Onko nepsy lääketieteellinen vai sosiopsykiatrinen diagnoosi?
Kun joku lääkärikin sanoi, että diagnoosit ovat aina sopimuksenvaraisia eikä esim. Adhd tarkoita automaattisesti sitä, että aivotoiminnassa olisi mitään yhtenevää poikkeavuutta, koska diagnoosi asetetaan oireiden perusteella?
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
"Maissa, joissa lasten älylaitteiden käyttöä on rajoitettu, on huomattu lasten adhd-diagnoosien vähentyvän."
Mun lapsella on ADHD. Sai ensimmäisen älypuhelimensa 13 vuotiaana.
Mä sain 33 vuotiaana eikä ADHD-diagnoosia !!
Vierailija kirjoitti:
Mäkin voin olla nepsy mutten uskalla tuoda tunteitani julki toisin kuin Nepsyt.
Häh? Ei nepsyyteen mitenkään erityisesti kuulu, että uskaltaisi tuoda tunteitaan julki. Ei monet meistä autisteista ainakaan uskalla.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä kriminaalipsykiatrinen termi. Käytetään paatuneisiin väkivaltarikollisiin ja murhaajiin.
Nyt höpiset omiasi.
Nepsy on yhdistelmä medikalisaatiota, lapsen kohdalla ehkä hiukan viivästynyttä kehitystä, ja vanhemman puolelta uusavuttomuutta, sekä yhteiskunnan arvojen kriisiytymisestä johtuvaa toimivan tukiverkon puuttumista. Viranomainen ei ole tukiverkko.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lääketieteellinen.
Haha, oman elämänsä peruskoulupohjainen sössö kumoaa lääketiedettä. Montako opintopistettä olet lukenut tieteellisen tutkimuksen perusteita? Veikkaan nollaa.
Esim. Adhd:n ja autismin taustalla on geneettinen poikkeavuus. Genomipoikkeavuus tunnistettiin jo yli 10 vuotta sitten. Ohessa linkki tutkimusartikkeliin vuodelta 2013.
https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(12)6212…
Eihän psykiatria, alienismi, ole millään tavalla sen enemmän tieteellistä kuin lääketiedekkään. Kaikki lääketouhut pharmapsykologia mukaanlukien jotain antibiootteja lukuunottamatta on uskomusoppia. Kirurgia ja perinnöllisyys ja muutamat muut tukeutuvat enemmän toistettavuuteen. Jos tulos ei ole toistettavissa se ei ole tiedettä. Jos lopputulos on täysin kiinni tsänssistä/tuurista ja koekanista eli potilaasta se ei ole tiedettä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta sen tiedän, että lastenneurologi tekee diagnoosin adhd/add:sta ja lastenpsykiatri autismikirjosta.
Nelikymppiselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lääketieteellinen.
Haha, oman elämänsä peruskoulupohjainen sössö kumoaa lääketiedettä. Montako opintopistettä olet lukenut tieteellisen tutkimuksen perusteita? Veikkaan nollaa.
Esim. Adhd:n ja autismin taustalla on geneettinen poikkeavuus. Genomipoikkeavuus tunnistettiin jo yli 10 vuotta sitten. Ohessa linkki tutkimusartikkeliin vuodelta 2013.
https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(12)6212…
Eli olet esteellinen, sen verran omaa lehmää opintoviikoissa jne kiinni siinä ettei kyseenalaisteta tai huijaus menisi nurin.
Vierailija kirjoitti:
Nepsy on yhdistelmä medikalisaatiota, lapsen kohdalla ehkä hiukan viivästynyttä kehitystä, ja vanhemman puolelta uusavuttomuutta, sekä yhteiskunnan arvojen kriisiytymisestä johtuvaa toimivan tukiverkon puuttumista. Viranomainen ei ole tukiverkko.
Höpöhöpö. Miten ihmeessä mikään tollanen selittäis mun aspergeria? Joka on muuten myös mun jo kahdeksankymppisellä vanhemmalla ja mun teini-ikäisellä lapsella.
Muoti - ilmiö, jolla selitetään kurittoman lapsen käyttäytymistä.
Vierailija kirjoitti:
Olen yliopistolla töissä ja huomaan, että autistisia on todella paljon tutkijoissa. Olen itsekin toki.
Rahoituksen hankinta lienee se haasteellisin homma siinä?
Se on mehujäätelön merkki. Näköjään kovassa suosiossa.
"Häh? Ei nepsyyteen mitenkään erityisesti kuulu, että uskaltaisi tuoda tunteitaan julki. Ei monet meistä autisteista ainakaan uskalla."
Autistit nimenomaan tuovat tunteensa julki. Varsinkin murrosiässä. Siksi monet muuttavat pois kodista silloin, kun vanhemmat eivät enää pärjää.
Aspergerit taas eivät osaa yleensä ilmaista tunteitaan.
Esim monet autistit eivät halua käyttää itsestään nimitystä nepsy, sillä nepsy tulee esim sanoista "neuropsykiatrisesti oireileva". Se on negatiivinen ilmaisu, toisin kuin autismi. Autismi on neutraali, tasaveroinen neurotyyppi.
"Nepsy on yhdistelmä medikalisaatiota, lapsen kohdalla ehkä hiukan viivästynyttä kehitystä, ja vanhemman puolelta uusavuttomuutta, sekä yhteiskunnan arvojen kriisiytymisestä johtuvaa toimivan tukiverkon puuttumista. Viranomainen ei ole tukiverkko."
Sain nepsy-diagnoosin 43 vuotiaana, eli vanhempani ovat mielestä uusavuttomia? Montako vuotta olen kehityksestä jäljessä? Kirjoitin kuitenkin ylioppilaaksi, että en varmaan kovin paljon?
Vierailija kirjoitti:
"Häh? Ei nepsyyteen mitenkään erityisesti kuulu, että uskaltaisi tuoda tunteitaan julki. Ei monet meistä autisteista ainakaan uskalla."
Autistit nimenomaan tuovat tunteensa julki. Varsinkin murrosiässä. Siksi monet muuttavat pois kodista silloin, kun vanhemmat eivät enää pärjää.
Aspergerit taas eivät osaa yleensä ilmaista tunteitaan.
Mulla siis on asperger-diagnoosi, mut sehän on vähän vanhentunut nimike, kun kuuluu nykyään autismin kirjon häiriöiden alle. Oon siis asperger-autisti. Osaan ilmaista tunteitani oikein hyvin, mutta uskallan tehdä sitä vain kaikkein lähimpien ihmisten seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Nepsy on yhdistelmä medikalisaatiota, lapsen kohdalla ehkä hiukan viivästynyttä kehitystä, ja vanhemman puolelta uusavuttomuutta, sekä yhteiskunnan arvojen kriisiytymisestä johtuvaa toimivan tukiverkon puuttumista. Viranomainen ei ole tukiverkko.
Sinähän se hupiveikko olet.
Nepsy eli älyllisesti kehitysvammainen on ihan pätevä lääketieteellinen diagnoosi.
Minullekin on tehty eeg ja lääkäri totesi, että siellä on jotain outoa sähköistä toimintaa josta ei tiedä mitä oli, mutta lätkäisi sillä perusteella epilepsia diagnoosin.