Te joiden isät ei tehneet kotitöitä

Eihän ne entisaikaiset miehet tehneet kotona juuri mitään ja on se sen verran vaikuttanut, että vetelää ja vetämätöntä miestä en katsele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun isäni, joka oli syntynyt 1939, korkeintaan siivosi keittiöitä. Ei osannut edes perunoita keittää. 

 

Se on vaikuttanut minuun niin, että pidän av:n valituksia outoina, kun valitetaan, ettei mies tee tismalleen samaa.

 

Minun  aviomieheni tekee kotitöitä, mutta kaikki jää jotenkin puolitiehen. Kun hän imuroi, niin sata neliötä imuroidaan vartissa. Kun hän siivoaa keittiön, niin ne kattilat jää tiskaamatta. Tms.

kerran valitin tästä äidilleni ja hän sanoi, että ole kiitollinen, että hän edes yrittää. Näin minäkin ajattelen. Ja otan itselleni saman vapauden jossain toisessa asiassa: esim. yritän vähän raahata jotain kamoja tai ruokakasseja, mutta jätän päävastuun siitä miehelle.

 

Mun mielestä lasten kohdalla voi olla tyyty

ei kaikki ihmiset ole pikkutarkkoja. 

minun eksäni, joka siis oli mies, oli pilkunviilaaja. Minä taas suurpiirteinen. Mikään ei ikinä riittänyt hänelle. Yritin ja yritin, mutta en yltänyt hänen kriteereihinsä. 

Mun isä painoi pitkiä päiviä maalla esim pellolla tai metsätöissä joten selvää että ns kotityöt jäi vähemmälle. Joten ei vaikuttanut mitenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Mun isä painoi pitkiä päiviä maalla esim pellolla tai metsätöissä joten selvää että ns kotityöt jäi vähemmälle. Joten ei vaikuttanut mitenkään. 

Minun isä oli vuosia viikot matkatöissä joten paljolti oli koti äidin varassa. Isä teki viikonloppuisin mitä jaksoi ja kerkesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän vaikutti että kotitöiden sijaan isä teki töitä yksityisyrittäjänä ja siten toi leivän pöytään niin että ei ole koskaan tarvinnut nähdä nälkää.

Tuohan on ihan selvä juttu, kun äitisi on ollut kotiäitinä.

 

Hoiti yrityksen toimistotyöt ja teki kirjanpidon.

ei vaikuttanut mitenkään, paitsi että nykyisin kyseenalaistan sen koska isä ei vieläkään tee yhtään mitään, lapsena sitä jotenkin ei tullut kyseenalaistettua mitenkään, molemmat vanhemmat kävi töissä (isällä oli lyhyemmät työpäivät kuin äidillä), äiti hoisi minun lisäksi kaikki kotityöt, siivosi, laittoi ruokaa jne, jouluisin hoiti juhlajutut.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei tehnyt kumpikaan. Olen päihde- ja mielenterveysperheestä. Vähän on itsellänikin vielä se perusarki hukassa, mutta pikku hiljaa menossa parempaan suuntaan. 

Meilläkin isän kotityö oli 70- luvulla se, että tuli joka päivä töistä kotiin kännissä. Meni aina työpäivän jälkeen baariin kaljalle ja sitten taksilla kännissä yöllä kotiin. En ikinä nähnyt sen tekevän mitään järkevää. 

Hirmu moni nainen tuntuu saavan kotitöistä ongelmaa. Mikä niissä kotitöissä on se elämää suurempi ongelma?

Mies.

En usko että sillä on merkittävästi vaikutusta arkeeni. Osaa tehdä omat valintani ilman äidin ja isän esimerkkiäkin.

Vierailija kirjoitti:

Hirmu moni nainen tuntuu saavan kotitöistä ongelmaa. Mikä niissä kotitöissä on se elämää suurempi ongelma?

Mies.

Töiden vastuuttaminen ja lopputuloksen taso. Jos itse joskus vielä alan miehen kanssa 'oleen', emme missään tapauksessa muuta saman katon alle.

Nainen.

Itse miehenä teen hyvin harvoin kotitöitä esim. siivousta, ruuan laittoa ym. Vaimo tekee ne. Olen ostanut robotti-imurin, robottiruohonleikkurin ym. kodinkoneita avuksi. Remonttia teen, rakentelen kaikenlaista, teen metsähommia ja hoidan autoihin liittyvät pikkuhommat jos tarvii. Muut jää periaatteessa vaimon kontolle, mutta autan hiukan siinä ohessa mm. kaupassa käynnit jne. Minä tuon 80% rahoista perheelle, joten siinä onkin hommaa. Ja aika paljon tuonkin.

Tämä on taas tätä feminismi ulinaa. Halusin ahkeran vaimon ja sellaisen sain; mitään laiskapersettä en aikonut samaan talouteen voivottelemaan ottaa. Hyvän vaimon saa myös ulkomailta nykyään; perheharmonia sujuu ja erota voi halutessa aina, koska siihen on jokaisella oikeus.

Se vaikutti siten, että olen sinkku ja perheetön. Kuuntelin koko lapsuuden äidin uhrimarinaa omista valinnoistaan ja kuinka kamalaa oli yksin huolehtia meistä lapsista. Sittemmin ihmetteli, että miksi en halua perhettä tai olla juurikaan tekemissä.

No juu, jännä juttu. Meistä lapsista oli pelkkää vaivaa ja oli kamala huolehtia meistä. Olishan siitä pitäny positiivinen kuva perhearjesta jäädä ja ilmeisesti sellainen äidinrakkaus suorastaan loisti mystisesti siellä kaiken kiukuttelun takana.

