Pysäyttävä julkaisu äitiyden vaatimuksista
FB:tä selatessani viikonloppuna törmäsin tällaiseen blogiin: https://voipiipnyttaas.blogspot.com
Vietin ison osan viikonloppua lukien postauksia, mutta äitiyttä koskeva juttu pysäytti. https://voipiipnyttaas.blogspot.com/2023/11/olen-aiti-teen-siis-kaiken-vaarin.html
En ole sen kummemmin edes ajatellut asiaa, koska näin se vain on mennyt, mutta tuon luettuani tajusin sen. Meidänkin perheessä se olen minä, joka hoitaa kaikki metatyöt ja moni asia jää minun harteilleni. Lasteni isä ei edes tiedä, missä järjestyksessä lasten iltatoimet hoidetaan ja mitä niihin edes kuuluu, lapset ovat 5v ja 3v. En ole koskaan ajatellut asiaa, se on vain aina ollut näin.
Onko muut huomanneet tätä, että metatyöt vain hipsivät naisten harteille? Kannattaa lukea ajatuksella tuo juttu, se oikeasti pysäytti miettimään, miten paljon meiltä äideiltä vaaditaan.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Kolmen, käytännössä aikuisen, lapsen äitinä sanoisin, että sillä peseekö ekaksi hampaat illalla ja vasta sitten käy pissalla vai toisinpäin, ei juuri sen kasvun kannalta ole merkitystä. Eli on ihan oikeaa metatyötä ja sitten on tätä joidenkin itseleen kahmimaa ihan tarpeetonta taakkaa. Kyllä ne lapset saa tosiaan nukkumaan vaikka ei ihan just samalla tavalla sitä rutiinia vedä, kuin mitä lasten äiti päässään on päättänyt että sen pitää olla. Enemmän mua esim. rassaa on se, että lasten isä automaattisesti olettaa, että minä tiedän lääkäriajat (klassikko on se, että kerran elämässä hän on lapsen kanssa lääkärissä ja varaa ajan lopputarkastukseen, aika ei hänelle töiden takia käy, mutta hän ei edes kysy minulta käykö se minulle, automaattinen oletus on siis, että kyllä minä sitten repeän sinne lekuriin), koulujen viestit ja ohjelmat (hän saa siis ihan samat viestit kuin minä, ei vaan edes avaa niitä), tilailen esim valokuvat
Se, jolla on vähemmän aikaa, joutuu suunnittelemaan elämänsä tarkemmin.
Jos aikaa on kosolti, ei ole väliä milloin mikäkin tapahtuu. Mutta mitä täydempiä illat ja viikonloput ovat, sitä enemmän rutiineja tarvitaan, että paletti pysyy kasassa.
Oli miten oli, mutta totuus on se, että vain isät lapsiaan rakastaa. Äideille lapset ovat vain pelinappuloita ja tulonlähde.
Vierailija kirjoitti:
Johtuu TÄYSIN siitä että nainen itse omii lapsen ja VÄHÄTTELEE miehen osaamista säestäen kaiken aikaa " ei noin! Et sinä osaa! Anna kun MINÄ teen!! Ei sinusta ole mihinkään!" Kauanko veikkaatte, että mies jaksaa tuollaista kuunnella ennenkuin antaa ämmmmän itse hoitaa kaiken?
Tämän vuoksi voi ollakin parempi, että jompi kumpi vanhemmista (=se, joka tietää sen 'oikean' tavan tehdä asiat) hoitaa justiin sen koordinoinnin. Kyllä siinä riittää vielä sille toisellekin paljon tekemistä kädet savessa, vaikka työnjako, priorisointi ja aikataulutus (=ne metatyöt) tehtäisiinkin sen toisen toimesta. Sen sijjaan jutut, jotka toistuvat aina samanlaisina, voi mieskin oppia tekemään sillä 'oikealla' tavalla, eikä sitä tarvitse vahtia. Jos ei opi, on juuri siinä asialle omistautumisessa varmasti se syy.
Vierailija kirjoitti:
Johtuu TÄYSIN siitä että nainen itse omii lapsen ja VÄHÄTTELEE miehen osaamista säestäen kaiken aikaa " ei noin! Et sinä osaa! Anna kun MINÄ teen!! Ei sinusta ole mihinkään!" Kauanko veikkaatte, että mies jaksaa tuollaista kuunnella ennenkuin antaa ämmmmän itse hoitaa kaiken?
Varmasti on näitäkin, mutta on tosiaan niitä itsekkäitä miehiä, jotka huolehtivat vain omasta munastaan.
Vierailija kirjoitti: Ajattelin antaa palautetta tästä blogista, mitä niin paljon mainostetaan AP:n kautta. Blogi on raskasta luettavaa ( ei siis aihepiiriltään, vaan miten kirjoittaja kirjoittaa) eikä sitä jaksa jäädä lukemaan. Myös värimaailma blogissa on masentava ja jäänyt jotenkin 2010-luvulle. Tuon perusteella en jaksaisi seurata tai lukea blogia enempää.
