Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teinien vanhemmat, miten saatte pidettyä itsetunnon kunnossa?
Olen saanut viimeisen 1,5v ajan kuulla pelkkää kritisointia. Alkaa olla itsetunto sitä luokkaa, että tuntuu todella, että olen surkein äiti ja täysin huono ihminen. Vanhemman kunnioitus tuntuu olevan ihan vieras käsitys. Tai tarkemmin äidin kunnioitus. Ollaan erottu lasten isän kanssa ja rivien välistä kuulee miten isä on niin paljon mukavampi.
Alussa osasin olla välittämättä niistä haukuista ja siitä kun mikään ei kelpaa, mutta nyt alkaa tuntua, että ehkä minä sittenkin olen ihan paska. Miten te jaksatte?
Kommentit (135)
Mä oon kyllä sanonut, että mulle tuli paha mieli rääpimisistä ja että mäkin oon ihan ihminen enkä joku kone. On se ainakin siinä hetkessä auttanut. Ainoana vanhempana raskasta ottaa kaikkea yksin vastaan, tsemppiä ap! Ja lisään vielä, että meillä ei saa nimitellä, siitä oon ehdoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teini esittää tuon kaltaista kritiikkiä jatkuvasti?
Teinit nyt vaan on toisinaan sellaisia. Kaikki tietäviä ja mustavalkoisia. Ihan normaalia teinin käytöstä v*ttuilla vanhemmilleen.
Mutta siihen v*ttuiluun pitää puuttua. Kyllähän taaperoitakin kielletään ottamasta toisilta leluja kädestä ja lyömästä toisia hiekkalapiolla päähän, vaikka se onkin sen ikäisille normaalia käytöstä. Sama juttu teinienkin kanssa. Kasvatusta tarvitaan siinäkin iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä neuvotaan sanomaan tiukasti, että Minulle et puhu noin.
Tyttö hymyilee ivallisesti ja sanoo Mee pois idiootti ja laittaa huoneen oven kiinni.
Se siitä taas sitten.
Elämä on pilalla, en kestä tätä enää kauan, huutoa ja kiroilua, haukkumista ja ivaa.
-Ei ap
Kokeilepa seuraavaksi olla reagoimatta ollenkaan tai ala nauraa päin naamaa.
Teini oppii olemaan reagoimatta mihinkään ja nauramaan päin naamaa, mutta mikäs siinä jos se on se toivottu käyttäytyminen.
Teini haluaa vanhemmasta ulos reaktion ja sen hän myös joka kerta saa. Joskus kannattaa jättää vaan huomioimatta.
Miksi teini sitten saa sen reaktion aina? Miksi kaikkeen pitää reagoida?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuuntele tuollaista kotona, enkä töissä pätkääkään. Asiallisesti saa toki kritisoida jos tarve on.
Miksi annat sen tapahtua?
-yläkoulun ope ja teinien vanhempi
Sinulla on ollut hyviä kommentteja, joten kysyn neuvoa minäkin.
Teini haukkuu minuakin todella rumasti ja haastamalla haastaa riitaa ja huutaa. Olen yrittänyt olla huomioimatta huutoa ja suhtautua rauhallisesti, välillä olen yrittänyt laittaa stopin huudolle ja välillm on kieltänyt puhumasta minulle niin ja vaatinut kunnioitusta, mutta mikään ei auta. Teini jatkaa huutoa ja ikäänkuin riitelee yksinään ja haastaa riitaa aktiivisesti. Joskus olen sanonut, että en osallistu keskusteluun niin kauan kuin huuto jatkuu ja sitten ollut puhumatta, mutta teini nimittää sitä mykkäkouluksi. En ymmärrä, MITEN sen riidan haastamisen ja haukkumisen ja huudon saa loppumaan. Mitä voi tehdä, että ei ann
Hups, kyllä on ollut hakusessa koko kasvatus! Niin monet vanhemmat ovat ikäänkuin vaihtaneet osia lastensa kanssa ja antaneet liikaa päätösvaltaa lapsilleen miellyttääkseen heitä ja välttääkseen konflikteja.
Ja kyllä se näkyy koulussa ym...
Meiltä löytyy myös tätä. Asuu nyt isän luona, harrastuksen vuoksi ja näen enää max kerran kk. Melkoista päänaukomista koko ajan.
Ex keksi ratkaisun. Ja ex ja hänen nyksä. Kun nyksä lähtee työmatkalle, menen heidän kotiin ja vietämme aikaa kolmisin. Ei ole mitenkään helppoa, mutta ex n kanssa vedetään yhtä köyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten nämä jatkuvasti haistattelevat ja huutavat lapset on kasvatettu? Millaisia he olivat nuorempina?
