------------------------------------------------------------------------

Joensuu

Jentta Ilanmaa



--------------------------------------------------------------------------------



Sairaaloissa hoidetaan vauvoja, jotka kärsivät aliravitsemuksesta. Kuivuneiden vauvojen taustalta löytyy usein äiti, jonka rintamaito ei yksinään riitä täyttämään lapsen ravinnontarvetta.

- Äidit yrittävät sinnitellä rintamaidolla vielä silloinkin, kun lapsen hyvinvointi vaatisi jo lisäruokintaa. Moni äiti on sisäistänyt täysimetyksen vaatimuksen niin vahvasti, että suorastaan pelkää korvikkeen antamista, Helsingin yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Anna-Liisa Järvenpää kertoo.

- Asiasta on puhuttu ja siihen on alettu kiinnittää huomiota, joten aliravittujen vauvojen määrä on onneksi vähentynyt. Muutama vuosi sitten kuivuneita vauvoja tuli osastoille selvästi enemmän kuin nyt.

Lääkäreiden mukaan äidit saavat osittain väärää imetystietoa internetin imetystukipalstoilta. Vertaistueksi tarkoitetuilla sivustoilla neuvotaan asioista, joihin tarvitaan terveydenhoitoalan ammattilaisen asiantuntemusta.

- Rintaruokinnan edistäjät tekevät hyvää ja tärkeää työtä. Toisinaan he ovat kuitenkin niin voimakkaita mielipiteissään, että eksyttävät kokemattoman äidin näkemästä sitä tärkeintä asiaa: lapselle on tärkeintä saada ruokaa, ei se, että ruoka on nimenomaan rintaruokaa, Lasten ja nuorten sairaalan lastenlääkäri Eeva Salo muistuttaa.





Rintamaidon

määrä vaihtelee



Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että rintamaito on vauvan ensisijaista ja parasta ravintoa. Lastenlääkärit kumoavat kuitenkin yksiselitteisesti uskomuksen, jonka mukaan kaikkien äitien rintamaito riittää lapsen ainoaksi ravinnonlähteeksi tämän ensimmäisten kuukausien aikana.

- Äitien maidontuotanto on yksilöllistä. Osalla maitoa tulee yli litra vuorokaudessa, toisilla maidon määrä jää alle puolen litran, Anna-Liisa Järvenpää kertoo.

Suomen lastenlääkäriyhdistyksen rintaruokintaa koskevan lausunnon mukaan useilla puolen vuoden ikään yksinomaan rintaruokituilla lapsilla kasvu hidastuu poikkeavasti 4-6 kuukauden iässä. Lääkärit suosittelevat, että lisäruokinta aloitetaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan noin 4-6 kuukauden iässä.

Lisäravintoon ei kannata turvautua heti ensimmäisten imetysongelmien ilmetessä. Rintamaidon heruttamiseksi on monta keinoa, ja ammattilaisten tukemana äiti ja lapsi voivat kehittää juuri heidän tarpeisiinsa sopivan imetyksen.

- On tärkeää, että ammattilaiset opastavat imettäviä äitejä, joilla on ongelmia mm. maidon riittävyyden kanssa. Ammattilainen osaa kertoa keinoista, joilla rintamaidon määrää voidaan lisätä. Nähdessään, että lapsi on kuivumisvaarassa, osaa hän ohjata äitiä myös korvikkeen käytössä, Pohjois-Karjalan keskussairaalan kätilö Pirjo Piirainen sanoo.

Vauvan saamasta maidon määrästä kertovat parhaiten puntari ja vaipat. Vauva saa tarpeeksi ravintoa, kun paino lisääntyy, kakka on keltaista maitokakkaa ja vaippa on pissasta raskas. Jos ruoka ei riitä, sitä saa pullosta.

- Pitkään täysimetykseen varautuneelle äidille osittaiseenkin pullomaitoon siirtyminen on kova paikka. Toisille äideille lisämaidon antaminen ei ole niin iso juttu, Joensuun Kauppakadun neuvolan terveydenhoitaja Eeva-Liisa Smolander kertoo.

