Ku8nka moni 45+ sinkku, myöntää kaipaavansa vain "kevyttä" seuraa?

Vierailija kirjoitti:

Haluaiain kevytsuhteen, mutta kaikki tapailemani miehet ovat kertoneet, että haluavat muuttaa yhteen kumppanin kanssa. Seurustelin taannoin muutaman vuoden, mutta suhde loppui siihen kun mies alkoi painostamaan yhteenmuuttoon. Missähän ovat nämä kuuluisat miehet, jotka eivät halua muuttaa yhteen kun olen tavannut ainoastaan niitä, jotka haluavat olla yhdessä 24/7? En ole kyllä enää muutamaan vuoteen etsinyt mitään, kun en jaksa takiaismiehistä irtaantua, sekin on hiukan raskasta. N47

Itsellänikin sama kokemus, vaikka miehet suhteen alussa väittävät itsekin hakevansa kevytsuhdetta. Olen reilun vuoden ajan elänyt kokonaan selibaatissa, kun en irtoseksistä välitä ja inhoan turhaa parisuhdevääntöä kevytsuhteissa. N48

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli hyvin vakava ja rakkauden täyteinen ja erittäin sitoutunut suhde yli 10v, mutta emme asuneet koskaan samaa talotta. Tämä sopi meille oikein hyvin. Ero tuli muista syistä. Nyt on kaksi hyvinkin kevyttä suhdetta, toisen kanssa satunnaista seksiä ja toisen kanssa seksin lisäksi jutustelua tapaamisten välissä. Jälkimmäinen on naimisissa ja on lapsia. Nämä järjestelyt sopivat minulle oikein hyvin.  

Hyi helv... Missä sun moraali on? Eikö yhtään mietitytä hässäillä toisen naisen aviomiehen ja perheenisän kanssa?

Miksi kyselet vapaan sinkkunaisen moraalin perään? Ei hän petä ketään, eikä ole tilivelvollinen kenellekään. Olisin enemmän huolissani tuon perheellisen ukkomiehen moraalista. 

 

 

&nb

Mietipä omalle kohdalle. 

Täällä!  _o/

Aivan turha alkaa stressata kummankaan uudella parisuhteella ja sen aiheuttamilla kompromisseilla.

Harrastaa, ulkoilla, syödä, juoda ja naida voi ilman semivirallista parisuhdettakin.

Kunhan asia on selvä kummallekin osapuolelle.

Vierailija kirjoitti:

👋👋👋  Täällä! Juuri tänään ajattelin asiaa!

Minä haluan ihan oikean suhteen, mutten todellakaan yhteistä asuntoa tai taloutta. En myöskään erityisemmin välitä aukulaisten mukaan sekoittamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kevyempi seura kelpais kyllä, mutta näin miehenä ei sellaisia sais kai toivoa.

Taas alkoi narina...justhan me naiset kerrottiin ihan muuta!

Useimmiten naisille kevyempi tapailu on ok tasan niin kauan kuin miehellä ei ole ketään muita. Jos ei halua sitoutua niin sitten ei kannata valittaa jos asiat muuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

👋👋👋  Täällä! Juuri tänään ajattelin asiaa!

Minä haluan ihan oikean suhteen, mutten todellakaan yhteistä asuntoa tai taloutta. En myöskään erityisemmin välitä aukulaisten mukaan sekoittamisesta.

Ja sama täällä, en halua tavata tapailukumppanin lapsia/sisaruksia/vanhempia/ystäviä, vaan "jutussa" olisi pelkästään minä ja hän.

Ymmärrettävästi tämä käy todella harvoille, mutta vielä elää toivo siitä, että joskus kohtaan samalla lailla ajattelevan ihmisen.

Vierailija kirjoitti:

Surullista, miten maailma on mennyt tällaiseksi. Tällainen kuulostaa kivalta, mutta on puhdasta itsekkyyttä ja hedonismia, ja tarkoituksena on vain noukkia rusinat pullasta.

Rakkaus ei ole tällaista, vaan se on sietämistä, kärsivällistä, pitkämielisisyyttä, valmiutta antaa vaikka henkensä toisen edestä... Mutta rakkaus ja itsensä kehittäminen ei nykyihmisiä , vaan pelkkä helppo ja hauska elämä ilman sitoumuksia ja minkäänsortin haasteita.

Väitän, että oikeasti onnellisen ihmisen elämä ei ole aina pelkkää helppoutta ja hauskuutta.

Ääh. Eiköhän tässä elämässä ole jo tarpeeksi itketty, kärsitty ja hammasta kiristelty. Kohti vanhuutta niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Varsinkaan kun se kärsimys ei jalosta ketään, se vain kuluttaa ja vie ilon elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista, miten maailma on mennyt tällaiseksi. Tällainen kuulostaa kivalta, mutta on puhdasta itsekkyyttä ja hedonismia, ja tarkoituksena on vain noukkia rusinat pullasta.

Rakkaus ei ole tällaista, vaan se on sietämistä, kärsivällistä, pitkämielisisyyttä, valmiutta antaa vaikka henkensä toisen edestä... Mutta rakkaus ja itsensä kehittäminen ei nykyihmisiä , vaan pelkkä helppo ja hauska elämä ilman sitoumuksia ja minkäänsortin haasteita.

Väitän, että oikeasti onnellisen ihmisen elämä ei ole aina pelkkää helppoutta ja hauskuutta.

Ääh. Eiköhän tässä elämässä ole jo tarpeeksi itketty, kärsitty ja hammasta kiristelty. Kohti vanhuutta niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Varsinkaan kun se kärsimys ei jalosta ketään, se vain kuluttaa ja vie ilon elämästä.

Juuri näin! Kun suhteessa on lapsia, jaksaa olla pitkämielinen ja mennä monelle mutkalle korjatakseen suhdetta, mutta näin vanhemmiten ei enää kiinnosta sietämis- ja kärvistelypainotteinen suhde, jossa lähinnä vain yritetään ratkoa ongelmia, joita ei olisi ilman sitä suhdetta. Ei varsinkaan, jos kumppanin käytös ja motivaation puute ovat se ykkösongelma.