Lue keskustelun säännöt.
Ku8nka moni 45+ sinkku, myöntää kaipaavansa vain "kevyttä" seuraa?
07.05.2024 |
Siis tarkoitan, että ei enää mitään yhteistä kotia ja taloutta. Ei yhteisiä hankintoja muutenkaan. Vain mukavaa yhdessäoloa, ilman mitään velvoitteita vaikka jädä yöksi ja kiehnata toisen vieressä 24/7. Kumppanin vanhemmatkin voisi jäädä tapaamatta, niin suhteesta ei tulisi velvoite sinnepäinkään. Eikä olisi mitään arvostelua siitä, ettei asuta yhdessä ym.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
👋👋👋 Täällä! Juuri tänään ajattelin asiaa!
Olen nainen 50+.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sellaisen 18-vuotiaan kyltymättömän hunajablondin seura olisi tervetullutta. No, voi olla 28:kin.
M45
Minä. En halua parisuhdetta enkä seurustelua, enkä missään nimessä halua asua kenenkään kanssa. Tavataan silloin kun molemmille sopii ja molempia huvittaa. Ei mitään lupauksia ja sitoumuksia.
Kuulostaa hyvältä, vaikka en olekaan vielä tuon ikäinen. Olen silti huomannut, että mitä kauemmin olen sinkkuna, sitä vähemmän naiset kiinnostavat enää missään mielessä. Vähän pelottavaa, mutta toisaalta vapauttavaa.
M39
No ei tässä iässä enää perhettä olla perustamassa joten todellakin molemmilla omat kodit vaikka onkin yksiavioinen parisuhde. Siinä mielessä siis en kaipaa "kevytsuhdetta" vieläkään vaan joko me ollaan toisillemme ainoat tai sitten ei olla ollenkaan.
Ja tämä ajatus on jo kymmenisen vuotta eli itselleni perheenperustaminen oli ajankohtaista nuorena, mutta ei enää päälle kolmikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
👋👋👋 Täällä! Juuri tänään ajattelin asiaa!
Olen nainen 50+.
Vieressä saisi nukkua, mutta omat tavat, tilit ja talot. Henkinen vapaus, ei kyttäämistä.
Joskus syömään tai elokuviin tms.
Aloittelen paraikaa tämän tyyppistä juttua.
-Sama.
Minä olen kuullut ja nähnyt monta ihmistä, joka on keski-ikäisenä erottuaan vannonut, ettei enää koskaan muuta kenenkään kanssa saman katon alle. Vaan niin on monen mieli muuttunut, kun on tarpeeksi rakastunut. Oma äitinikin muutti yhteen kuusikymppisenä elettyään 20 vuotta ilman miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut sinkkuna 9 kuukautta. 33 vuotta yhdesdä. Ja pakosti jouduimme asumaan yhdessä puoli vuotta eropäätöksen jälkeen.
Opin nyt tuntemaan itseäni ja asumaan yksin.
Toivoisin seuraa luotettavasta miehestä pelkkään hauskanpitoon. Ei mitään vakavaa.
Seksi, hyvä ruoka, viinit, ehkäpä joku yhteinen matka. Kirjotinko jo seksi?
FWB suhde kävis hyvin. Ehkäpä joku joka on perehtynyt BDSM saloihin.
Ei yhteenmuuttoa.
Tämä palsta on vähän sinnepäin. Juttuseuraa täältä saa ja tässä on se hyvä puoli että saa itse valita mistä aiheesta juttelee. Jos on joku ihminen niin sen kanssa tarttis sit tehdä jotain. Mennä kahville, leffaan tai jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kevyempi seura kelpais kyllä, mutta näin miehenä ei sellaisia sais kai toivoa.
Vierailija kirjoitti:
kevyempi seura kelpais kyllä, mutta näin miehenä ei sellaisia sais kai toivoa.
Taas alkoi narina...justhan me naiset kerrottiin ihan muuta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kevyempi seura kelpais kyllä, mutta näin miehenä ei sellaisia sais kai toivoa.
Ei ainakaan itseä puolet nuoremman kanssa vaikka biologiaahan se vain on.
Edelleen haluan olla parisuhteessa. Ei kiinnosta kevyt seura.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
👋👋👋 Täällä! Juuri tänään ajattelin asiaa!
Mulla on lähinnä tällainen suhde juuri nyt. Ollut sellaiset 2,5 v.
Ikää meillä 50 molemmin puolin.
Minä en halua yhteenmuuttoa tms, mutta en ehkä silti kutsuisi kaikkia tällaisia suhteita kevyiksi. Haluan silti sellaisen suhteen, jossa ollaan rakastuneita ja sitoutuneita toiseen - ihan vain siksi, että rakastuminen, rakastaminen ja rakastettuna olo on paljon antoisampaa ja sisällökkäämpää kuin pelkkä kevyt seurustelu. Mutta yhteistaloutta en kaipaa enkä 24/7 yhdessäoloa.
Surullista, miten maailma on mennyt tällaiseksi. Tällainen kuulostaa kivalta, mutta on puhdasta itsekkyyttä ja hedonismia, ja tarkoituksena on vain noukkia rusinat pullasta.
Rakkaus ei ole tällaista, vaan se on sietämistä, kärsivällistä, pitkämielisisyyttä, valmiutta antaa vaikka henkensä toisen edestä... Mutta rakkaus ja itsensä kehittäminen ei nykyihmisiä , vaan pelkkä helppo ja hauska elämä ilman sitoumuksia ja minkäänsortin haasteita.
Väitän, että oikeasti onnellisen ihmisen elämä ei ole aina pelkkää helppoutta ja hauskuutta.
Vierailija kirjoitti:
Surullista, miten maailma on mennyt tällaiseksi. Tällainen kuulostaa kivalta, mutta on puhdasta itsekkyyttä ja hedonismia, ja tarkoituksena on vain noukkia rusinat pullasta.
Rakkaus ei ole tällaista, vaan se on sietämistä, kärsivällistä, pitkämielisisyyttä, valmiutta antaa vaikka henkensä toisen edestä... Mutta rakkaus ja itsensä kehittäminen ei nykyihmisiä , vaan pelkkä helppo ja hauska elämä ilman sitoumuksia ja minkäänsortin haasteita.
Väitän, että oikeasti onnellisen ihmisen elämä ei ole aina pelkkää helppoutta ja hauskuutta.
Miksi ei saisi noukkia rusinoita pullasta?
👋👋👋 Täällä! Juuri tänään ajattelin asiaa!