Lue keskustelun säännöt.
Asumisoikeusasunnoissa asuvat, onko teillä meteliä?
01.05.2024 |
Tämä on ollut nyt uusi kokemus, vasta kuukausia asuttu asumisoikeusasunnossa. Luhtitalossa,jokaisella oma ulko-ovi. Minä olin ajatellut, että näissä kohteissa on rauhallista, kun ei ole vuokrataloyhtiö. Eilen kuuntelin möykkää klo 02 asti. Jotkut grillasi ja kuunteli musiikkia. Viime viikonloppuna alkoi yläkerran asunnossa ihmeellinen ravaaminen noin puoli kolmelta la-su-välisenä yönä. Ei siis mitään musiikkia, mutta ilmeisesti ravasi ovessa koko ajan porukkaa tupakalla ja kaikki keskustelutkin kuului meidän makuuhuoneeseen, mutta pahinta siis se jatkuva ovien paukuttelu keskellä yötä. Mietin, mikä tässä on järkevää. Jos tämä on tällaista asumista, niin kannattaako ottaa tahansa pois ja muuttaa vuokralle ja kerätä lisää rahaa säästöön pesämunaksi omistusasuntoon? Vai onko se vain tämä taloyhtiö, joka on levoton, eli paraneeko tilanne, jos haen siirtoa johonkin muualle asumisoikeuskohteeseen?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Luhtitalo = ongelmia asuinmuodosta riippumatta.
Noihin pesiytyy aina se tietynlainen porukka. Ghettoasumista pahimmillaan.
Luhtitaloissa asuu paljon perheitä pienten lasten kanssa. Kun on oma ulko-ovi, on helpompi kulkea vaunujen ja rattaiden kanssa. Leluja ja pulkkia pystyy myös säilyttämään oman oven edessä, mikä ei kerrostalossa ole suotavaa. Ehkä vähemmän on vanhoja ihmisiä, asukkaiden ikärakenne nuorempi luhtitaloissa. Me ollaan asuttu jo monta vuotta. Inhosin kerrostalon hissiä ja kun on koiria, ajattelin aina, tuleeko rapaa rappukäytävään. Nyt ei tarvitse kulkea rappukäytävässä ollenkaan. Huonona puolena meillä, ettei ole minkäänlaista omaa pihaa, tässä talossa ei ole takapihoja eikä parvekkeita. Toisaalta yhteinen alue on iso. On leikkipaikka, kuivaustelineitä, kaksi erillistä oleskelualuetta, jossa pöydät ja penkit kesällä. Kadun varsi on kyllä aina täynnä autoja. Meillä ei ole riittävästi autopaikkoja parkkipaikalla, koska etenkin lapsiperheillä usein 2 autoa ja yhdelle vain parkkipaikka. Kun meille tulee vieraita, usein joutuvat jättämään autonsa läheisen kaupan pihaan. Minä kyllä tykkään enemmän lapsiperheistä kuin jostain rymyporukasta naapureina. Lapset pitää ääntä päivällä, etenkin kesäisin pihalla leikkiessään, mutta illalla hiljenee ja öisin ei ole juhlia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ASO-maksulla ostetaan naapurit jotka osaavat asua.
Ei etnistä ei kä muutakaan värinää.
Jopa varmempia kuin omistusaunnot, joissa voi olla sijoitusasuntoja.
Tämä on se syy suurimmalle osalle. Tosin nyt sekin romutetaan kun myymättä jääneisiin aso-asuntoihin aletaan sijoittaa vuokralaisia.
Ei se noin mene. ASO-asunnon on aina saanut vuokrata 2 vuodeksi, mutta pitää olla pätevä syy, esimerkiksi työn tai opiskelun takia asuu toisella paikkakunnalla. Osassa aso-asuntoja on sääntö, ettei vuokra saa olla suurempi kuin yhtiövastike, tämä siksi, ettei asumisoikeusasuja ala tehdä bisnestä. Myymättä jääneisiin asuntoihin ei sen sijaan saa ottaa vuokralaista, vaan kun asukas muuttaa pois, se palautuu asumisoikeusasunnoksi, jota ei yhtiö voi vuokrata edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Pahoittelut etten osaa asosta sanoa, mutta komppaan muita vastaajia siinä, että meluavia naapureita voi olla asumismuodosta riippumatta missä tahansa. Itse asun omassa rivarissa ja naapurit ovat sivistynyttä väkeä. Ongelmaksi onkin muodostunut se, että he ovat paljon poissa kotoa ja jättävät teinit sinne keskenään. Aivan kuin asuisimme jossain opiskelija-asunnossa. Valituksia olemme tehneet, mutta niistä on apua vain hetkeksi.