Smolanderin mukaan imetys on tärkeä osa kokonaisuutta, joka turvaa vauvan hyvinvoinnin. Imettämisen onnistumisella tai epäonnistumisella ei sen sijaan ole mitään tekemistä onnistuneen äitiyden kanssa.

- Kun rintamaito ei äidin kovasta yrittämisestä ja tukitoimista huolimatta riitä, on vauvan saatava lisäravintoa. Tärkeintä on, että vauva saa tarvitsemansa energiamäärän ja voi hyvin.





Apua sairaalan

imetyspoliklinikalta



Pohjois-Karjalan keskussairaalan synnytysosastolla tammikuussa aloittanut imetyspoliklinikka tarjoaa apua imetysongelmien kanssa painiskeleville äideille. Äidit voivat varata synnytysosastolta ajan, jolloin imetykseen perehtynyt kätilö kuulostelee äidin ja vauvan tilannetta ja opastaa imetyksen sujumisessa.

- Äidillä voi olla huolta maidon riittävyydestä tai ongelmia lapsen imemisotteen kanssa. Lapsi voi kieltäytyä imemästä tai saada raivareita rinnalla. Imetykseen kuuluvat usein myös rintoihin liittyvät ongelmat, kätilö Iiris Nevalainen kertoo.

Imetysklinikka toteuttaa maailmanlaajuista vauvamyönteisyysohjelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on kuuden kuukauden täysimetys ja imetys lisäruuan ohella vähintään vuoden ikään saakka.

- Imetysohjauskäytäntö on muuttunut, joten kaikki neuvoloiden terveydenhoitajat eivät voi olla imetyksen erityisosaajia. Ammatillinen tuki on tarpeen myös siksi, etteivät äidit olisi pelkästään kolmannen sektorin tuen varassa, Pirjo Piirainen toteaa.

Synnytysosastolle voi soittaa ympäri vuorokauden. Imetysklinikan henkilökohtaista opastusta tarjotaan keskiviikkoisin kello 10-18.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
26.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

että toit tämät aloituksen tänne pastalle. Mun oma vauva sai pelkkää rintaa ensimmäiset neljä kuukautta. Olin suunnitellut puolen vuoden täysimetystä , koska olen aikaani seuraava ja imetystukisivustoni huolella lukenut henkilö. Vauvani paino ei vain enää ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen noussut, enkä uskaltanut ottaa sitä riskiä, että lapsi saisi liian vähän ravintoa. Yritin kaikkeni, että oma maitomäärä kasvaisi, mutta ei. vauva oli sinänsä hyvinvoivan oloinen, mutta silti, en suostunut riskeeraamaan, varsinkin kun lapsi muutenkin oli sirpukkainen ja pieni. Olin täysin tietoinen siitä, että alun jälkeen vauvan paino ei enää nouse samaan tahtiin. Käsittääkseni ei kuitenkaan ole hyvä, että käyrä kääntyy suoraan laskuun.



Vaikka omaan kuinka hyvän itsetunnon, niin nykyisten (tietysti tarpeellistenkin) imetystietoiskujen takia korvikkeen kehiin ottaminen oli kova pala. Kysellessäni muiden kokemuksia tällä palstalla, sain yllättävän monta kommenttia äitien laiskuudesta ja itsekkyydesä. Mietin, että saako lapsi kuitenkin tarpeeksi ravintoa, vaikka paino ei nouse (itse asiassa käyrä kääntyi laskuun).



Nyt reippaasti jälkikäteen ajateltuna ratkaisuni oli juuri oikea. Miksi ottaa mitään riskiä tässä asiassa. Kannatan ehdottomasti täysimetystä puolivuotiaaksi, jos vain lapsen paino nousee (tai ei ainakaan käyrä radikaalisti laske alas kuin lehmänhäntä) ja imetys sujuu edes kohtuullisesti. Meillä korvikkeen ja rinnan yhdistelmä oli oikea ja hyvä ratkaisu. Voi olla, että täysimetykselläkin olisi pärjätty, kuka tietää. Tilanteessani olisi ehkä ollut hölmöä katsoa, miten käy.



Nyt minulla on terve ja iloinen yhdeksänkuinen. Se on tärkeintä.

