Lue keskustelun säännöt.
Onko nepsy lääketieteellinen vai sosiopsykiatrinen diagnoosi?
09.05.2024 |
Kun joku lääkärikin sanoi, että diagnoosit ovat aina sopimuksenvaraisia eikä esim. Adhd tarkoita automaattisesti sitä, että aivotoiminnassa olisi mitään yhtenevää poikkeavuutta, koska diagnoosi asetetaan oireiden perusteella?
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se lääketieteellinen diagnoosi on. Ei siis nepsy, vaan autismin kirjo, asperger, adhd.
Lääketieteellä ei vaan oo hirmu hyviä metodeita näiden diagnosointiin (vielä).
Mut kyllä meissä joku konkreettinen, fysiologinen, neurologinen ero on neurotyypillisiin ihmisiin. Kyllä se mulle aspergerina on ihan selvää. Ei mun aistiyliherkkyydet tai stimmaukset oo mitään sosiopsykiatrisia ilmiöitä, kyllä niillä ihan lääketieteellinen pohja on.
Aistiyliherkkyydet eivät toisaalta automaattisesti liity suoraan neuropsykiatriseen oireyhtymään, mutta voi liittyä. Sekin on epäspesifi oire, joka ei viittaa autismin kirjoon.
No mut mun kohdalla ne ehdottomasti liittyy autismin kirjoon. Eikä pelkästään mulla, vaan myös mun lapsella ja mun vanhemmalla on ihan sama. Kyllä tässä nyt oikeesti jotain on, jotain ihan konkreettista ja perinnöllistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lääketieteellinen.
Nepsytyypit normaaleja. Ominaispiirteitä löytyy, kuten koko 65 (miljoona vuotta) , vuotta, vuotta, vuotta on löytynyt.
Silloin se ei ollut muodissa miettiä luonteen ja toiminnan ja ajatuksen ja toiminnan ominaispiirteitä sairaudeksi.
Olis helvetin, toistan helvetin tylsää, tylsää, jos joka ihminen olisi samanlainen.
Pian varmaan onkin. Tekoälyrobooootit.
Avaruurestakin tullaan traktoreilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on oireyhtymä. Sen määrittävät tautiluokituksessa vain oireet, jotka voivat johtua monesta syystä, esim. psyykkinen, biologinen, sosiaalinen. ADHD:ta ei ole mahdollista todeta millään verikokeella tai aivokuvasta, ei edes neuropsykolohisells tutkimuksella suoraan. Diagnooseja saavat eniten henkilöt, jotka kuuluvat alempiin sosiaalisiin luokkiin ja ovat usein moniongelmaisia.
Aivokuvissa ADHD kyllä erottuu. Ja lapsesta asti ADHD lääkkeitä saaneiden potilaiden aivot ovat aikuisina osittain kehittyneet normaalimmaksi.
Sinun kuvitelmasi siitä, että ADHD näkyisi aivikuvissa perustuu totaaliseen tieteellisen lukutaidon puutteeseen. Jo Käypä hoito suosituksessa todetaan, että erot ovat tilastollisia eli löydät eroja ryhmätason keskiarvoissa ja jakaumissa. Sama jos vertaisit vaikkapa maaseudulla asuvien ja kaupunkilaisten eroja vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella ja toteaisit, että maaseudulla ollaan muutama piste konservatiivisempia kuin kaupungissa. Et voi tehdä johtopäätöstä, että kaikki maaseudulla olisivat kategorisesti konservatiiveja, kyse on siitä mihin ryhmätason keskiarvo sijoittuu. On mahdollista löytää lukuisia ultraliberaaleja maaseudulta, samalla tavalla on mahdollista että ADHD potilaalla on volyymiltaan keskiarvoa suurempi otsalohko, vailla ryhmätasolla ei ole näin.
Suurin osa mun autismin kirjon piirteistä on asioita, joita muut ihmiset ei voi musta nähdä, vaan ne on vaan mun sisäisessä kokemusmaailmasta. En ymmärrä, mitä sosiopsykiatrisia niissä ois.
Tiede vasta kehittyy, joten diagnoosi tulee vielä oireiden kautta. Nykyään kuitenkin tutkimukset antavat viitteitä, että lapsen aivoissa näkyy esim. autismi jo ennen oireiden ilmaantumista. Joissain lähteissä väitetään, että tutkijat voivat nähdä autismin aivoista 15-minuutissa.
Minulle on tehty aikanaan aivosähkökäyrätutkimus EEG ja siinä lääkäri ihmetteli miten aivoni reagoivat kaikkiin pieniin ärsykkeisiin voimakkaasti myös silloin kun olin syvässä unessa. Jälkikäteen olen miettinyt, että ehkä aivoissa tosiaan konkreettisesti tapahtuu jotain kummallista, muttei mitään tarpeeksi hälyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakin sosiaalityöntekijällä on enemmän aikaa diagnosoidulle nepsylle tai hänen perheelleen, kuin lääkärillä.
