Tarvitsin töitä ja otin siivouspaikan vastaan. Esimies sanoi että teen liian siistiä.
?? Olen siis kauppaliikkeessä ja se on silleen osioitu se siivous esim. maanantaina yks osasto, tiistaina toinen osasto jne.
No siivoan "päivän osaston" mutta kierrän myös muillakin osastoilla ja otan roskat pois, en vaan voi jättää. Kierrän myös lattian yhdistelmäkoneella vähän joka osastolla. Esimies sanoi että miten kerkeät siinä ajassa pyöriä joka osastolla? Ootko omalla ajalla ollut? Siis se epäsuorasti myönsi että aikaa on liian vähän. No vähän on mennyt omalle ajalle ja yli työnajan mutta kun olen tunnollinen. Esimies sanoi että siivoat vain sen osaston mikä sille päivälle on ja muuta et siivoa koska sopimuksessa on niin sovittu. En kai sovellu alalle.
Kommentit (34)
Äkkiä siinä voi käydä niinkin, että kun joku vetää työ-överit, työnantaja pitää sitä sen jälkeen normina. Eli kaikkien pitäisi sitten kieli vyön alla painaa sitä duunia. Siksikin työtoverit saattavat pyrkiä hillitsemään tällaista työintoilijaa.
Vierailija kirjoitti:
Äkkiä siinä voi käydä niinkin, että kun joku vetää työ-överit, työnantaja pitää sitä sen jälkeen normina. Eli kaikkien pitäisi sitten kieli vyön alla painaa sitä duunia. Siksikin työtoverit saattavat pyrkiä hillitsemään tällaista työintoilijaa.
Jep, joko kollektiivinen tai yksilökohtainen ratkaisu, mutta lisää töitä on tulossa. Meillä sairaalassa ne nopeimmat ja taitavimmat saavat tehdä aina raskaimmat osastot, koska pärjäävät. Hitaammilta ja vähemmän monipuolisilta ei vastaavaa odoteta. Sama palkka kaikilla, tietysti.
Joskus koitin siivousalaakin opiskeluaikana. Rupesi ns. veetuttamaan yhdessäkin kohteessa kun oma esimies käski tekemään näin ja noin eli sen mitä on tilattu sieltä firmasta ja maksettu ja sitten siellä siivouskohteessa paikallinen pomo koitti jatkuvasti saada tekemään ekstraa josta ei maksettu ja valitti että milloin mikäkin homma on tekemättä (siis minulle suoraan, ei esimiehelleni) vaikka nää valituksen kohteet oli määritelty erikseen tilattaviksi ja maksettaviksi eikä niitä ollut tilattu.
Vaihdoin aika äkkiä muualle koska seuraavaksi olisin haukkunut sen paikallispomon jos olisin tuolla jatkanut. Eipä ole nykyään mokomaa firmaakaan eikä yllätä kun katsoo miten tuotakin johdettiin.
Minullekin sanottiin, kun olin hoiva-avustajana, että siivoan osastolla "liian" tarkkaan. (Oikea syy tietysti oli se, että siivousaika oli pois siitä ajasta, että olisin ollut hoitajia avustamassa, eikä "liian" huolellinen siivous.) Siivosin ihan normaalisti, mutta huolellisesti kaikki paikat. Ja minut oli palkattu pääasiassa siivoamaan ja vain hieman siinä ohessa avustamaan hoitajia. Osastolle tullessani jopa jotkut lattiakaivot olivat siellä tukossa huonon putsauksen takia, jotka putsattauani taas vetivät normaalisti. Olin kuitenkin koko sijaisuuteni ajan silmätikku ja sananparsi hoitajille. Lähtiessäni sijaisuudesta siisteys oli osastolla ok, mutta kukaan ei sanonut edes "hei hei, kiitos kun olit", lähtiessäni sieltä viimeisenä päivänä. Pari kuukautta myöhemmiin osastolla olikin sitten koronaepidemia.
Vierailija kirjoitti:
Älä ota vastuuta asioista, jotka eivät kuulu sinulle. Sopimusasiat on pomon heiniä. Sinä siivoat justiin sen, mitä käsketään. Muuten käy sulle itellesi turhan rankaksi. Työtäpitää oppia rajaamaan.Tässähän se on tehty helpoksi sinulle.
Myös asiakas unohtaa, mitä on sovittu.
Kohta ne vähentää työaikaa kun katsoivat että kerkiää koko kaupan siivota.
En itse pystynyt tekemään esim toimistosiivouksia, koska maksettiin niin vähästä ajasta, että siivous oli mahdollista suurinpiirtein kerran viikossa keskilattialta ja nurkissa pyöri villakoirat. Ja olen siis tarkka ja nopea siivooja. Mutta kun ei saa tehdä niin ei.
Ymmärrän esimiestäsi, koska kuset omaan ja työkavereiden nilkaan toiminnallasi pitkällä tähtäimellä.
Vierailija kirjoitti:
Kohta ne vähentää työaikaa kun katsoivat että kerkiää koko kaupan siivota.
Tämä. Jos asiakas on nyt tilannut siivouksen vaikka viideksi päiväksi viikossa, niin seuraavalla sopimuskierroksella tilaavat siivouksen kolmeksi päiväksi viikossa, koska se näyttäisi riittävän. Ap:lta vähennetään työtunteja ja palkkaa vastaavasti. Tai sitten siivousfirma irtisanoo ap:n kokonaan ja jakaa tämän asiakkaan tunnit muille työntekijöille.
