Suomen talous kuntoon - mielipiteitä

Soluasuntoja ei enää ole. 13 neliön yksiö (loft-koppi Hoasin asuntolassa) Itä-Helsingissä maksaa 570 euroa kuussa. Onko tämä opiskelijan syytä?

Opiskelija ja eläkeläinen on toisten kukkarolla, eikä halua tukiaan leikattavan. Opiskelija opiskelee omaksi hyödykseen, ja taas eläkeläinen ei enää "tuota" yhteiskunnalle ellei satu olemaan esim hoitovastuussa lapsenlapsista - tähän voisi kehittää jonkun edun jos isovanhemmat tekevät tällaista "työtä"

Sen sijaan lapsiperheet: he rakentavat tulevaisuutta toisille, tuleville sukupolville. He ovat tästä tukisaajien joukosta ainoat, jotka eivät tavoittele omaa taloudellista aseman parannusta, vaan nimen omaan tekevät jotain tuottavaa josta on tullevaisuudessa kaikille hyötyä. Siksi kohdistaisin tuet pääosin lapsiperheisiin, en opiskelijoihin ja eläkeläisiin.

Tässä myös Suomella kilpailuedun paikka: opinnot jo nyt tukijärjestelmän vuoksi "fiksuinta" hoitaa Suomessa, sen jälkeen moni lähtee ulkomaille tienaamaan koska verotus kevyempää ja palkat suuremmat. Jos Suomessa olisi paremmat lapsiperhe-edut se houkuttelisi osaajia jäämään /tulemaan tänne. 

Nyt systeemiä on liian helppo käyttää hyväkseen: opiskellaan verovaroilla ja sitten kun huomataan valmistumisen jälkeen että ohon, näitä veroja pitääkin itse ruveta maksamaan (että seuraavat saavat taas opiskella verovaroilla) niin lähdetään ulkomaille töihin koska ei ole taloudellisesti järkevää jäädä Suomeen. Tämä epäkohta kannattaisi korjata tukemalla lapsiperheitä enemmän kuin opiskelijoita, ja keventämällä työn verotusta kaikille, mysö lapsettomille. Mutta etenkin lapsiperheille, koska heitä on yhä vähemmän ja he rakentavat tulevaisuutta meille kaikille omasta taloudellisesta tilanteestaan tinkien. 

Soluasunnot pitäisi palauttaa takaisin, tuo yksiö on todella kallis vuokraltaan, ei siihen kuuluisikaan valtion rahoilla olla opiskelijalla varaa. Soluasunnoissa aikoinaan oli vuokrat luokkaa 200 e /kk, silloin jo yksiöt olivat 500-600 ek/kk, ei niitä kovin moni silloin edes harkinnut. Opinnot kestävät yleensä n. 5 vuotta ja sitten saa töitä, voi vuokrata tai vaikka ostaa sen yksiön. 

Valtion pitäisi työllistää helpommin syrjäytyviä. Esim yli 50 v. Hyvä työntekijä, mutta otetaan mielummin nuori, joka on max 2 v ja jatkaa eteenpäin.

Rikkaat ovat rahansa ansainneet. Tiedän erään miehen, joka tienaa 13 000e/kk. Varoja hän maksaa 6 000e/kk, joten millä tavalla hän ei osallistu näihin talkoisiin? Elättää veroillaan monta työtöntä. Työ niin vaativaa, että harva Suomessa pystyy tekemään sitä. Palkassa se sitten näkyy.

Ei Suomi ole mikään umpio. Rahaa pitäisi saada ulkomailta. Maailman puhtaimmassa maassa ei pidetty raskaan teollisuuden kilpailukyvystä huolta. Nyt ollaan sitten köyhiä ja kurjia.

Vierailija kirjoitti:

Valtion pitäisi työllistää helpommin syrjäytyviä. Esim yli 50 v. Hyvä työntekijä, mutta otetaan mielummin nuori, joka on max 2 v ja jatkaa eteenpäin.

Totta hitossa otetaan nuori. Viisikymppinen on väsähtänyt ja narisee kaikesta. Aina on joku polvi- tai selkäongelma. 