Teini-ikään kuuluu kapinointi ja se ajatus että vanhemmat on fossiileita, mutta niin se minusta kuuluukin olla. Kapinointia voi tehdä kuitenkin monella tavalla ei se edellytä haistattelusa tai sitä jatkuvaa huutamista. Konfliktit ei aina ole vältettävissä. Aika usein kuitenkin ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuuntele tuollaista kotona, enkä töissä pätkääkään. Asiallisesti saa toki kritisoida jos tarve on.
Miksi annat sen tapahtua?
-yläkoulun ope ja teinien vanhempi
Sinulla on ollut hyviä kommentteja, joten kysyn neuvoa minäkin.
Teini haukkuu minuakin todella rumasti ja haastamalla haastaa riitaa ja huutaa. Olen yrittänyt olla huomioimatta huutoa ja suhtautua rauhallisesti, välillä olen yrittänyt laittaa stopin huudolle ja välillm on kieltänyt puhumasta minulle niin ja vaatinut kunnioitusta, mutta mikään ei auta. Teini jatkaa huutoa ja ikäänkuin riitelee yksinään ja haastaa riitaa aktiivisesti. Joskus olen sanonut, että en osallistu keskusteluun niin kauan kuin huuto jatkuu ja sitten ollut puhumatta, mutta teini nimittää sitä mykkäkouluksi. En ymmärrä, MITEN sen riidan haastamisen ja haukkumisen ja
Hups, kyllä on ollut hakusessa koko kasvatus! Niin monet vanhemmat ovat ikäänkuin vaihtaneet osia lastensa kanssa ja antaneet liikaa päätösvaltaa lapsilleen miellyttääkseen heitä ja välttääkseen konflikteja.
Ja kyllä se näkyy koulussa ym...
Sinäkään et ilmeisesti kuitenkaan tiedä miten tuollaisessa tilanteessa vanhemman kannattaisi toimia, kun meni pelkäksi nälvimiseksi itseltäsikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos itsetunto on niin huono että pitää tosiasioidenkin kertomista nälvimisenä niin ehkä ensimmäisenä kannattaisi löytää keinot miten sitä omaa itsetuntoa voisi parantaa. Keinot jotka sopii itselle ja omaan elämäntilanteeseen joutuu kyllä useinkin etsimään itse. Vieras ulkopuolinen niitä tuskin pystyy sanelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuuntele tuollaista kotona, enkä töissä pätkääkään. Asiallisesti saa toki kritisoida jos tarve on.
Miksi annat sen tapahtua?
-yläkoulun ope ja teinien vanhempi
Sinulla on ollut hyviä kommentteja, joten kysyn neuvoa minäkin.
Teini haukkuu minuakin todella rumasti ja haastamalla haastaa riitaa ja huutaa. Olen yrittänyt olla huomioimatta huutoa ja suhtautua rauhallisesti, välillä olen yrittänyt laittaa stopin huudolle ja välillm on kieltänyt puhumasta minulle niin ja vaatinut kunnioitusta, mutta mikään ei auta. Teini jatkaa huutoa ja ikäänkuin riitelee yksinään ja haastaa riitaa aktiivisesti. Joskus olen sanonut, että en osallistu keskusteluun niin kauan kuin huuto jatkuu ja sitten ollut puhumatta, mutta teini nimittää sitä mykkäkouluksi. En ymmärrä, MITEN sen riidan haastamisen ja haukkumisen ja huudon saa loppumaan. Mitä voi tehdä, että ei ann
En ole tuo jolta kysyit, enkä tiedä onko minun keinot niitä joita arvostat, mutta itselläni viimeisin valttikortti on uhkaus siitä etten maksa seuraavaa bussikorttia, vaan joutuu pyöräilemään. Pelaan tämän kortin kyllä hyvin harvoin, ettei se menetä tehoaan.
Ylipäätään vedä se raja. Sinä olet kuitenkin se aikuinen ja todellisuudessa sinä olet se jolla on kaikki valta. Teini on riippuvuussuhteessa sinuun monella tavalla. Kaikkea kapinointia ei ole tarpeellista tukahduttaa, mutta esimerkiksi tuo nimittely. Teet karhunpalveluksen hänelle jos et puutu siihen kovemmin. Tällä hetkellä hän kuvittelee että tuo on normaali tapa riidellä ihmissuhteissa ja vie tuon käytösmallin mukanaan aikuisuuteen.
Näytä hänelle suuttumuksesi ja että sinullakin on se raja jota ei voi ylittää. Kerro hänelle että seuraavasta nimittelykohtauksesta tulee rangaistus. Se on jotain hänelle tärkeää. Bussikortti, puhelin, tietokone, suljet hänen liittymänsä kuukaudeksi, viikko/kuukausiraha pois,,, tiedät kyllä mikä hänellä on se tärkeä juttu.