Jotakin osviittaa blogin näkökulmaan voi antaa sen nimi 'voi piip nyt taas'?
En koe lasten iltapuuhia/rutiineja äidin metatyönä lainkaan vaan se on juurikin sitä lastenhoitoa. Sen sijaan ne metatyöt ihan oikeasti jäävät usein naisen harteille ja suurin osa iseistä ei näe, kuinka paljon siitä on etua omalle uralle yms, että nainen on perheen kalenteri, ostoslista jne. Se metatöiden tekemättömyys on sitä, kuinka mies ei tavallaan laita lapsiin/kotiin ajatustyötä ja tämä on tosi monessa perheessä yleistä. Mielestäni iltarutiinien tietämättömyys kertoo puolestaan jo siitä, että mies ei niihin osallistu mikä on eri asia.
Metatöitä lapsiperheessä ovat esim.
-jatkuvasti kasvavan lapsen ulko- ja sisävaatehankinnat, kenkähankinnat ja pienten vaatteiden yms. kierrätys. Tähän asiaankuuluvat lapsen mittaukset, hintavertailut yms.
-jääkaappitilanteen seuranta, ruokien ja ruokaostosten päättäminen
-ulkovaatteiden likaisuuden seuraaminen, pyykkäys, pienten lasten vaatteiden katsominen päiväkotiin ja päiväkotipäivään
-Keliin sopivien vaatteiden valinta lapsille, huolehtiminen että päiväkodissa asianmukaiset varusteet, esim. sadevaatteet, kumpparit
-Harrastus, päiväkoti ja kouluviestinnän seuraaminen, näihin vastaaminen. Koulu ym. palaverien aikataulujen sopiminen
-Lääkäri, neuvola, hammaslääkäri ajanvaraukset ja niiden muistaminen myös
-Sairaan lapsen lääkäritarpeen seuranta. Lapsen erinäisten oireiden (esim. ihottuma) seuranta ja päätös lääkärin viennistä
-Synttärijärjestelyt (sisältää lahjat, aikataulun, kutsut, tarjottavat, riittävän siivouksen), kaverisynttärilahjat, vastaaminen kutsuihin ja niiden aikatauluttaminen.
-Kesälomajärjestelyt (sisältää myös lapsen kesälomajan päättämisen tai koululaisen kesälomaan liittyvät järjestelyt).
Jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ottaa mies, joka on toivoton tollo?
Olen kuullut elämässäni aika monta tarinaa siitä, miten muuten elämässään aikaansaava, fiksu ja toimelias mies muuttuu avuttomaksi tolloksi kun pitäisi omista lapsista huolehtia.
No älkää tehkö niitä lapsia! Ongelma ratkaistu.
Typerys!!
Typerys olet itse. Nainen kantaa lisääntymisessä kaikki riskit. Kyllä täytyy olla aivan saatanan typerä, jos siihen silti rupeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu TÄYSIN siitä että nainen itse omii lapsen ja VÄHÄTTELEE miehen osaamista säestäen kaiken aikaa " ei noin! Et sinä osaa! Anna kun MINÄ teen!! Ei sinusta ole mihinkään!" Kauanko veikkaatte, että mies jaksaa tuollaista kuunnella ennenkuin antaa ämmmmän itse hoitaa kaiken?
Varmasti on näitäkin, mutta on tosiaan niitä itsekkäitä miehiä, jotka huolehtivat vain omasta munastaan.
Kysyn vaan, minunko on vastuu kun lapset pelkän äidin kasvatukseen alistuu?
Minunko syy jos lapset siksi henkisesti surkastuu?
Ei nainen rakasta lastaan, vaan tekotavasta pitää ainoastaan.
Naisvihaa uhkuva tapp-incel ulimies aloitti uuden ketjun, riehuttuaan tuntitolkulla muissa ketjuissa...
"Onneksi" puolisoni ilmoitti jo raskausaikana, että hän aikoo olla niin pätevä vanhempi, että saisi erossa lähivanhemmuuden. Hän on ollut sanansa mittainen ja olisi yhtä pätevä kuin minäkin olemaan vaikka lapsemme yksinhuoltaja. Onneksi emme ole kuitenkaan eronneet, elämä on varsin helppoa kun molemmat aikuiset haluavat ja osaavat hoitaa lasta niin yhdessä kuin erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ottaa mies, joka on toivoton tollo?
Olen kuullut elämässäni aika monta tarinaa siitä, miten muuten elämässään aikaansaava, fiksu ja toimelias mies muuttuu avuttomaksi tolloksi kun pitäisi omista lapsista huolehtia.
No älkää tehkö niitä lapsia! Ongelma ratkaistu.
Kunpa sinuakaan ei olisi tehty.
Hohhoijaa, kuinka wanha 🥱🥱 Keksi jotain uutta joskus, vai synnytitkö aivosikin kakaran mukana?
Blogin kirjoittaja vaikuttaa erityisen rasittavalta ihmiseltä
Vierailija kirjoitti:
Oli miten oli, mutta totuus on se, että vain isät lapsiaan rakastaa. Äideille lapset ovat vain pelinappuloita ja tulonlähde.