Kaikki opiskelijat eivät ole parikymppisiä, suoraan lukiosta ponnistavia perheettömiä. Sekä minä itse että kovin monet tuttavapiirissäni ovat kolmekymppisinä perheellisinä lähteneet opiskelemaan (syinä mm. edellinen ammatti ei työllistä, tavoitteena parempi palkka, kroppa ei kestä edellistä ammattia; minulla edellinen työni laukaisi pahan allergian ja oli pakko miettiä muita vaihtoehtoja). 

Perheellinen opiskelija on aika vaikeassa välissä, kun opiskelu itsessään käy kokopäivätyöstä/alasta riippuen voi olla läsnäolopakko, perheen kanssa haluaisi viettää aikaa ja hallitus näki hyväksi tiputtaa asumistukea, eli töitä olisi tehtävä. Sen lisäksi ettei töitä ole, niitä ei saa tehdä liikaa etteivät opinnot kärsi.

Onneksi itselläni alkaa syksyllä viimeinen vuosi ja sen jälkeen työllistyminen kohtuuvarmaa, mutta kyllä tämä on rasittanut mielenterveyttä valtavasti.

Kansanedustajille ja ministereille 1000 euro kuussa liksaa. Pressalle 1500. SP:n pääjohtajalle myös 1000 e. Kaikille yli 4000 netto saaville pudotus 1000 e/netto kuukausituloon. Ammattiyhdistyksille 80 % raippavero. Entisiltä kansanedustajilta ja ministereiltä etuudet pois, myös eläkekertymä.

Ulkomaalaiset menkööt kotimaahansa, täällä ei ole heille rahaa.

Kaikille, joilta orpopurra riistänyt elannon tuhat euroa lisää rahaa per kk (yksihuoltajat, monivammaiset, vanhukset, lapsiperheet).

Vierailija kirjoitti:

Kaikki opiskelijat eivät ole parikymppisiä, suoraan lukiosta ponnistavia perheettömiä. Sekä minä itse että kovin monet tuttavapiirissäni ovat kolmekymppisinä perheellisinä lähteneet opiskelemaan (syinä mm. edellinen ammatti ei työllistä, tavoitteena parempi palkka, kroppa ei kestä edellistä ammattia; minulla edellinen työni laukaisi pahan allergian ja oli pakko miettiä muita vaihtoehtoja). 

 

Perheellinen opiskelija on aika vaikeassa välissä, kun opiskelu itsessään käy kokopäivätyöstä/alasta riippuen voi olla läsnäolopakko, perheen kanssa haluaisi viettää aikaa ja hallitus näki hyväksi tiputtaa asumistukea, eli töitä olisi tehtävä. Sen lisäksi ettei töitä ole, niitä ei saa tehdä liikaa etteivät opinnot kärsi.

 

Onneksi itselläni alkaa syksyllä viimeinen vuosi ja sen jälkeen työllistyminen kohtuuvarmaa, mutta kyllä tämä on rasittanut mielenterveyttä valtavasti.

Nii-in, ja opiskelet juuri siksi että toimeentulosi parantuisi. Siinä voi muutaman vuoden kiristää vyötä tai ottaa lainaa koska tietää että tulot paranevar sen jälkeen. Ja tietenkäään ei perheellisiä opiskelijoita soluihin, mutta ovat kyllä sen verran vähemmistössä että jos lapsiperheellisille opiskellijoille annetaan vaikka kaksiot tuettuna, ei varmaan kaada taloutta. Ja esim itse tai monet ystäväni haluaisivat vaihtaa alaa, mutta ei pysty, kun ei ole varaa vuosien opiskelluihin. Nämä ovat valintoja, ei voi olla ilmaista/tuettua että ihmiset kouluttautuvat. Kyllä se pitää nähdä henkilökohtaisena panostuksena. Lisäksi jos perheessä on kaksi vanhempaa ja toinen käy töissä, niin toisen opiskelu on varmaan helpompi rahoittaa siten että tämä työssäkäyvä sitten tukee puolisoaan.

Laittaisin rahat mieluummin terveydenhuoltoon kuin opiskelijoiden asumiseen yksiöissä. Eri asia jos kaikkeen riittäisi rahaa, mutta kun ei ilmeisesti riitä. 

Leikataan kaikki palvelut pois ja lisätään köyhyyttä. Käytetään säästetyt rahat valtion velan maksuun. Viimeinen suomalainen sammuttaa lopuksi valot.