Tämä olisi tietysti ollut helpompaa silloin kun hän oli taapero ja laitoit vaikka lempinuken yläkaappiin rangaistuksena, niin että hän oppii että sinä olet se joka määrää. Nyt tästä nousee ensi alkuun myrsky. Mutta joudut tekemään tämän tai joudut sietämään nenille hyppivää teiniä.
Ja kun teet tuon, et voi sitten antaa kesken kaiken periksi kun onkin joku hyvä hetki. Se auktoriteetti täytyy nyt osoittaa. Luultavasti sinulla ei ole sitä luontaisesti, joten tämä on hyvin vaikeaa sinulle, mutta tee se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos itsetunto on niin huono että pitää tosiasioidenkin kertomista nälvimisenä niin ehkä ensimmäisenä kannattaisi löytää keinot miten sitä omaa itsetuntoa voisi parantaa. Keinot jotka sopii itselle ja omaan elämäntilanteeseen joutuu kyllä useinkin etsimään itse. Vieras ulkopuolinen niitä tuskin pystyy sanelemaan.
Sinun antisi tähän keskusteluun on vaan 0. Enkä ole tuo jolla oli ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Ei munkaan lapset ole mua koskaan haukkuneet. Ovat nyt 13v ja 15v, joten toki voi olla vielä tuloillaan, mutta erikoiselta kuulostaa. Heillä toki on harrastuksia, mihin puretaan se ylimääräinen energia enkä vanhempana hengitä pikkuasioista niskaan. Meillä on selvää, miten toisille ihmisille ja toisista ihmisistä puhutaan.
Jees, odotapa se kolmas tai neljäs lapsi. Meillä kaksi ekaa olivatkin pikku enkeleitä ja luulin olevani hyvä äiti, kunnes seuraavat tulivat murrosikään. Tosin heistä näki jo pienenä, että ovat temperamentiltaan muita kiivaampia. Ehkä viides olisi taas rauhallinen, jolloin pääsen kiillottamaan kruunuani, "hmph! Ei meillä vaan koskaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos itsetunto on niin huono että pitää tosiasioidenkin kertomista nälvimisenä niin ehkä ensimmäisenä kannattaisi löytää keinot miten sitä omaa itsetuntoa voisi parantaa. Keinot jotka sopii itselle ja omaan elämäntilanteeseen joutuu kyllä useinkin etsimään itse. Vieras ulkopuolinen niitä tuskin pystyy sanelemaan.
Sinun antisi tähän keskusteluun on vaan 0. Enkä ole tuo jolla oli ongelmia.
Niin miksi reagoida kaikkeen. Kenelle tuosta kommentista oli hyötyä? Sinulle. Jos kuvittelit että minä siitä jotenkin pahoitin mieleni niin olet väärässä. Mutta en yhtään ihmettele mistä teini on oppinut turhan nälvimisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos itsetunto on niin huono että pitää tosiasioidenkin kertomista nälvimisenä niin ehkä ensimmäisenä kannattaisi löytää keinot miten sitä omaa itsetuntoa voisi parantaa. Keinot jotka sopii itselle ja omaan elämäntilanteeseen joutuu kyllä useinkin etsimään itse. Vieras ulkopuolinen niitä tuskin pystyy sanelemaan.
Sinun antisi tähän keskusteluun on vaan 0. Enkä ole tuo jolla oli ongelmia.
Niin miksi reagoida kaikkeen. Kenelle tuosta kommentista oli hyötyä? Sinulle. Jos kuvittelit että minä siitä jotenkin pahoitin mieleni niin olet väärässä. Mutta en yhtään ihmettele mistä teini on oppinut turhan nälvimisen.
Tarkoituskaan ei ole mitenkään pahoittaa mieltäsi, vaan saada sinut miettimään miksi latelet nettiin turhia kommentteja joiden tarkoitus mitä ilmeisemmin on vain pahoittaa toisen mieli. Mietitkö koskaan omaa käyttäytymistäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei teiniys oikeuta käyttäytymään kuin eläin; jos ei meininki ja säännöt kelpaa, voi muuttaa pois, vaikkapa isän luokse. Mutta samalla loppuu ne etuudet, joita kotoa saa, kuten kännykkäliittymät, vaate- ja huvittelurahat yms. Meillä toimittiin näin ja kahden viikon kuluttua teini oli hyvin nöyrää tyttöä ja pyytämässä anteeksi. Käytös muuttui kummasti.
