Minkäikäisenä äitisi sai teidät lapset? Kumpi on mielestäsi parempi lapselle (tosi)nuori äiti vai jo iäkkäämpi 'kaiken kokenut'? Entä isän i

Vierailija kirjoitti:

Minä synnyin lonkkavikaisena yli 40-vuotiaalle äidille kuopuksena. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että vanhempani ovat jaksaneet osallistua 10 vuotta vanhempien ja terveiden sisarusteni kanssa olemiseen aivan eri tavalla kuin minun kanssa. Samoin isosisareni ovat saaneet aivan eri tavalla hoitoapua lastensa kanssa. On ollu yökyläilyjä ja muuta, mutta minun lapsia ei ole viety edes piknikille koska ikä ei anna myöten. Olen kokenut tilanteen epäreiluksi, vaikka korkea ikä on ymmärrettävä syy.

Lonkkaluksaatio on perinnöllinen, vaikka se ei periydy kaikille. 

Äitini oli 22-vuotias kun synnyin. Isäni myös 22.

Itse sain esikoiseni 18-vuotiaana.

Mä olen teiniäidin lapsi. Omat lapseni sain yli 30v ikäisenä. Ehkä tää kertoo sulle, mitä mieltä mä olen nuorena lasten hankkimisesta?

Kunhan kumpikaan vanhemmista ei ole eläkeikäinen, kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi.

Se on nimittäin jumalattoman noloa lapselle.

Eli nyrkkisääntönä, lapset tehtävä ennen nelikymppisiä.

Toisekseen, ei kenenkään tuon iän ylittävän vanhemman tarvitse enää jaksaa niitä aamuheräämisiä ja lapsen kiukutteluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini sai minut 24-vuotiaana ja veljeni 35-vuotiaana, isäni tuolloin 48v. Minä sain esikoiseni 33-vuotiaana ja kuopuksen nyt 39-vuotiaana. Puolisoni on nyt 48v, kuten isänikin silloin kun veljeni syntyi. Haaveilemme vielä kolmannesta lapsesta. Ajattelen hyvän vanhemmuuden olevan enemmän sidoksissa ihmisen elämän tilanteeseen kuin suoranaisesti ikään, vaikka toki nuorena elämä on monessa suhteessa epävarmempaa.

Olet tainnut periä mutsiltasi mieltymyksen vanhempaan mieheen. 

Mutsiltani tuskin, meillä on isoja ikäeroja molemmin puolin sukua useammassa ikäluokassa. 

Vanhempani saivat meidät nuorina (äitini oli vain 25  ja isäkin 32 kun kuopuksensa saivat). Molemmilla työt (isällä hyväpalkkainen), omakotitalo ja elettiin perusarkea. Kaverit viihtyivät meillä kun meillä oli "rentoa ja teidän porukat kivoja".

Munasolut eivät uusiudu ja vanheneminen ei tee siittiöillekään hyvää. Petrimaljassa lilluvaan 45-vuotiaaseen munasoluun työnnetään hitaasti ympyrää liikkuva siittiö. Tuloksena voi olla "erityislapsi". En ihmettele. 

Itse olin 38 kun raskauduin lopulta. En koe olleeni vanha ja väsynyt äiti, vaan pirteä ja leikkisä. Lapsen hyvä elämä on etusijalla, siisti koti, terveellinen ruoka, ei omat viihdemenot. Uskon, että nuorena en olisi kyennyt säntillisyyteen, tunnen itseni millainen olin.

Ei iällä niin suurta väliä kunhan nuoruuden juoksut on juostu, laitettu korkki kiinni ja muutkin päihteet unohdettu ja osataan laittaa se lapsi ykköseksi ja olla hänelle se maailman turvallisin syli.

Minut synnytti 40v äiti. Koulussa kaverit kysyivät miksi mun mummo hakee aina minut koulusta missä sun äiti on. En kehdannut kertoa että tuo mummo on minun äiti.

Vanhan - eli lähes 40v - ei kannata harkita raskautta. Pitää ajatella myös sitä lasta kuinka hän häpeää vanhoja vanhempiaan.

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli 22 ja 25. Itse olin 21 ja 24.

Molemmissa tapauksissa vanhemmilla oli vakituiset työt ja talot ym. ja halu tulla vanhemmiksi.

Ihan kiva, kun vanhemmat tajusi jotain nuorten juttuja, joidenkin perheissä oli tosi vanhanaikainen meno.