Tämä ja suurin osa nykyään nepsy-disgnoodin saaneista hyötyisi eniten sosiaaliohjauksesta kuin lääketieteestä.
No en mä autismin kirjolaisena hyödy kummastakaan.
Maissa, joissa lasten älylaitteiden käyttöä on rajoitettu, on huomattu lasten adhd-diagnoosien vähentyvän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiede vasta kehittyy, joten diagnoosi tulee vielä oireiden kautta. Nykyään kuitenkin tutkimukset antavat viitteitä, että lapsen aivoissa näkyy esim. autismi jo ennen oireiden ilmaantumista. Joissain lähteissä väitetään, että tutkijat voivat nähdä autismin aivoista 15-minuutissa.
Minulle on tehty aikanaan aivosähkökäyrätutkimus EEG ja siinä lääkäri ihmetteli miten aivoni reagoivat kaikkiin pieniin ärsykkeisiin voimakkaasti myös silloin kun olin syvässä unessa. Jälkikäteen olen miettinyt, että ehkä aivoissa tosiaan konkreettisesti tapahtuu jotain kummallista, muttei mitään tarpeeksi hälyttävää.
Nimenomaan tämä. Ei se, ettei vielä ole muita keinoja diagnosoida näitä, tarkoita, etteikö ilmiö olisi todellinen. Totta kai oireiden perusteella diagnosoiminen on epätäydellinen metodi, ja virhealttiimpi, mutta toistaiseksi on pakko mennä sillä.
En mä oo normaali. Eikä se oo vaan "sosiopsykiatrisia".
- Asperger
Vierailija kirjoitti:
Maissa, joissa lasten älylaitteiden käyttöä on rajoitettu, on huomattu lasten adhd-diagnoosien vähentyvän.
Niin silloin jää pois adt -tapaukset. Joka on siis ns. itse hankittu adhd, ei synnynnäinen. Tää ei mitenkään poista sitä faktaa, että synnynnäinen adhd on ihan todellinen ilmiö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykiatria on lääketieteen osa-alue. Neuroepätyypillisyys ei ole psykiatrinen diagnoosi.
Sosiopsykiatriasta en ole kuullut. Se kuullostaa psykiatrian osa-alueelta. Eli olisi siten lääketiedettä.
Ap, en ymmärrä, mihin pyrit?
Ei ole kyse siitä, onko psykiatria lääketieteen osa-alue vaan siitä, onko diagnoosin saaneilla neurobiologinen diagnosoitava poikkeama, joka erottaa heidät ns neuronormaaleista. ADHD ja autismin kirjo ovat neuropsykiatria häiriöitä ja niitä diagnosoivat pääasiassa psykiatrit, myös neurologit voivat antaa noita diagnooseja. Kummankaan patofysiologiaa ei tunneta,ja tämä todetaan myös esimerkiksi ADHDn Käypä hoito - suosituksessa. Tämä johtuu siitä, että diagnoosin saaneilla ei ole mitään spesifiä neurobiologista poikkeamaa, vaikka sitä on vuosikymmeniä yritetty tunnistaa ja yritetään edelleen seuraavat 30 vuotta, jos
Aivot voivat olla fyysisesti normaalit, mutta niiden toiminta on poikkeava, otsalohko, dopamiini jne. Tämä taas on ihan yleisessä tiedossa. Hyvin moni muukin diagnoosi asetetaan esimerkiksi lääkityskokeilun myötä, mutta niitä ei arvostella samalla tavalla kuin neuropsykiatrisia oireyhtymiä. Joka päivä täälläkin näyttää uusia keskusteluja syntyvän, joissa "nepsyjä" arvostellaan.
Joku mainitsi, että Adhd-lääkkeet ei paranna oppimistuloksia. Tämä nyt on sinänsä ihan loogista, koska ei ADHD vaikuta älykkyyteen. Sinänsä keskittymisen parantumisen myötä on helpompi keskittyä esimerkiksi opintoihin, mutta ei esimerkiksi minulla ole kouluarvosanat muuttuneet lääkkeen myötä, vaikka olen saanutkin lääkkeistä valtavan avun.
Vierailija kirjoitti:
ADHD on oireyhtymä. Sen määrittävät tautiluokituksessa vain oireet, jotka voivat johtua monesta syystä, esim. psyykkinen, biologinen, sosiaalinen. ADHD:ta ei ole mahdollista todeta millään verikokeella tai aivokuvasta, ei edes neuropsykolohisells tutkimuksella suoraan. Diagnooseja saavat eniten henkilöt, jotka kuuluvat alempiin sosiaalisiin luokkiin ja ovat usein moniongelmaisia.
Tämähän on ihan luonnollista, koska ei niihin tutkimuksiin edes pääse, ellei ole ollut merkittäviä haasteita elämässään. Ja kun ei tutkimuksiin pääse eikä hoitoa saa, syntyy muita ongelmia.
