Miksi vieläkin aika yleisesti ajatellaan että skitsofreniaan täytyy käyttää lääkitystä?
Onneksi nykyään jo vähän ollaan luopumassa tosta vanhanaikaisesta luulosta. Fakta on että ilman lääkitystä olevat skitsofreniaa sairastavat toipuvat todennäköisemmin ja toimintakyky parempi kuin lääkityksellä olevat.
Kommentit (22)
Kiinnostaa, että mikä on Ap:n faktan lähde?
Itselläni on leponex- lääkitys jonka aloittaminen pelasti henkeni sillä olen psykoosissa itsetuhoinen. Olen nyt syönyt sitä 5- vuotta enkä ole pitkään aikaan voinut näin hyvin kuin nyt.
Sain kyllä leponex- lääkityksen lisäksi sähköhoitoa. Diagnoosi on vaikeahoitoinen, hoitoresistentti paranoidinen skitsofrenia ja takana on 3 psykoosia.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin vakavasti skitsofreeninen ihminen on mahdollisesti vaarallinen, siis ihan tahattomasti.
Ei ole olemassa lievää ja vakavaa skitsofreniaa. On vain skitsofrenia. Täälläkin jotkut on epäilleet itsellään lievää skitsofreniaa mutta ei sellaista olekaan.
Tunnen yhden skitsofreenikon, välillä käymään mennessä hänen huutonsa kuuluu jo asuintalonsa pihalle asti kun meuhkaa omia harhojaan. Lääkitys menee säännöllisesti mutta ei vaikuta olevan kovin toimiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin vakavasti skitsofreeninen ihminen on mahdollisesti vaarallinen, siis ihan tahattomasti.
Ei ole olemassa lievää ja vakavaa skitsofreniaa. On vain skitsofrenia. Täälläkin jotkut on epäilleet itsellään lievää skitsofreniaa mutta ei sellaista olekaan.
Ootko ihan kunnossa itse?
Mulla on diagnosoitu paranoidinen skitsofrenia ja ihan tavallisissa palkkatöissä olen.. lääkitys on kyllä raskas, mutta ilman sitä en pysty normaalia elämää elämään. Enkä muuten ole psykoosissakaan ollut muille vaaraksi, tuo on ihan puppua..
No itse olen ollut psykoosissa ja menin psykoosiin masennuslääkitysalasajon seurauksena joka puhkaisi unettomuutta. Psykiatri alkoi lääkitä näitä oireita. Oireet pahenivat. Psykoosi puhkesi. Harhoihin ei ollut mitään vaikutusta lääkkeillä. Olin vain sisältä kuollut zombi jolla oli yhä hankalampi toimia ja minulla oli lääkityksen seurauksena epämiellyttävää sisäistä levottomuutta ja levottomat jalat. Vastoin psykiatrin ohjeita ajoin lääkkeet alas heti kun kykenin. Ja toivuin. Eikä ole sen koommin ollut psykooseja.
On niin paljon erilaisia tapoja pitää itsestään huolta lääkkeiden ulkopuolellakin. Esim liikkuminen, ruokavalio, traumaterapia, ystävien näkeminen, kirjoittaminen, lemmikit. Työntekokin on kuntouttavaa johon en olisi kyennyt psykiatrian hoitotavoilla.
Minun villi veikkaukseni on että saattaisin olla skitsofreenikko jos olisin jatkanut psykiatrian esittelemällä tavala toimia eli kaksi vuotta lääkitystä. Sitten lääkityksen tuottamaa apatiaa olisi tulkittu jonain negatiivisina oireina.
En yhtään ihmettele jos ihmisten ennuste ilman lääkkeitä voi olla jopa parempi.
Psykiatriset lääkkeet aiheuttavat fyysistä riippuvuutta ja niistä on hankala päästä eroon. Minun mielestäni ne sotkevat hermostoa pitemmän päälle. Mutta kukapa minulta kysyisi?
Psykoosini myös kesti kuukausia mutten kuitenkaan syystä tai toisesta saanut skitsofreniadiagnoosia joten en puhu ihan ilman kokemusta. Psykiatri yritti kokoajan vain pumpata lisää lääkkeitä ja samaan aikaan koin harmia lääkkeistä. Se muutti käsitykseni psykoosisairauksista. Joten ei ole yhtä tapaa hoitaa ihmistä, se joka jollekin voi olla hyväksi voi olla joillekin todella haitallista.
Tiedän myös miten ajatusmaailma voi toipua vaikka olisi ollut kuinka solmussa ja ihminen voi löytää uusia selviytymiskeinoja lääkkeiden ulkopuolella.