Vierailija kirjoitti:

Leikataan kaikki palvelut pois ja lisätään köyhyyttä. Käytetään säästetyt rahat valtion velan maksuun. Viimeinen suomalainen sammuttaa lopuksi valot.

Melkein oikein paitsi että saadut rahat annetaan rikkaille yrityksille ja otetaan triplat lisää velkaa. Viimeinen sammuttaa valot.

Uusimman kansalaispulssi kyselyn mukaan melko paljon tai täydellisesti hallitukseen luottaa vain 38% suomalaisista. Poliittisiin puolueisiin luottaa vielä pienempi osuus eli 28%

Marinin hallituksen luottamus vaihteli välillä 60-75% . Terveydenhuoltoon luotti vuonna 2020 vielä 90% , nyt luottamus on pudonnut 58%:iin

Helsingin korkeakkouluissa opiskelee n. 64000 opiskeiljaa, Helsingin alueella jopa 90000. Jos he muutttavat kaikki halvempiin asuntoihin lähikuntiin, miten julkinen liikenne pystyy vastaamaan kuljetuskapasiteetin kasvuun? Henkilöautoliikenne ei ainakaan onnistuisi.

Vierailija kirjoitti:

Helsingin korkeakkouluissa opiskelee n. 64000 opiskeiljaa, Helsingin alueella jopa 90000. Jos he muutttavat kaikki halvempiin asuntoihin lähikuntiin, miten julkinen liikenne pystyy vastaamaan kuljetuskapasiteetin kasvuun? Henkilöautoliikenne ei ainakaan onnistuisi.

No eihän heidän tarvitse muuttaa maalle, jos kelpaavat kauempana keskustasta olevat lähiöt, näihin on jo toimivat julkiset yhteydet. Esim metro ja lähijuna kulkevat nopeasti kauempaakin ja paljon edullisempaa esim junaradan vartta pohjoiseen. Ei ole kestävää talouden kannalta että valtio tukee opiskelijoiden asumista kalliissa keskustayksiöissä. Ei läheskään kaikilla ole sellaisilla paikoilla asumiseen varaa edes valmistumisen jälkeen, niin miksi opiskeluaikana pitäisi olla? Omilla rahoilla eläessä saa sitten valita asumismuotonsa ja alueensa vapaasti, mutta tukien kanssa eläessä pitäisi olla valmis tinkimään hieman. Opiskeluaika on kuitenkin vain väliaikainen vaihe elämässä. MIeluummin kuin kalliin asumisen tukemiseen, laittaisin rahaa itse koulutuksen laadun parantamiseen, peruskoulusta ja lukiosta lähtien. Se on pitkässä juoksussa opiskelijallekin paljon enemmän eduksi koko elämää ajatellen kuin n. viiden vuoden ajanjakso elämssä, asuitko yksiössä Kampissa vai solussa Mellunmäessä. Valmistumisen jälkeistä elämää on sitten taas vuosikymmeniä aikaa ja silloin voi sitten muuttaa minne haluaa/mihin on varaa. 

No kai tän kysymyksen voisi muotoilla niin, että jos olet opiskelija noin 5 vuotta elämästäsi ja työssäkäyvä arviolta 40 vuotta elämästäsi, niin maksatko mielelläsi koko työurasi ajan hieman suurempia veroja, jotta jokainen sinun jälkeesi tuleva opiskelijasukupolvi voi asua yksiössä kaupungin keskustassa verovaroin tuettuna ja siten että itsekin saat asua yksiössä nuo viisi vuotta keskustassa, vai asutko mieluummin sen viisi vuotta jossain kauempana solussa ja sen jälkeen 40 vuotta nautit hieman alemmasta veroasteesta?

Tiedän toki että asiaan vaikuttaa moni muukin asia, mutta tarkoitan vain että haluavatko edes opiskelijat itse rahoittaa sitten työuransa ajan seuraavien opiskelijoiden kallista asumista vai olisko parempi tinkiä asumisesta tuon n. viiden vuoden ajan, ja sitten asua laadukkaammin sen jälkeen?