Vierailija kirjoitti:

Itse miehenä teen hyvin harvoin kotitöitä esim. siivousta, ruuan laittoa ym. Vaimo tekee ne. Olen ostanut robotti-imurin, robottiruohonleikkurin ym. kodinkoneita avuksi. Remonttia teen, rakentelen kaikenlaista, teen metsähommia ja hoidan autoihin liittyvät pikkuhommat jos tarvii. Muut jää periaatteessa vaimon kontolle, mutta autan hiukan siinä ohessa mm. kaupassa käynnit jne. Minä tuon 80% rahoista perheelle, joten siinä onkin hommaa. Ja aika paljon tuonkin.

Tämä on taas tätä feminismi ulinaa. Halusin ahkeran vaimon ja sellaisen sain; mitään laiskapersettä en aikonut samaan talouteen voivottelemaan ottaa. Hyvän vaimon saa myös ulkomailta nykyään; perheharmonia sujuu ja erota voi halutessa aina, koska siihen on jokaisella oikeus.

Me asutaan kerrostalossa ja menot laitetaan tasan 50-50, joten miehellä ei ole mitään syytä olla hoitamatta omaa osuuttaan. Sillä ei ole merkitystä olenko feministi vai en. 

Raskaallehan se äidin rooli vaikutti kun teki pitkää päivää töissä ja sitten kotona toinen mokoma. Äiti oli aina pahalla tuulella, huusi ja löi jos yritti lähestyä mitenkään. Silti jaksoi kaiken raatamisen päälle viedä kesällä uimaan, ratsastamaan ja mummolaan Ymmärrän kyllä näin aikuisena sitä uupumusta. Kun isän kanssa lähdettiin merelle niin ei se katsonut minulle mitään aurinkosuojaa, ei juotavaa, ei evästä, ei mitään. Niissä vaatteissa mentiin kun aamulla änkesin mukaan ja niissä oltiin koko päivä sitten nälissään, janoissaan ja kuumissaan ihan iltaan asti. 

Vierailija kirjoitti:

Hirmu moni nainen tuntuu saavan kotitöistä ongelmaa. Mikä niissä kotitöissä on se elämää suurempi ongelma?

Mies.

No tee niitä silloin kun olet uupunut, sairas, pitäisi tehdä muutakin, ihan aina ei ikinä yhtäkään välipäivää jos se sinusta on niin kivaa olla työssä kukonlaulusta auringonlaskun jälkeen. Niin ja kun yöllä vihdoin luulet joskus kahden aikaan pääseväsi nukkumaan niin mies vielä änkeää päälle nylkyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Itse miehenä teen hyvin harvoin kotitöitä esim. siivousta, ruuan laittoa ym. Vaimo tekee ne. Olen ostanut robotti-imurin, robottiruohonleikkurin ym. kodinkoneita avuksi. Remonttia teen, rakentelen kaikenlaista, teen metsähommia ja hoidan autoihin liittyvät pikkuhommat jos tarvii. Muut jää periaatteessa vaimon kontolle, mutta autan hiukan siinä ohessa mm. kaupassa käynnit jne. Minä tuon 80% rahoista perheelle, joten siinä onkin hommaa. Ja aika paljon tuonkin.

Tämä on taas tätä feminismi ulinaa. Halusin ahkeran vaimon ja sellaisen sain; mitään laiskapersettä en aikonut samaan talouteen voivottelemaan ottaa. Hyvän vaimon saa myös ulkomailta nykyään; perheharmonia sujuu ja erota voi halutessa aina, koska siihen on jokaisella oikeus.

Onneksi sun vaimokin voi erota vapaasti...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun vaarini teki kotitöitä ja samoin lapsensakin. Isoisäni ei kauheasti tehnyt (pankinjohtaja ja pitkät työpäivät), mutta kotiin oli palkattu apua. Isäni veljet eivät osaa tehdä kotitöitä kun eivät ole joutuneet, mutta isäni kyllä teki ja tekee. Muutti nuorena pois kotoa yksin niin oli opeteltava. Kai se tosiaankin on niin, että nuo jutut periytyvät, paitsi poikkeustapauksissa. Isäni siis paikkaa vaatteet, tekee ruokaa ja siivoaa. Ompelukonettakin osaa käyttää. Jännä kun veljensä eivät ole viitsineet opetella.

Opetella mitä? Elät myös miehesi veljien kanssa päivittäistä arkea ja tiedät mitä he osaa ja mitä ei? 

Vaimot kyllä juoruavat.

Aloituksessa on se virhe, että äiti kävi töissä. Meillä äiti oli 70-80 luvulla kotiäiti ja isä kävi töissä.

Tässä ratkaisussa oli vain voittajia ja oikeastaan mitään ongelmia ei ollut.

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessa on se virhe, että äiti kävi töissä. Meillä äiti oli 70-80 luvulla kotiäiti ja isä kävi töissä.

Tässä ratkaisussa oli vain voittajia ja oikeastaan mitään ongelmia ei ollut.

Sama täällä ja meillä äiti otti vielä naapurienkin lapsia hoidettavakseen ja vaikutti olevan erittäin iloinen ja energinen ja sai tuosta hieman sivutuloja, olimme kuitenkin 6 henkinen perhe ja vain isä töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessa on se virhe, että äiti kävi töissä. Meillä äiti oli 70-80 luvulla kotiäiti ja isä kävi töissä.

Tässä ratkaisussa oli vain voittajia ja oikeastaan mitään ongelmia ei ollut.

Sama täällä ja meillä äiti otti vielä naapurienkin lapsia hoidettavakseen ja vaikutti olevan erittäin iloinen ja energinen ja sai tuosta hieman sivutuloja, olimme kuitenkin 6 henkinen perhe ja vain isä töissä.

Perhepäivähoitajana oleminen oli ja on edelleen oikea ammatti.