Yksinhuoltajat tunnetusti kylpevät rahassa.
Lapsen saaminen heikentää aina naisen elämänlaatua eniten. Kaikki alkaa jo raskausaikana kun kärsit vaivoista. Synnytys on kipeä, karmea kokemus. Ja sitten alkaa se vähintään 18 vuoden kasvatustyö. Naisen kontolle jää kaikki huolehtiminen neuvolakäynneistä vaippapaketin ostoon. Hirveä määrä metatyötä, aivot ei lepää ikinä tarpeeksi.
Jos lapsi syntyy kehitysvammaisena tai vammautuu niin huolenpito ei lopu koskaan.
Olen yllättynyt miten moni ottaa kaikki nuo riskit vastaan saadakseen lapsen tai jopa useammankin.
Mistä teidän päähänne on iskenyt stereotypia jossa vain nainen osaisi jotenkin mystisellä tavalla hoitaa ja kasvattaa lapset oikein? On todella monia perheitä joissa isä on se joka hoitaa käytännössä lähes kaiken. Aamuherätyksistä aamupuuron keittoon, kouluun viemisestä koulusta noutamisen kautta harrastuksiin viemisiin ja lopulta iltatoimien kautta nukkumaan laittamisiin asti. Henkilökohtaisesti olen kokenut kaiken tämän,lasten äidin vätystellessä aamusta iltaan vältellen ottamasta vähäisintäkään vastuuta yhtään mistään. On aivan turhaa naisten leijjailla omissa pilvilinnoissaan tämän asian kanssa. Harhakuva siitä, että synnyttäjä olisi automaattisesti parempi, jollei jopa paras huoltaja on täyttä paškaa. Pelkkä yleistys jolla reppana äidit koittavat glorifioida itseään.
Vierailija kirjoitti:
"Onneksi" puolisoni ilmoitti jo raskausaikana, että hän aikoo olla niin pätevä vanhempi, että saisi erossa lähivanhemmuuden. Hän on ollut sanansa mittainen ja olisi yhtä pätevä kuin minäkin olemaan vaikka lapsemme yksinhuoltaja. Onneksi emme ole kuitenkaan eronneet, elämä on varsin helppoa kun molemmat aikuiset haluavat ja osaavat hoitaa lasta niin yhdessä kuin erikseen.
Yhtä pätevä kuin minäkin 😂 vttu mitä passskaa 😂 vähän haisee taas pikku narsisti joka epätoivoisesti yrittää nostaa päätään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ottaa mies, joka on toivoton tollo?
Olen kuullut elämässäni aika monta tarinaa siitä, miten muuten elämässään aikaansaava, fiksu ja toimelias mies muuttuu avuttomaksi tolloksi kun pitäisi omista lapsista huolehtia.
No älkää tehkö niitä lapsia! Ongelma ratkaistu.
Kokemuksesta sanon, että olisi monen vanhemmaksi aikovan syytä käydä jonkinlaisessa "neuvolassa" keskustelemassa asiasta. Meille kävi niin, että mies työnsä puolesta joskus kuukaudenkin mittaisilla reissuilla. Ei hän kiintynyt lapsiin. Hänen poissaollessaan meidän arki rullasi loistavasti. Kun hän palasi reissuiltaan, jotenkin olo muuttui ahdistavaksi. Kai odotin, että hän jollakin tavalla osallistuisi perhearkeen. Mutta ei hän osannut. Itse selvisin hyvin kolmen lapsen hoidosta ja arkirutiinien pyörityksestä, mutta lapsethan siinä kärsii. Kokevat sen niin, että ei isä välitä, ei ole kiinnostunut heidän elämästään. Vaikuttaa itsetuntoon. En havainnut miehessäni tuollasia piirteitä ennen lasten syntymää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ottaa mies, joka on toivoton tollo?
Olen kuullut elämässäni aika monta tarinaa siitä, miten muuten elämässään aikaansaava, fiksu ja toimelias mies muuttuu avuttomaksi tolloksi kun pitäisi omista lapsista huolehtia.
No älkää tehkö niitä lapsia! Ongelma ratkaistu.
Kunpa sinuakaan ei olisi tehty.
Hohhoijaa, kuinka wanha 🥱🥱 Keksi jotain uutta joskus, vai synnytitkö aivosikin kakaran mukana?
En, mutta söin istukan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli miten oli, mutta totuus on se, että vain isät lapsiaan rakastaa. Äideille lapset ovat vain pelinappuloita ja tulonlähde.
Yksinhuoltajat tunnetusti kylpevät rahassa.
Hyst! Vaikene, sillä todenpuhujaa ei kukaan rakasta.
Kuka vaatii? Millaisen puolison olet ottanut itsellesi? Vaaditko häneltä mitään vai oletko sitä mieltä että ainoastaan äiti osaa hoita lasta täydellisen "oikein"?
Neuvolassa muistutettiin jo vuonna 2004, että isälle pitää antaa tilaa opetella hoitamaan lastaan. Yhdessä opeteltiin ja yhdessä hoidettiin.