Ja kun osa väittää, että ADHD:ta ei aiemmin ollut; siinä mielessä olette oikeassa, että diagnoosi ei ollut ADHD vaan sille oli toinen nimike.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maissa, joissa lasten älylaitteiden käyttöä on rajoitettu, on huomattu lasten adhd-diagnoosien vähentyvän.
Vähentyy, mikä on hyvin tärkeää tietää, mutta ei lakkaa.
Ilmeisesti autismin kirjoon kuuluu mm. jotain poikkeavuutta peilisolujen toiminnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"En tiedä, mutta sen tiedän, että lastenneurologi tekee diagnoosin adhd/add:sta ja lastenpsykiatri autismikirjosta."
Meidän lasten autisminkirjon diagnoosit teki kylläkin lastenneurologi. Tässä voi olla eri tapoja eri sairaanhoitopiireissä / hyvinvointialueilla, miten potilaat on jaoteltu.
Itselleni autisminkirjon diagnoosin teki psykiatri. Sain siis diagnoosin aikuisiässä.
Diagnoosi on lääketieteellinen, jos se on oikein tehty. Eli julkisessa terveydenhuollossa riittävän pitkällä seuranta-ajalla moniammatillisen työryhmän toimesta. Esim. oma lapseni oli lastenneurologian seurannassa 4 vuotta ennen diagnoosin saamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykiatria on lääketieteen osa-alue. Neuroepätyypillisyys ei ole psykiatrinen diagnoosi.
Sosiopsykiatriasta en ole kuullut. Se kuullostaa psykiatrian osa-alueelta. Eli olisi siten lääketiedettä.
Ap, en ymmärrä, mihin pyrit?
Ei ole kyse siitä, onko psykiatria lääketieteen osa-alue vaan siitä, onko diagnoosin saaneilla neurobiologinen diagnosoitava poikkeama, joka erottaa heidät ns neuronormaaleista. ADHD ja autismin kirjo ovat neuropsykiatria häiriöitä ja niitä diagnosoivat pääasiassa psykiatrit, myös neurologit voivat antaa noita diagnooseja. Kummankaan patofysiologiaa ei tunneta,ja tämä todetaan myös esimerkiksi ADHDn Käypä hoito - suosituksessa. Tämä johtuu siitä, että diagnoosin saaneilla ei ole mitään spesifiä neurobiologista poikkeamaa, vaikka sitä on vuosikymmeniä yritetty tunnistaa ja yritetään edelleen seuraavat 30 vuotta, jos
Itse asiassa käydä hoito -suosituksessa ei kyllä todeta noin. Puhutaan ryhmätasolla esiintyvistä eroista, mutta yksittäisten tapausten osalta ei ole vielä voitu tehdä yleistyksiä. Syntyperä on vielä tutkijoille vieras, mutta myös käypä hoito -suosituksen mukaan tähän vaikuttaa geneettinen tausta (ei psykososiaalinen ympäristö, vaikka vanhempien ja kasvatuksen syyksi ADHD usein halutaan laittaa) mutta yksittäistä geeniä ei ole vielä löydetty, joka selittäisi ADHD:n syntymisen. Minunkin lapsuuden perheessä on kolme lasta, joista ainoastaan minulla on diagnoosi. Olisihan se mielenkiintoista tietää miksi näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on oireyhtymä. Sen määrittävät tautiluokituksessa vain oireet, jotka voivat johtua monesta syystä, esim. psyykkinen, biologinen, sosiaalinen. ADHD:ta ei ole mahdollista todeta millään verikokeella tai aivokuvasta, ei edes neuropsykolohisells tutkimuksella suoraan. Diagnooseja saavat eniten henkilöt, jotka kuuluvat alempiin sosiaalisiin luokkiin ja ovat usein moniongelmaisia.
Aivokuvissa ADHD kyllä erottuu. Ja lapsesta asti ADHD lääkkeitä saaneiden potilaiden aivot ovat aikuisina osittain kehittyneet normaalimmaksi.
Diagnosoinnissa on alueellisiakin eroja. Jos aivokuvissa näkyy, dg on selvä. Mutta jotkut lääkärit kirjoittavat dg:n mututuntumalla.
"Maissa, joissa lasten älylaitteiden käyttöä on rajoitettu, on huomattu lasten adhd-diagnoosien vähentyvän."
Mun lapsella on ADHD. Sai ensimmäisen älypuhelimensa 13 vuotiaana.
Mäkin voin olla nepsy mutten uskalla tuoda tunteitani julki toisin kuin Nepsyt.
Aivokuvissa ADHD kyllä erottuu. Ja lapsesta asti ADHD lääkkeitä saaneiden potilaiden aivot ovat aikuisina osittain kehittyneet normaalimmaksi.