Juurikin näin, etukäteen et voi tietää millaista elo on saatika miksi se muuttuu. Meidän rivarissa oli asialliset keskiluokkaiset naapurit. Lapset kasvoi ja vanhemmat matkusteli ja mökkeili kesät. Nuoriso piti kämppiä pystyssä mutta piletti koko kesän. Milloin raikas laulu ja karaoke, milloin taas aamuyöllä draamailtiin kotiin kömpiessä :D Kerrostalossa ns hyvällä alueella taas asui ilmeisesti perikunnan asunnossa päihde-ja elämänhallinnan ongelmista kärsivä henkilö ja meno sen mukaista toisinaan. Noh, aikansa kutakin.
Kertokaa tietämättömälle, miten tuo ASO-muoto käytännössä menee. Maksaa siis aluksi esim 30 000 eur maksun ja lisäksi vastiketta, joka usein lähellä markkinavuokraa? Pois muuttaessaan maksun saa jollain indeksikorotuksella takaisin? Ottavatko ihmiset lainaa tuohon asomaksuun? Pohdin vain, että jos onkin tuon asomaksun verran säästössä niin eikö se ole kannattavampaa käyttää omarahoitusosuutena omistusasuntoon jos kerran kulutkin samaa tasoa (asovastike vs lainanlyhennys)?
Asun ASO-rivarissa Helsingissä. Mulla on ollut hiljaisia naapureita ja äänekkäämpiä. Nyt on lapsiperhe, joka on aika äänekäs koska ne pomputtelee palloa ne lapset ja soittaa mm. sunnuntai-aamuisin klo 8 pianoa nuotin vierestä, lisäksi niiden koira haukkuu kun jää yksin. Kerran aiemmin oli keski-ikäinen mies, joka poltteli pihassaan kannabista ja luukutti välillä musiikkia aamuneljään, lauloi myös mukana huutamalla. Välillä on ollut niin hiljaisia ettei niitä ole huomannutkaan.
Itseäni ei kyllä nuo äänet ole koskaan haitanneet. Jotenkin minä jopa nautin, kun kuuluu elämisen ääniä naapurista, tulee olo että itsekin saan vapaasti yökyöpelöidä ja tuottaa ääntä, koska muutkin. Mä myös usein valvon aamuneljään, mutta en kyllä päihteile ja yritän soittaa musiikitkin hiljaa 23 jälkeen.
Niinhän se vähän on, että jos on kovin herkkä naapurien äänille, ei mikään muu kuin omakotitalo ole varma vaihtoehto. Olipa se kerrostalo tai rivari aso tai omistus tai vuokra, aina voi sattua äänekkäitä naapureita kohdalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tietämättömälle, miten tuo ASO-muoto käytännössä menee. Maksaa siis aluksi esim 30 000 eur maksun ja lisäksi vastiketta, joka usein lähellä markkinavuokraa? Pois muuttaessaan maksun saa jollain indeksikorotuksella takaisin? Ottavatko ihmiset lainaa tuohon asomaksuun? Pohdin vain, että jos onkin tuon asomaksun verran säästössä niin eikö se ole kannattavampaa käyttää omarahoitusosuutena omistusasuntoon jos kerran kulutkin samaa tasoa (asovastike vs lainanlyhennys)?
Mulla asokaksio Helsingissä. Oli noin 17 000 euron asumisoikeusmaksu, jonka otin kokonaan lainana. Siihen ei tarvinnut mitään säästöjä tai vakuuksia, itse asumisoikeus riittää ainakin pk-seudulla vakuudeksi. Maksoin sitä sitten pois 150 e / kk kymmenen vuoden ajan. Ja tuo lainanlyhennys huomioidenkin asunnon kuukausikulut oli pienemmät kuin samalta alueelta vastaavan yksityisen vuokra-asunnon vuokra. Samalla tuli sitten säästettyä edes se 17 000 euron "pesämuna".