Vierailija
12/14 |
26.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jouduin antamaan esikoiselleni korviketta rintamaidon ohella n. yhden kuukauden ajan, koska neljäntenä päivänäkään ei maitoa vielä tullut yhtään (sairaalan syöttöpunnitukset paljastivat sen), vaikka imetin vauvaa lähes ympäri vuorokaudet kaikki sairaalassa olo päivät, siis laskematta syöttön kestoja tai imetysvälejä. Onneksi päättäväiset hoitajat suostuttelivat minut antamaan lisämaitoa, olisimme joutuneet olemaan sairaalassa ties kuinka kauan koska vauvan paino vain laski. Syntymäpaino oli 2570 g, joten ei paljon varaa laskeakaan. Mutta koin, kuten artikkelissa mainittiin, että suorastaan myrkytän lastani kun annan lisämaitoa. Että kyllä tuo imetysfanatia menee joskus vähän liiallisuuksiin, niin että lapsen paras meinaa jäädä varjoon eli se että lapsi nyt ylipäänsä saisi jotain ruokaa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
26.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Harmittelin kun en linkin takaa artikkelia löytänyt, kiitos siis sinulle joka laitoit koko artikkelin tänne!



Itsellä ei ollut ongelmaa maidon riittämisen kanssa, mutta pahoitin kyllä tosi usein mieleni niiden puolesta, joilla ongelmia oli. Sen verran tylyä tekstiä, mustavalkoista ja ehdotonta, on usein se " imetystuki" jota netissä äitien kesken jaetaan. Onneksi myös hyviä neuvoja ja tukea voi saada.



Toivon jokaisen fanaatikon lukevan tämän artikkelin ja menevän vähän itseensä. On oikein kannustaa ihmisiä imettämään, on oikein kannustaa yrittämään vielä vähän. Mutta ehdottomuus on harvoin hyvä asia. Samoin ne " lehmän maito on vasikoita varten" jutut on joissakin tilanteissa hiukka asiattomia.

Vierailija
14/14 |
27.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

itsekin asian maidon riittämättömyyden kanssa painineena. Kiva ei ollut kun kaikki jankkasivat, että kyllä se riittää kun imetät tyyliin koko ajan. Kaksi kuukautta imetin 30min-2 tunnin välein ja silti aamupäivällä ja illalla ei tullut maitoa yhtään. Olin ostanut pumpun ihan vaan, että vielä imetyksen jälkeen sain stimuloitua lisää, luulin että saan lisääntymään sillä tavoin. Neuvolasta autettiin kaikin tavoin, sain oxytosiini nenäsprayta herumisen helpottamiseen ja auttoihan se siihen, muttei tietenkään määrään. Kun 2,5 kuukautta oli vauvan syntymästä, päätin, että tämä asia ei saa pilata iloani vauvasta ja meidän ensi aikaamme yhdessä. Olin aivan ylistressaantunut aiheesta ja ei asiaa auttanut muiden ihmettelemiset ja kommentit, kuinka itse joutuivat pumppaamaan ylimääräisiä pois. Kaikista huonoin ja kummallisin asenne oli tietysti niillä, joilla oli aina imetys sujunut hyvin. Toisaalta ymmärrän sen, ymmärrystä asiaan, josta itsellä ei ole yhtään kokemusta on vaikea löytää.



3,5 kuukautta imetin ja annoin korviketta lisäksi, sitten ei riittänyt oma enää nimeksikään. Eli mun kapasiteetti oli se alle 500ml vuorokudessa, omien laskelmien mukaan n. 350-400ml. No anyway. Nyt pikku kultani on 5 kuukautta ja kun stressi imetyksestä poistui, olen nauttinut äitiydestä paljon enemmän. Eli joskus ihan oman voinnin takia voi olla parempi luovuttaa ja olen ylpeä, että se 3,5 kuukautta sitä rumbaa hammasta purren tein. Mutta halusin vain kiittää artikkelista, ja siitä ettei tämä maidon riittämttömyys ole tuulesta temmattua ja silloin kun asiasta on tehty tämänpäivän kaltainen äitiyden mittari, voi se joskus oli vaaraksi vauvallekin.



tähtinova ja tyttökulta 5kk