Millaiset välit teillä on aikuisten sisarusten kanssa?

Ainut isoveljeni tunki nenänsä ja mielipiteensä kaikkiin asioihini vuosien ajan kun arkemme kohtasi liian läheisesti, sain kuitenkin lopulta tarpeekseni ja ärähtämällä tarpeeksi usein asiasta on nyt vihdoin edes jollain tasolla jättänyt minut rauhaan. Olin siis jo ihan masentunut siitä lyttäämisestä! Aion vielä tilanteen salliessa ottaa sitä fyysistäkin välimatkaa varalta lisää, ettei sama vaan pääse toistumaan. Tärkeä oppi elämästä oli minullekin tuo aiemman kommentti siitä että veriside ei välttämättä tarkoita yhtään mitään jos henkilökemiat ei vaan kohtaa, niin ei ole mitään velvollisuutta sietää sisarusten perseilyjä.

Minulla on yksi veli, kaksi vuotta vanhempi, asutaan samassa kaupunginosassa. Molemmat ollaan eronneita ja keski-ikäisiä, minä lapseton ja veljen lapset jo isoja.

Meillä on aina ollut hyvät ja läheiset välit, koska olemme tosi samantapaisia luonteeltamme, kiinnostuksiltamme ym. Kai voisi sanoa, että olemme lapsesta asti olleet myös toistemme parhaat ystävät. Nykyään näemme n. kerran tai pari viikossa, yleensä yhteisen juoksulenkin merkeissä koska molemmat harrastamme pitkänmatkan juoksua. 

Veljeni on minulle tosi tärkeä ja rakas ihminen, jonka mielipiteitä ja tukea elämässäni arvostan erittäin paljon.