En aio kutsua perhettäni valmistujaisiini

Saan nyt elämäni ensimmäisen korkeakoulututkinnon kasaan, ja suunnittelen valmistujaisiani. Olenko ihan hirveä ihminen, jos en halua kutsua sinne lapsuudenperhettäni? 

Silloin kun pääsin yläasteelta, niin äitini ei tullut päättäjäisiini vaan meni veljeni ala-asteen päättäjäisiin. Hän ilmoitti tämän suurieleisesti edes kysymättä kaipaisinko sinne ketään. Oli surullista katsella vierestä, kun muiden luokkalaisteni vanhemmat toivat ruusuja ja halasivat ja ottivat yhteiskuvia. Itse kiertelin koulun läpi, moikkasin tutut ja lähdin tyhjään kotiin, minne muu perhe tuli perässä.

Kun valmistuin ammattikoulusta ja siskoni valmistui samana keväänä, niin äitin ilmoitti menevänsä sinne. Hän tuli hirveällä kiukulla noutamaan minua, ja jos olin ajatellut, että juodaan kahvit kouluni asuntolassa ennen lähtöä, niin hän haastoi riitaa, kiukutteli ja kuittaili kun sinne ei osaa ajaa. Lisäksi siskoni oli täyttänyt koko auton roinallaan, koska hänen muuttonsa oli siinä samalla, ja äiti yritti pakottaa minut jättämään tavarani koulun asuntolaan, vaikka varsin hyvin tiesi, että sinne ei voi mitään jättää. Se oli ihan hirveä reissu, vaikka kaikesta oli etukäteen sovittu. 

Kun valmistuin lukiosta, niin taas sama show. Siskoni ilmoitti, ettei tule sinne, koska hänen kaverinsa maksaa hänelle sata euroa siitä hyvästä, että hän käy kuvaamassa veljensä lakkiaiset. Sen lisäksi veljeäni ei voinut vähempää kiinnostaa. Lisäksi äitini ilmoitti, että isoäitini hoitaa suvun kutsumisen ja järjestelyt. Viikkoa ennen kuulin sitten isoäidiltä, että äitini hoitaa. En tajunnut miksi kummassa he saivat siskoni lakkiaiset järjestettyä, ja sinne nakitettiin minutkin leipomaan ja siivoamaan, mutta nyt panos oli täysi nolla. Nyt kun minun vuoroni oli, niin kaikki suorastaan pakenivat paikalta. Lakkiaiseni onnistuivat lopulta, mutta perhettäni ei voinut hirveästi panoksestani kiitellä. Lisäksi enoni, jonka kuuskymppiset olin järjestänyt, lupasi tulla paikalle perheineen ja soitti minulle aamulla lähettävänsä minulle rahaa. Se siis siitä sitten. 

Tein nyt sitten päätöksen, että heistä kenelläkään ei ole mitään asiaa valmistujaisiini tällä kertaa.