Toinen juttu on että täällä pk-seudulla asunnot on järkyn kalliita, ei esim. kaltaiseni keskituloinen sinkku edes saisi lainaa vastaavaan asuntoon, jos omaksi haluaisi ostaa. Joutuisi siirtymään halvempiin lähiöihin tai yksiöön, mikä ei nappaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ihan omistusasunto. Yksi perhe pilaa kaikkien asumismukavuuden itsekkyydellään ja meluamisellaan.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tietämättömälle, miten tuo ASO-muoto käytännössä menee. Maksaa siis aluksi esim 30 000 eur maksun ja lisäksi vastiketta, joka usein lähellä markkinavuokraa? Pois muuttaessaan maksun saa jollain indeksikorotuksella takaisin? Ottavatko ihmiset lainaa tuohon asomaksuun? Pohdin vain, että jos onkin tuon asomaksun verran säästössä niin eikö se ole kannattavampaa käyttää omarahoitusosuutena omistusasuntoon jos kerran kulutkin samaa tasoa (asovastike vs lainanlyhennys)?
Siksi aso-asuntoon haetaan, että se on halvempaa kuin vastaava vuokra! Eli jos Vantaalla vaikka kaksion vuokra yksityisellä 1100€, niin samalla alueella aso-asunnon käyttövastike ja kahden hengen vesimaksut yhteensä 854€. Asun itse, ja olen muuttanut juuri siitä syystä, että asuminen halvempaa kuin vuokralla. Talo on uudehko, siis ei mikään ikivanha lousku. Lainaa ei ole otettu aso-maksuun. Voi ottaa asuntolainaakin, jos haluaa, mutta meillä oli säästöjä ja myytiin toinen auto pois. Ei mitenkään olisi meillä varaa vastaavaan uudehkoon omistuskaksioon, siinä pitäisi maksaa pitkään asuntolainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tietämättömälle, miten tuo ASO-muoto käytännössä menee. Maksaa siis aluksi esim 30 000 eur maksun ja lisäksi vastiketta, joka usein lähellä markkinavuokraa? Pois muuttaessaan maksun saa jollain indeksikorotuksella takaisin? Ottavatko ihmiset lainaa tuohon asomaksuun? Pohdin vain, että jos onkin tuon asomaksun verran säästössä niin eikö se ole kannattavampaa käyttää omarahoitusosuutena omistusasuntoon jos kerran kulutkin samaa tasoa (asovastike vs lainanlyhennys)?
Siksi aso-asuntoon haetaan, että se on halvempaa kuin vastaava vuokra! Eli jos Vantaalla vaikka kaksion vuokra yksityisellä 1100€, niin samalla alueella aso-asunnon käyttövastike ja kahden hengen vesimaksut yhteensä 854€. Asun itse, ja olen muuttanut juuri siitä syystä, että asuminen halvempaa kuin vuokralla. Talo on uudehko, siis ei mikään ikivanha lousku. Lainaa ei ole otettu aso-maksuun. Voi ottaa asunt
Pikaisesti katsottuna esim eräässä keski-uudenmaan kaupungissa 90-luvun rivarikaksio asomaksu yli 20t ja vastike yli 900e. 100m2 perheasunto 90-luvun yhtiössä asomaksu yli 30t ja käyttövastike yli 1300e/kk. Mielestäni ei mitenkään edullinen etenkään verrattuna paljonko vastaavasta maksaisi kuluja yksityisellä tai jos omaksi ostaisi. Jos asomaksuun joutuu vielä lainaa ottamaan, lainankorot heikentävät siitä aikanaan saatavaa "indeksivoittoa".
Aso-asumisen idea on se, että ei tarvitse ottaa isoa asuntolainaa, mutta maksaa käyttövastikkeen. Onhan se aina edullisempi kuin yksityinen vastaava vuokra-asunto. Haulla voi hakea kohteita, esim. Helsinki asoasunnot. Vuoronumerolla jonotetaan. Omistusasuntoon verrattuna säädellympi, koska ei voi itse myydä ja jos vuokralle laittaisi, pitää olla pätevä perustelu, ettei pysty itse asumaan.Sijainnit yleensä uusissa kohteissa hyvin keskeisellä paikalla. Asuntojen remonteista vastaa aso-yhtiö. Meillä esimerkiksi edellisessä kodissa laitettiin parkettilattia ja uusittiin keittiö. Se on riskittömämpää kuin kokonaan itse omistamassa, kun joku huolehtii remontit ajallaan. Aso-järjestelmässä maksaa vastikkeessa koko ajan myös sitä remontin tarvetta eikä niin että itse joutuisi ottamaan remonttilainan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asutaan pohjois-helsingissä rivariyhtiössä asolla, hiljaisin ja mukavin naapurusto ikinä..