Yritit kasvattaa minua? Ok. Edelleen annan sen neuvon että kaikkeen ei edes kannata reagoida tai kaikkeen ei kannata yrittää puuttua.
Mun nuorin on ihan mahdoton, tekee tuota edellä kuvattua itsekseen riitelyä, jos ei saa minua provosoitua. Vaikka itken rumista sanoista, hän vaan jatkaa. Jos käsken olla hiljaa, hän raivoaa että minä ragean. Yhtenä iltana kun en reagoinut enää mitenkään, hän tuli kirkumaan apua apua! naapureiden seiniä vasten. Kerroin kylmästi, että naapuri soittaa poliisit ja tyttö selittää itse mitä on tapahtunut. Tytär kertoi että haluaakin parempaan kotiin, eli ei haittaa. Saattaa myös tukkia tahallaan multa tien vessaan tai keittiöön. Huutaa kovaan ääneen "älä lyö, älä lyö, älä hakkaa!" kun kuljen nätisti ohi häntä sivuun työntäen. Tyttö myös lyö ja lujaa, kerran suuttuessaan löi multa olkapään sijoiltaan enkä kehdannut mennä lääkäriin. Muut lapset ovat normaaleja, olivat myös murrosiässä. Toivon, että joku tosiaan soittaa poliisit seuraavan kerran, niin tyttö lähtee.
Tytär on aina ollut äärimmäisen fiksu, pärjää koulussa erinomaisesti, keskiarvo 9,7 ja menossa kaupungin "eliittilukioon". Harrastustensa priimus, stipendi joka kevät ja hymytyttö hyllyssä. Mutta kotona on kuin mielipuoli, sadistinen peto. Tämä on hyvin erikoinen yhdistelmä, jota en käsitä. Olisi ymmärrettävämpää, jos hän olisi joku erityislapsi, mutta ei mitään tällaista viitettä eikä kukaan usko kun kerron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mun lapset ole haukkuneet mua koskaan enkä minä heitä. Jospa todella oletkin surkea äiti?
Sulla onkin se tietty ote lapsiisi eli sinä olet se aikuinen, jota lapset kuuntelee. Silloin kun vanhemmat on vaan kavereita tai passaajia on osat vaihtuneet eikä siitä hyvä seuraa.
Arveletko teinin "sisäsiistin" käytöksen tarkoittavan hyvää vanhemmuutta? Meillä sai lapsuudessa myös riidellä kotona. Puolison kotona ei saanut. Puolison teini-iän myrskyt alkoivat vasta kotoa poismuuton jälkeen, kun lähti lukion jälkeen opiskelemaan muualle.
Vierailija kirjoitti:
Mun nuorin on ihan mahdoton, tekee tuota edellä kuvattua itsekseen riitelyä, jos ei saa minua provosoitua. Vaikka itken rumista sanoista, hän vaan jatkaa. Jos käsken olla hiljaa, hän raivoaa että minä ragean. Yhtenä iltana kun en reagoinut enää mitenkään, hän tuli kirkumaan apua apua! naapureiden seiniä vasten. Kerroin kylmästi, että naapuri soittaa poliisit ja tyttö selittää itse mitä on tapahtunut. Tytär kertoi että haluaakin parempaan kotiin, eli ei haittaa. Saattaa myös tukkia tahallaan multa tien vessaan tai keittiöön. Huutaa kovaan ääneen "älä lyö, älä lyö, älä hakkaa!" kun kuljen nätisti ohi häntä sivuun työntäen. Tyttö myös lyö ja lujaa, kerran suuttuessaan löi multa olkapään sijoiltaan enkä kehdannut mennä lääkäriin. Muut lapset ovat normaaleja, olivat myös murrosiässä. Toivon, että joku tosiaan soittaa poliisit seuraavan kerran, niin tyttö lähtee.
Tytär on aina ollut äärimmäisen fiksu, pärjää kouluss
Omalla lapsella todettiin ADHD 17-vuotiaans. Käytös 9 ja ka. 9,5. Teini-ikä oli myrskyisä.
-ohis
Toki meillä on vasta 15vuotias, mutta pienestä pitäen ollaan tsempattu, keskusteltu muiden kunnioituksesta ja miten muita kohdellaan. En lähde mihinkään kiukutteluihin mukaan, vaan totean, että on ihan ok, että joskus on huono päivä. Niistä voidaan jutella ja huonoa oloa pitää purkaa, mutta ei satuttamalla toisia.
Alue: Aihe vapaa
Sulla onkin se tietty ote lapsiisi eli sinä olet se aikuinen, jota lapset kuuntelee. Silloin kun vanhemmat on vaan kavereita tai passaajia on osat vaihtuneet eikä siitä hyvä seuraa.