Ja toinen ongelma: jos syntyvyyttä ei saada kasvuun, eläkelälisten määrä lisääntyy ja väestöpyramidi on aivan kärjellään seisova kolmio. Tulevaisuuden pienten ikäluokkien ei ole mahdollista maksaa suurempien ikäluokkien eläkkeitä. Tilanne on tämä jo nykyeläkeläisten suhteen. Eläkeläisiä on vain niin paljon ja ovat hyvin aktiivisia äänestäjiä, joten kukaan poliitikko ei uskalla puuttua ylisuuriin eläkkeisiin, vaikka ne maksetaan meidän ja tulevaisuuden työtätekevien pussista. Eläkkeiden yhteissummaa on kohtuullistettava sen mukaan miten paljon on työtetekevää väestöä, muuten tullaan tilanteeseen, jossa työtätekevä ei tule itse toimeen mutta on pakko kustantaa toisten suuret eläkkeet, monilla eläkkeet suurempia kuin mediaanipalkat. Ja eläkkeellä saatetaan olla kymmeniä vuosia nykyisin. Tämä ei voi jatkua näin jollei syntyvyyttä saada nousuun. 

Ja syntyyvyttä tuskin saadaan nousuun lapsiperheiden palveluja leikkaamalla. Ne harvat, jotka ovat lapsia hankkineet, joutuvat venymään yhdistääkseen työn ja perhe-elämän ja maksaakseen sekä eläkeläisten että opiskelijoiden tuet mutta työelämä ei anna armoa vaikka ihmisellä olisi useita pieniä lapsia hoidettavana. Yhteiskuntakaan ei auta, koska lasten ja nuorten palveluista on niin helppo leikata, suuria massoja ei kiinnosta, koska suurilla massoilla ei ole lapsia hoidettavana.Nykyiset eläkeläiset kasvattivat lapsensa aikoina, kun hyvinvointivaltio oli vielä paremmassa kunnossa, ei heidän tarvinnut ottaa töistä vapaata viedäkseen lapsia hammaslääkäriin kesken työpäivää, tämän hoiti yhteiskunnan parempi paveluverkosto (lapset pääsivät yksin hammaslääkärin, koska hammaslääkäriasemat olivat koulujen yhteydessä tai opettajat hoitivat hammaslääkäriin viennit) - nykyisin hammaslääkäriasemat ovat niin kaukana kouluista että lapset eivät pääse niihin ilman vanhemman apua. Säästöjen suora vaikutus joka vaikeuttaa tietyn ihmisryhmän (pienten lasten vanhemmat) työntekoa ja arkea, mutta suuria massoja tämä ei kiinnosta. Myöskään kodinhoitajia ei anneta yhteiskunnan varoilla kuten 80- ja 90-luvuilla, joten jos vaikka katkaiset jalkasi ja asut hissittömässä talossa vaunuikäisen lapsen kanssa, olet omillasi. Mitä vähemmän lapsia syntyy, sitä pienempää joukkoa kiinnostaa lasten ja nuorten ja vanhempien hyvinvointi, ja sitä helpompi siitä on leikata. Lopulta ollaan tilanteessa jossa minimaalisen pieni joukko nuoria työssäkäyviä yrittää kustantaa meidän loppujen eläkkeet. Tähän ajaa poliitikkojen oman edun tavoittelu, kun ei uskalleta sanoa eläkeläisille vastaan, ja heitähän ei tulevien sukupolvien edut enää kiinnosta, he ovat ne aikaanaan saaneet ja haluavat nyt nauttia eläkepäivistä. 

Oppilaitoksille asuntolat, joissa kahden hengen huoneet ja muuten yhteiset tilat. Samalla opintotuki pois, kaikki opiskelijan tarvitsemat hyödykkeet, kuten ruoka ja pesuaineet, voidaan tarjota asuntolan puolesta.

Toki julkisuudessa voivotellaan, että syntyvyys on niin ja niin alahaista ja ratkaisuksi tarjotaan suurempia tulonsiirtoja lapsiperheille, muodossa tai toisessa. Taas edetään kohti suurempaa julkista sektoria, korkeampaa verotusta ja lasten hankinnan keskittymistä niille, joiden pääasiallinen toimeentulon lähde ovat tulonsiirrot.

Julkisen talouden ongelmahan ei ole raha vaan kyvyttömyys järjestää sillä rahalla laadukasta terveydenhoitoa riittäviä määriä. SOTE on itse itseään ruokkiva järkäle, mutta yksityistäminenkään ei ole ratkaisu.