Lue keskustelun säännöt.
Pitkävihaiset ihmiset ovat arvaamattomia
13.05.2024 |
Kun he valittavat minulle jostain henkilöstä, mietin kovasti, mitä voin sanoa, etteivät he valita sitten myöhemmin minusta.
Tunnetteko pitkävihaisia ihmisiä?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä koko pitkävihaisuuden käsitettä. Eikö se ole ihan normaalia, että jos asiat ovat jääneet selvittämättä ja anteeksipyynnöt saamatta, niin ei se epäoikeudenmukaisuus ja siitä syntyvä viha mihinkään katoa? Ei se tunne ole koko ajan pinnalla ole, mutta olemassa kuitenkin. Outoa vain unohtaa asiat niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Esimerkiksi sisällissota tai pandemiatoimet. Kun ei selvitetä, jää kytemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä koko pitkävihaisuuden käsitettä. Eikö se ole ihan normaalia, että jos asiat ovat jääneet selvittämättä ja anteeksipyynnöt saamatta, niin ei se epäoikeudenmukaisuus ja siitä syntyvä viha mihinkään katoa? Ei se tunne ole koko ajan pinnalla ole, mutta olemassa kuitenkin. Outoa vain unohtaa asiat niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Esimerkiksi sisällissota tai pandemiatoimet. Kun ei selvitetä, jää kytemään.
Esimerkiksi. Aina on niitä ihmisiä, joiden mielestä vanhoja on turha muistella, mutta mielestäni kyllä asiat pitää käsitellä ja virheet myöntää. Sen jälkeen voidaan sanoa, että turha on jäädä vatvomaan, mutta tämä käsky ei voi tulla yksipuolisella päätöksellä.
Olin joo itse aiemmin pitkävihainen. Saatoin vuodenkin ajan hautoa kostoa jotakin ihmistä kohtaan, joka oli loukannut minua. En oikein tiedä, mistä tuo tarkalleen johtui. Vanhempani tosin joskus opettivat, että älä anna kenenkään kävellä ylitsesi ja tarvittaessa käytä myös väkivaltaa kiusaajia kohtaan. Ehkä sitten imin sieltä niitä oppeja. Luovuin kuitenkin pitkävihaisuudestani ja katkeruudestani muit kohtaan tultuani uskoon Jeesukseen Kristukseen. Jeesus näet opetti, että jos me emme anna muille anteeksi, ei taivaallinen Isä anna meillekään anteeksi pahoja tekojamme. Vertaus armottomasta palvelijasta kuvaa hyvin tällaista tilannetta.
En ole pitkävihanen mutta jos sillä pääsee eroon haitallisesta seurasta, sopii sekin.
Mitä hyötyy jostain vihaisuudesta on. Ei mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä pitkävihaisia ihmisiä. Itse saatan suuttua nopeasti ja leppyä vieläkin nopeammin.
Tiedän muutamia pitkävihaisia henkilöitä, ja heidän käytöksestään on aiheutunut itselleni harmia. Etenkin kun syy riitaan on joku pieni viaton: Rintamerkki, väärän värinen mekko tmv.
Ystäväni oli tällainen: Välit meni poikki aina pariksi vuodeksi, kunnes jatkettiin ihan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Onneksi hän on vanhemmiten muuttunut järkeväksi.
Äidilläni tapahtui juuri päinvastoin. Hän oli nuorempana samanlainen kuin minä: Suuttui ja leppyi nopeasti. Vanhemmiten hänelle jäi tämä omiinaisuus, mutta samalla hänestä tuli pitkävihainen. Ja muisti oli kuin nuorella tytöllä: Saattoi jankuttaa jostain 20-vuotta vanhasta asiasta.
Olen miettinyt, että koska itselläni ei ole niin hyvä muisti, voisiko johtua tästä, etten ole pitkävihainen? Toisaalta olen pitänyt säännöllisesti päiväkirjaa, ja
Ei pitkävihaiset ihmiset suutu noin mitättömistä tai käyttäydy tuolla tavalla epävakaasti. Itse olen hyvinkin lempeä ja suvaitsevainen ihminen ja mulla on pitkä pinna, mutta sitten kun sitä pusketaan riittävästi, niin tilannetta ei enää pysty korjaamaan. Siinä mennään rajojen yli ja rytinällä.
