Oma teoria: jos eka lapsi on helppo vauva, tehdään useammin sisarus heti perään.

Nälkäinen ihminen alkaa helpommin syödä kuin kylläinen.

Meillä oli eka vaikea. Koliikit ja kaikki. Toinen syntyi parin vuoden ikäerolla. Ja on paljon " helpompi" , onneksi ;-)

mutta meille on silti tulossa toinen lapsi 2v ikäerolla.



Ollaan aina haluttu paljon lapsia ja minulle ainakin on ollut itsestään selvää että myös vaikeita aikoja oli ja on luvassa, osaapahan nauttia niistä helpoista sitten enemmän.

Meillä ensimmäinen lapsi oli koliikki vauva ja huusi myös yöt tunnin välein. Toinen tehtiin heti perään, periaatteella:Ei se voi enää pahempi olla.



Nyt lapsia on kuusi ja se ensimmäinen tosiaan on ollut porukan vaikein.

T: poikkeus joka vahvistaa säännön?

Moni ystäväni, jolla on ollut ns. " helppo vauva" esikoisena on aika nopeaan tahtiin tehnyt toisenkin. Meillä taas esikoinen kärsi koliikista ja nukkui ekan vuoden huonosti, joten keräiltiin pitempään voimia toiseen. Ikäeroksi tulee reilu 3v.

Meidän vauva on helposti ärtyvä, mutta oman ikäni vuoksi (36 v) tarkoitus on yrittää heti kun on mahdollista (menkat ei ole vielä alkaneet imetyksestä johtuen)

Koska kuitenkin on ihmisistä kyse, niin mikään toiminnnan todennäköisyyttä koskeva teoria ei koskaan päde kaikkiin ihmisiin. Tietenkään!

Toinen olikin sitten niin helppo (söi hyvin, nukkui hyvin, kasvoi hyvin ja oli aina tyytyväinen) ja aurinkoinen vauva että tehtiin vielä kolmaskin vaikka piti jättää kahteen. Joten kyllä toi jollain tapaa pitää paikkanssa.

Eka oli koliikkivauva joka huusi 5 kuukautta, allerginen ja sairastui jo vauvana astmaan... tein kuitenkin toisen heti perään

ikäeroa on 1 vuosi 7 kuukautta

Päätimme, että yritetään mahdollisimman toista lasta ennenkuin elämä helpottuu liiaksi emmekä enää uskalla lähteä leikkiin. Eli periaatteella kaksi lasta samalla valvomisella. Toinen lapsi olikin sitten helpompi tapaus vaikka ei hänkään meitä ihan helpolla päästänyt. Nyt ne parhaat kaverukset tuolla leikkii eikä äitiä kaivata kuin ruoanlaittoon ja välillä hellyyden kaipuuseen. Ikäeroa 1v4kk ja molemmat poikia.

Itse pitäsin monellakin tapaa helppona vauvana; nukkui hyvin, söi ja oli rauhallinen, iloinen tapaus. Toisaalta on kuitenkin kehitysvammainen ja sairastellut paljon alusta asti, eli jo nuo alkukuukaudet olivat yhtä lääkäreissä, sairaaloissa ja kuntoutuksissa juoksemista.



Päädyttiin yrittämään toista lasta perään ja ikäeroa kertyi lopulta 1v3kk En tiedä, varmaan tuo väittämä pitää osin paikkaansa meidänkin kohdalla. Mitä muiden äitien juttuja kuunteli esikoisen vauva-aikoina niin en ole lainkaan varma olisimmeko vaikeamman vauvan kanssa halunneet kokea samaa heti perään uudestaan. Jokatapauksessa olemme tyytyväisä päätökseemme, vaikkei kakkonen yhtä helppo ole ollutkaan. Emme edes odottaneet että hän sitä olisi.

on varmaan tooodella helppo lapsi, mutta toista ei tehdä.

Mitäs jos se toinen ei olisikaan näin vaivaton :D?

No ei, se nyt ei ole se syy..