Meillä suurinpiirtein sama ja omillakin tyttärillä. Kun tuli koronat niin tytöt jäivät kotiäideiksi parikymppisinä. Hyvää siinä oli se että äiti saattoi lähteä nelikymppisenä työelämään ja perheen elintaso nousi huomattavasti. Varmaan vanhemmat jaksoivat olla meidän kanssa paremmin silloin nuorempina. Ja saivat vielä omaa aikaa ja elämää itselleen suht. nuorina.

Äiti oli 26v ja isä 27v kun minä synnyin. Veljeni syntyi kun vanhemmat olivat 32v ja 33v.

Itse sain esikoisen 19v ja toisen 23v. Sitten sain kolmannen 34v ja neljännen 36v.

Olen jaksanut huonommin näitten kahden viimeisten kanssa. Menetän hermot paljon herkemmin. Enkä koe että olisin nyt jotenkin viisaampi. Ja talouskin on nyt huonompi kuin mitä se oli nuorempana.

Mummoni sai 8 lasta ja viimeisen 44-vuotiaana, eli tätini. Kyselin kerran millaista oli, eikä hän sanonut pahaa sanaa siitä, että äiti oli ns. iäkäs. Ihanaksi äidiksi on mummoa aina kuvaillut <3

Itse sain lapseni 20 ja 21-vuotiaana ja on ollut täydellinen ikä saada lapsia. Kolmannen sain kun olin 27 ja olin jo aivan liian vanha, raskaus oli joka tavalla raskaampi. 

30 on ehdoton yläikäraja raskaudelle.

Äiti oli 40v kun minä synnyin, isä oli 31.

Vanhempani olivat 33 ja 38v kun saivat minut ainokaisensa 8 km jälkeen. 60-luvulla iäkkäät vanhemnat. 

Itse sain lapseni 21v, 23v, 30v ja 42v:nä

Molemmat olivat 30 vuotiaita. Hyvin toimi.

Vierailija kirjoitti:

Kunhan kumpikaan vanhemmista ei ole eläkeikäinen, kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi.

Se on nimittäin jumalattoman noloa lapselle.

Eli nyrkkisääntönä, lapset tehtävä ennen nelikymppisiä.

Toisekseen, ei kenenkään tuon iän ylittävän vanhemman tarvitse enää jaksaa niitä aamuheräämisiä ja lapsen kiukutteluja.

Nolompaa on jos se eläkeläinen on 30v työtävieroksuva lapsen syntyessä, ei se jos on 64v työuran päättänyt kun lapsi on 18v! 

molemmat oli 20v, en ollut toivottu yllätys. Menivät naimisiin, tekivät pari lasta lisää, pääsin lapsenvahdiksi 5vuotiaasta ylöspäin ja 12v olen pyörittänyt koko huushollia laittamalla päivittäin ruokaa koko perheelle, siivoamalla, tsekkaamalla siskojen läksyt etc. Myöhemmin saanut äidiltäni kiitokset että olen itsekäs pska että joo kannattaa tehdä lapset vasta silloin, kun tuntee olevansa riittävän aikuinen. Mulle ei lapsia tullut eikä tule, olen kasvatushommani hoitanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunhan kumpikaan vanhemmista ei ole eläkeikäinen, kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi.

Se on nimittäin jumalattoman noloa lapselle.

Eli nyrkkisääntönä, lapset tehtävä ennen nelikymppisiä.

Toisekseen, ei kenenkään tuon iän ylittävän vanhemman tarvitse enää jaksaa niitä aamuheräämisiä ja lapsen kiukutteluja.

Nolompaa on jos se eläkeläinen on 30v työtävieroksuva lapsen syntyessä, ei se jos on 64v työuran päättänyt kun lapsi on 18v! 

No joo, pistit paremmaksi.

Löysit vielä huonomman vaihtoehdon vanhemmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Itse sain lapseni 20 ja 21-vuotiaana ja on ollut täydellinen ikä saada lapsia. Kolmannen sain kun olin 27 ja olin jo aivan liian vanha, raskaus oli joka tavalla raskaampi. 

30 on ehdoton yläikäraja raskaudelle.

Jaa. mulla toi oli ehdoton alaraja. Ja kaikki raskaudet ovat olleet suht helppoja, Helpoin oli kupuksen raskaus, oli 36v tuolloin. Päivääkän en raskauden takia ole ollut esim sairauslomalla töistä.