Älä tee ylimääräistä työtä ylimääräisien kehujen ja tärkeyden tunteen toivossa - ainakaan ylimääräisellä työllä. Suomessa hyviä työsuorituksia ei muistella pitkään, mutta mokailut muistellaan vielä vuosienkin jälkeen.
Kannattaa muistaa, että on kahdenlaisia töitä. On näitä ns. bulkkihommia, kuten siivous, jossa tehdään tasan niin kuin käsketään, eikä ajatella. Näin toimin itsekin opiskeluaikana, kun tein siivoustyötä useamman vuoden. Sitten on sen toisen kategorian työt, joissa voi ajatella ja myös soveltaa ja tehdä oman juttunsa ulkopuolisia hommia. Nykyään olen yrittäjä ja olen pitänyt huolen siitä, että firmani tiloissa käyvällä siivoojalla on riittävästi aikaa asioihin. Koska firmani tilat ovat vielä sen verran pienet, etteivät ne työllistäisi omaa siivoojaa täyspäiväisesti (työaika siivoojalla on 4 tuntia per viikko), ei ole järkevää palkata omaa siivoojaa. Jos firmani joskus kasvaa niin isoksi, että täyspäiväinen siivooja on järkevää palkata, teen sen ehdottamasti.
Mäkin oon niin tunnollinen siivooja, että on pitänyt ihan oppimalla opetella "huonommaksi siivoojaksi" koska muuten menis kamalasti ylitöiksi aina jos alkaisin ottamaan niin tarkasti kuin haluaisin.
Toiset kohdat on vaan jätettävä siltä päivältä likaiseksi, vaikka se jäis kuinka harmittamaan tai vaivaamaan. Pitää jatkaa taas seuraavana päivänä siitä, mihin edellisenä päivänä jäi...
Ei työt tekemällä lopu.
Järjetöntä tehdä töitä omalla ajalla. Kaikella kunnioituksella, et ole niin tärkeä. Ja vaikka olisit paljonkin tärkeämpi, eivät planeetat suistuisi radaltaan, vaikka lähtisit kotiin vain. Ei vaikka olisi ihmisten hengestä ja terveydestä kyse.
Nuorena menin töihin kroonikkosairaalaan, tehtävänä siivous osastoilla sekä osaston keittiötyöt (ruuan jakelu potilaille, osallistuminen syöttämiseen, tiskaus - ei ollut koneita).
Rekrytoija sanoi, että "siivotaan kevyemmin", jotta ehtii käydä läpi koko osaston. Työkokemus alalta oli siivous kotona lapsesta alkaen. Kotona joka kohta pyyhittiin (tuolin jalat, lattialistat, jne.). Yhdellä perheenjäsenistä oli paha astma, joten oli sellainen allergiakodin siivoustaito.
Se "kevyemmin" oli ihan outo juttu, enkä tiennyt todellakaan mitä tarkoitti käytännössä.
Olipa siinä ehtimistä. Vanhemmat työkaverit alkoivat inhota, hoitajaporukka arvosti: "On kuin suursiivouksen jäljiltä."
En ole enää alalla, mutta käteen jäi tehokkaan tiskauksen taito: osastolla oli keskimäärin 40 potilasta ja pestävänä oli lautaset, lasit, nokkamukit, ruokailuvälineet, jälkiruokalautaset sekä kahvikupit - aikaa sai käyttää korkeintaan 25 minuuttia. Tosi kokenut työkaveri käytti 20 minuuttia. Siihen aikaan ei vettä säästelty, joten kumihanskat käteen ja kuumat vedet valumaan; juoksevalla vedellä siis tiskattiin - astiat ladottiin tiskipöydälle altaan viereen pyyhkeiden päälle valumaan kuiviksi. Kuuman pesuveden ansiosta kuivuivatkin saman tien, jolloin ne saattoi heti latoa kaappeihin. Aamuvuorossa oli ainakin 1-2 kaveria hommissa. Iltavuorossa hoidettiin iltapala yksin ja tiskiäkin oli puolta vähemmän.
Rakastin osastoja, joissa miltei kaikki asukkaat olivat vuodepotilaita, jolloin lattiat pysyivät siisteinä (varmasti raskaampia hoitajille). Kun oli paljon käveleviä potilaita, kertyi myös pölyä ja roskiakin samassa suhteessa.
Olen itse myös oppinut kantapään kautta että ei kannata olla töissä liian tunnollinen.
Ei siksi, että "Suomessa ei saa olla tunnollinen" tai mitä tuossa ylempänä lälläteltiin, vaan koska on täysin hölmöä MISSÄÄN tehdä minimipalkalla enemmän kuin mistä maksetaan. Siitä ei synny kuin katkeruutta, koska kukaan ei anna sinulle mitään ylennystä tai palkankorotusta siksi, että teet lattioista upean hohtavia. Päinvastoin, työnantaja ei epäröi antaa palkaksi vain lisää työtä samaan palkkaan, kun kerran olet niin nopea ja aikaansaava. Ja silti tulee epäröimättä loparit, jos on pientäkin syytä karsia kuluja.
Uskollisuus ja tunnollisuus joka menee vain yhteen suuntaan on hölmöyttä.