Toinen käyttäytyy silloin tavalla, jota ei voi enää antaa anteeksi. Ylittää vaan kynnyksen ja silloin kuva siitä ihmisestä vaan muuttuu niin radikaalisti, että en en halua olla tekemisissä tai sellaista ihmistä elämääni. Näin ainakin omalla kohdallani.
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä koko pitkävihaisuuden käsitettä. Eikö se ole ihan normaalia, että jos asiat ovat jääneet selvittämättä ja anteeksipyynnöt saamatta, niin ei se epäoikeudenmukaisuus ja siitä syntyvä viha mihinkään katoa? Ei se tunne ole koko ajan pinnalla ole, mutta olemassa kuitenkin. Outoa vain unohtaa asiat niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Samaa mieltä. Lisäksi, jos toinen tekee jotain sellaista, että menee kerralla maku koko tyypistä, niin miksi pitäisi väkisin jotain sovintoa hieroa? Eiköhän jokainen saa itse päättää millaisia ihmisiä huolii elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ymmärrettävää että ei halua olla tekemisissä millään tavalla jos rajat ovat ylitetty todella isosti. Vain mieleltään häiriintyneet läheisillleen narsistisin tavoin käyttäytyneet vaativat jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Jaahas, ketju meni siis ihon alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä sekoitetaan nyt joku toksinen negatiivisuus ja toisten jatkuva arvostelu pitkävihaisuuteen. Minun pitkävihaisuus ilmenee sillä tavalla, että en halua olla tekemisissä millään tavalla. Ei kiinnosta mouhottaa siitä väärintekijästä kenellekään, paitsi jos kysytään, niin sitten voin kertoa syyt tilanteen taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Tässä sekoitetaan nyt joku toksinen negatiivisuus ja toisten jatkuva arvostelu pitkävihaisuuteen. Minun pitkävihaisuus ilmenee sillä tavalla, että en halua olla tekemisissä millään tavalla. Ei kiinnosta mouhottaa siitä väärintekijästä kenellekään, paitsi jos kysytään, niin sitten voin kertoa syyt tilanteen taustalla.
Juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Serkkuni on pitkävihainen, mutta niin taidan olla minäkin. Emme ole jutelleet enää vuosiin. Tuli yllätyksenä miten pienestä se akka on pitkävihainen. No, pääsinpähän eroon siitä. Alkoikin käydä rasittavaksi.
Päättyi juuri 7v. parisuhde. Miehen kaunaisuus, pitkävihaisuus, oikeiden ja kuviteltujen vääryyksien hautominen oli niin raskasta mukanaelettävää että repäisin itseni irti.
Nyt voi taas hengittää ja elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä myös! On hyviä ja huonoja päiviä, siksi vaikea olla pitkävihaisuudessaan johdonmukainen.
Koettu tai kuviteltu epäoikeudenmukaisuus triggeröi, samaten tunteiden ja kokemusten mitätöinti
Tuo "kuviteltu" pisti silmään. Nimittäin epäilen, että pitkävihaiset joskus näkevät esim. aggressiota tai vilunkia siellä, missä sitä ei edes ole. Näin kuulemani perusteella analysoin.
Olen pitkävihainen, ihan jopa tappiin asti, mutta se koskee vain vihaa. Mikään pieni vilunki ei ole silloin kyseessä vaan todellakin toiminta joka on sillä tasolla että siitä voi tuntea ainoastaan vihaa. Näitä ihmisiä on muutamia, osa jo kuollutkin, eikä viimeiseen 8 vuoteen ole uusia tullut.
Mutta jos ylireagoit, jopa kuvittelet tapahtuneet?
Vierailija kirjoitti:
Tässä sekoitetaan nyt joku toksinen negatiivisuus ja toisten jatkuva arvostelu pitkävihaisuuteen. Minun pitkävihaisuus ilmenee sillä tavalla, että en halua olla tekemisissä millään tavalla. Ei kiinnosta mouhottaa siitä väärintekijästä kenellekään, paitsi jos kysytään, niin sitten voin kertoa syyt tilanteen taustalla.
Ehkä näitä kahta on usein samassa ihmisessä. Ap
Vielä arvaamattomampia ovat ne, jotka patoavat vuosikausia ja lopulta kaikki purkautuu odottamattomasti kerralla. Ei pienissä osissa vaan kerralla. Temperamenttiset tuiskahtelevat tämän tästä.
Mysky repi puita, taivas salamoi..🎵🎶