Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, joiden lapset ei toivota hyvää äitienpäivää?
12.05.2024 |
Kotona asuvia teinejä ovat. Isänsäkään ei yhtään ohjaa mihinkään huomioimiseen. Ainut kuka huomioi, oli esikoisen tyttöystävä, jolta sain eilen ruusuja. Mies aamulla jotain toivotti, mutta itse sain pyytää josko keittäisi mulle äitienpäiväkahvit.
Harmittaa. Ja syytän itseäni, kun en ole osannut lapsiani kasvattaa. Oikeen hyvää äitienpäivää mulle!
Kommentit (29)
Isän tehtävänä on muistuttaa. Ei kaikki pojat muuten tajua.
Minun mieheni, joka ei ole lasteni isä, laittoi molemmille muistutuksen. Toinen olisi taatusti muuten unohtanut. Vaikka silloin, kun lapset oli pieniä, aina juhlittiin ydinperheenä.
Hyvää äitienpäivää sulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttö 16v. onnitteli ja poika 18v. ei ole muistanut ollenkaan.
Ei se ole kasvatuksesta kiinni. En vain yleisesti jaksa mitään juhlapäiviä, joten kaikki toivotukset jäävät ihan tasapuolisesti toivottamatta.
Isällä on yllättävän paljon tekemistä sen kanssa, miten teini-ikäiset lapset kohtelevat äitiään. Isompina lapset viettävät enemmän aikaa isän kanssa, harrastavat, ottavat isästä mallia kun pieninä äiti oli monilla se maailman ihanin ihminen. Jos isä ei osaa huomioida, on negatiivinen, kärttyisä,epäkohtelias, se voi olla teinienkin tyyli.
Ehkä isompina tilanne muuttuu.
Eikö äitienpäivän juhliminen ylipäänsä ole noloa? Ihme itserakkauden päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole kasvatuksesta kiinni. En vain yleisesti jaksa mitään juhlapäiviä, joten kaikki toivotukset jäävät ihan tasapuolisesti toivottamatta.
Hyvän juhlapäivän toivottaminen onkin tosi kuormittavaa. Sen jälkeen on viikon maitohapoilla ja sairaslomalla.
Tietyssä iässä, elikkä juurikin teineinä, tuollaiset eivät tunnu tärkeiltä. Alkavat sitten muistamaan jahka ikää tulee lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietyssä iässä, elikkä juurikin teineinä, tuollaiset eivät tunnu tärkeiltä. Alkavat sitten muistamaan jahka ikää tulee lisää.
Ei meillä ainakaan, vaikka ovat kolmekymppisiä.
Mulla on niin paska äiti, etten halua toivottaa mitään hänelle koskaan. Kolmekymppinen olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö äitienpäivän juhliminen ylipäänsä ole noloa? Ihme itserakkauden päivä.
Kuka siinä on itserakas? Onhan isienkin päivä. Oletko itse itserakas, jos juhlit äitiäsi, joka sinut synnytti ja hoivasi pienenä? Kaikki eivät ole edes synnyttäneet lastaan, vaan esim. adoptoineet, mutta ovat hoivanneet. Ruokkineet, pukeneet, suojelleet, pyyhkineet peffasi ja kyyneleesi kun olit pieni, antaneet hoivaa ja rakkautta. Ilman noita ei pieni lapsi pärjää.
Koetko olevasi niin erinomaisen onnistunut ihminen, että äitienpäivä olisi itserakasta juhlintaa? Koska äitisi on alkulähde erinomaisuuteesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö äitienpäivän juhliminen ylipäänsä ole noloa? Ihme itserakkauden päivä.
Kuka siinä on itserakas? Onhan isienkin päivä. Oletko itse itserakas, jos juhlit äitiäsi, joka sinut synnytti ja hoivasi pienenä? Kaikki eivät ole edes synnyttäneet lastaan, vaan esim. adoptoineet, mutta ovat hoivanneet. Ruokkineet, pukeneet, suojelleet, pyyhkineet peffasi ja kyyneleesi kun olit pieni, antaneet hoivaa ja rakkautta. Ilman noita ei pieni lapsi pärjää.
Koetko olevasi niin erinomaisen onnistunut ihminen, että äitienpäivä olisi itserakasta juhlintaa? Koska äitisi on alkulähde erinomaisuuteesi.
Mistä sinä tiedät, että tuon kommentin kirjoittajan äiti on häntä hoivannut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole kasvatuksesta kiinni. En vain yleisesti jaksa mitään juhlapäiviä, joten kaikki toivotukset jäävät ihan tasapuolisesti toivottamatta.
Hyvän juhlapäivän toivottaminen onkin tosi kuormittavaa. Sen jälkeen on viikon maitohapoilla ja sairaslomalla.
🤣
Ihan yhtä lailla se kasvatusvastuu on isällä. Se nyt ei hirveästi vaadi että isä edes muistuttaisi lapsia tulevasta äitienpäivästä tai jopa yhdessä lasten kanssa keksisi jonkun kivan jutun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapsuudenkodissa tunteiden näyttäminen oli kiellettyä. Jos nauroit liikaa, sait turpiin ja toisaalta jos olit huonolla tuulella, silloinkin tuli turpaan. Me lapset oltiin vanhempien mielestä vittumaisia pentuja. Siksi kaikenlaiset toivotukset tuntuvat kiusallisilta. Äiti saattaisi luulla, että rakastan häntä. Saapahan olla kaikessa rauhassa ilman vittumaisia pentuja.
Julmettua moukkamaisuutta, jos ei toivota hyvää äitienpäivää tai isänpäivää.
Poikani lakkasi muistamasta minua sen jälkeen kun miniä kielsi.
Tyttäreni ja ex-mieheni onnittelivat viesteillä kauniisti heti aamusta. Mielenterveysongelmista kärsivä toinen lapseni ei onnitellut eikä myöskään nykyinen miesystävä, jonka käytöstä ihmettelen. Voisihan sitä nyt sanallisesti onnitella, vaikken hänen äitinsä olekaan.
Mitäs noloa siinä nyt on? Miksi suomalainen ei osaa juhlia mitään muuta kun jossain torilla jotain Käärijää kännissä?
Olisi ihan kiva jos edes kerran vuoteen osattaisi äitejä juhlia kakun ja kukkien kera. Silloin kun itse asuin vielä kotona, niin aina hankittiin äidille kakkua ja kukkiakin. Nyt asun ulkomailla, enkä valitettavasti ole ollut äitiäni juhlimassa vuosiin, kun lennot Suomeen ovat valitettavan kalliita.
Vierailija kirjoitti:
"Mulla on niin paska äiti, etten halua toivottaa mitään hänelle koskaan. Kolmekymppinen olen."
Sama täällä, ja mä oon kohta 50v. Harmi, että on elämä mennyt tämmöiseksi. Äitini katkaisi välit perinnön suhteen, hän olisi halunnut kaukaisen sukulaisen omaisuuden, mutta sainkin osan. Kävi hänen luonnonpäälle, eikä halua olla enää missään tekemisissä. Surullista minusta.
Onneksi minulla on ihanat tyttäret, hyvä suhde heihin ja he järjestivät ihan äitienpäivän 💜.
Ei ole ainakaan vielä huomioitu mitenkään.
Lapset 16 v ja 19 v.