Minua ärsyttää jos joku sanoo että skitsofreenikot tarvii lääkkeitä ihan niinkuin psykiatrit oikeasti ihan sataprosenttisesti olisivat aina oikeassa jokaisen diagnoosin kohdalla tai olisi joku skitsofrenia joka olisi tosi luotettavasti todennettu biologispohjainen sairaus. Ei ole. Kyse on henkisistä ongelmista ja ihmisillä voi olla erilaiset tarpeet sen suhteen miten niitä pitää hoitaa.
Ei vltttarvi lääkettä. Voi pärjätä hyvin ilmankin.
Totta. Joillakin varmaan noin päin.
Luulin sairastavani skitsofreniaa, kun palstan kautta alkoi tulla seuraamista.
Sitten söinkin lääkettä noin 17 vuotta.
Aloittaja, laita linkki väitteesi tueksi.
Vierailija kirjoitti:
Luulin sairastavani skitsofreniaa, kun palstan kautta alkoi tulla seuraamista.
Sitten söinkin lääkettä noin 17 vuotta.
Koneelle hakkeroitiin ja mun tietoja vietiin. Minua seurattiin, kun menin vaikka kauppaan. Kyllähän yksinäinen ihminen siitä tulee vainoharhaiseksi. En vieläkään osaa sanoa, miten tuo lääke on vaikuttanut. Olen turhaan syönyt sitä.
Monesti sekoitetaan traumoihin ja nepsyongelmiin. Voi testata geenitestillä. Yleisempi miehillä. Todella erikoista ja harvinaista että alkaisi yli 45-vuotiaana. Monesti joku pitkäänjatkunut todella paha kuormitus, joka menee ohi kun saa olla rauhassa.
Aivot on kuitenkin neuroplastiset.
Kysyttävää?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on diagnosoitu paranoidinen skitsofrenia ja ihan tavallisissa palkkatöissä olen.. lääkitys on kyllä raskas, mutta ilman sitä en pysty normaalia elämää elämään. Enkä muuten ole psykoosissakaan ollut muille vaaraksi, tuo on ihan puppua..
Minulla sama diagnoosi mutta ilman lääkkeitä olen kokoaikatöissä käynyt 10v.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja, laita linkki väitteesi tueksi.
Ota vaan nyt kiltisti ne lääkkeet. Ilman lääkkeitä voi jonkin aikaa mennä hyvin, mutta sen jälkeen ei taatusti mene.
Mulla on skitsoaffektiivinen häiriö joka on skitsofrenian kaltainen sairaus ja en uskaltaisi olla ilman lääkitystä. Kolme psykoosia olen sairastanut ja ne oli niinkuin helvetti maan päällä. En halua enää joutua psykoosiin ja lääkitys auttaa siinä. Ilman lääkitystä saattaisin olla pysyvästi psykoosissa, joten olen jopa kiitollinen lääkkeistä. Olkoonkin että ne saattaa aiheuttaa jonkinlaista apatiaa, se on pieni hinta siitä ettei tarvitse kokea psykoosihelvettiä.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja, laita linkki väitteesi tueksi.
Kuten lähes kaikissa lääkehoidoissa, niin myös neuroleptien kohdalla näyttö lääkkeiden tehosta pohjautuu hyvin lyhytkestoisille kokeille. Ne kestävät muutamia viikkoja, maksimissaan kuukausia. Niissä käytetään vain potilaita, jotka ovat jo saaneet hyvän asteen hoitoon. Plasebokontrollia sotkevat vieroitusoireet. Niiden ulkoinen validiteetti eli yleistettävyys on heikko. Edes näissä kokeissa ei neuroleptien vaste kokonaisoireisiin ole hyvä ja vain 23% saa niissä hyvän asteen eli oireet laskevat 50% lähtötasosta. Meta-analyysin Sixty Years of Placebo-Controlled Antipsychotic Drug Trials in Acute Schizophrenia: Systematic Review, Bayesian Meta-Analysis, and Meta-Regression of Efficacy Predictors ainoa vaste mikä on kehittynyt 60 vuodessa on plasebovaste. Se todennäköisesti kertoo siitä, että sokkoutus on parantunut eli kokeiden laatu on kehittynyt. Tätä tutkijat toki pitävät epätoivottavana ja ehdottavat keinoja sen laskemiseen, vaikka plasebovaste ei voi koskaan olla liian suuri näytön laadun näkökulmasta.
Pitkän aikavälin tutkimuksia on vain vähän ja niiden luotettavuutta heikentää usein mm. tutkimusasetelma. Meta-analyysin Time-dependent effect of antipsychotic discontinuation and dose reduction on social functioning and subjective quality of lifea multilevel meta-analysis mukaan tutkimusasetelma ei kuitenkaan selittänyt johdonmukaista tulosta lääkkeettömyyden ja patwmman toimintakyvyn välillä. Lääkkeettömät olivat myös töissä 3.84 kertaa todennäköisemmin kuin lääkitys.
Ainakin vakavasti skitsofreeninen ihminen on mahdollisesti vaarallinen, siis ihan tahattomasti.