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tietämättömälle, miten tuo ASO-muoto käytännössä menee. Maksaa siis aluksi esim 30 000 eur maksun ja lisäksi vastiketta, joka usein lähellä markkinavuokraa? Pois muuttaessaan maksun saa jollain indeksikorotuksella takaisin? Ottavatko ihmiset lainaa tuohon asomaksuun? Pohdin vain, että jos onkin tuon asomaksun verran säästössä niin eikö se ole kannattavampaa käyttää omarahoitusosuutena omistusasuntoon jos kerran kulutkin samaa tasoa (asovastike vs lainanlyhennys)?
monelle oma parempi vahtoehto, mutta aina riski joutua riitaiseen yhtiöön jossa edessä putki yms rempat, hauskuus loppuu siihen. Myytiin oma ja asoon vaihdettiin, nyt viiden vuoden jälkeen olen päätökseen edelleen tyytyväinen. Varsinkin omistusrivareista kuullut makoisia talyhtiön erimielisyys kertomuksia, ei ole mua varten. Maksan hiukan enemmän rauhasta ja vaivattomuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hiljaista on meidän rivarissa. Asutaan päätyasunnossa. Naapureina on lapsiperheitä ja hienosti on lapset kasvatettu, koska mitään meteliä ei kuulu. Mun lapsi asuu vuokralla luhtitalossa, ja rauhallista on sielläkin.
Taitaa tuo äänieristys pitkälti riippua rakennusvuodestakin. Itse asuin v. 2000 rakennetussa asossa Helsingissä, ja äänieristys oli todella surkea. Yläkerran naapurista kuului radion ääni, ja alakerran naapurista juopon ukon metelöinti. Asunto muuten ok, mutta materiaalien halpuus ärsytti, keittiön kaapistot, lattiat kuin hoasin asunnosta, halvinta mahdollista. Vastike oli tosin edullinen. Nyt asun onneksi omistusasunnossa, mistään ei kuulu koskaan mitään, ihana oma rauha.
Omat lapsemme pitöö jonkin verran meteliä mutta ei ole naapurit valittaneet. Iltakasin aikaan pitää rauhoittua meillä. Asialliset on naapurit.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tietämättömälle, miten tuo ASO-muoto käytännössä menee. Maksaa siis aluksi esim 30 000 eur maksun ja lisäksi vastiketta, joka usein lähellä markkinavuokraa? Pois muuttaessaan maksun saa jollain indeksikorotuksella takaisin? Ottavatko ihmiset lainaa tuohon asomaksuun? Pohdin vain, että jos onkin tuon asomaksun verran säästössä niin eikö se ole kannattavampaa käyttää omarahoitusosuutena omistusasuntoon jos kerran kulutkin samaa tasoa (asovastike vs lainanlyhennys)?
Itselläni oli ASP-säästöjä, mutten saanut asuntolainaa omistusasuntoon määräaikaisen työsuhteen vuoksi. Yritin myös hakea lainaa asoon käyttäen vakuutena noita säästöjä asumisoikeussopimuksen lisäksi, mutta edelleen määräaikainen työ oli esteenä lainansaannille. Ei siis auttanut kuin lopettaa ASP-tili ja käyttää säästöt asomaksuun.
Kuuluiko melua vain eilen vappuna?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ASO-maksulla ostetaan naapurit jotka osaavat asua.
Ei etnistä ei kä muutakaan värinää.
Jopa varmempia kuin omistusaunnot, joissa voi olla sijoitusasuntoja.
Tämä on se syy suurimmalle osalle. Tosin nyt sekin romutetaan kun myymättä jääneisiin aso-asuntoihin aletaan sijoittaa vuokralaisia.
Ei se noin mene. ASO-asunnon on aina saanut vuokrata 2 vuodeksi, mutta pitää olla pätevä syy, esimerkiksi työn tai opiskelun takia asuu toisella paikkakunnalla. Osassa aso-asuntoja on sääntö, ettei vuokra saa olla suurempi kuin yhtiövastike, tämä siksi, ettei asumisoikeusasuja ala tehdä bisnestä. Myymättä jääneisiin asuntoihin ei sen sijaan saa ottaa vuokralaista, vaan kun asukas muuttaa pois, se palautuu asumisoikeusasunnoksi, jota ei yhtiö voi vuokrata edelleen.
Yhtiö voi tarjota ason vuokralle, jos on paljon asuntoja tyhjillä. Uusi käytäntö tuli voimaan viime vuonna:
https://haso.fi/2023/10/25/haso-voi-poikkeustilanteessa-tarjota-asumiso…
Tämä on se syy suurimmalle osalle. Tosin nyt sekin romutetaan kun myymättä jääneisiin aso-asuntoihin aletaan sijoittaa vuokralaisia.