Mitä tuli teidän ylästeluokkien priimuksista?
Mulla äidinkielen opettaja ja kahden lapsen äiti, joka mukana kuntapolitiikassa.
Kommentit (139)
Luokkatoveristani tuli juristi, joka joi itsensä rappiolle.
Yläasteella kiinnosti koulu niin vähän, etten edes tiedä ketkä luokalla oli priimuksia, vai mitä ne nyt oli.
Hyvissä perusduuneissa. Korporaatioiden keskijohdossa, lääkäreinä, opettajina jne. Taloudellisesti menestyneempiä ovat olleet hyvät keskitason oppilaat, joko koulutuksen tai yrittäjyyden kautta.
Vierailija kirjoitti:
Mun duunari-isä yrittää aina selittää, että kaikkein kovimmat miljonäärit ja yritysjohtajat oli häiriköitä ja menestyi koulussa huonosti.
Isä ei pysty edelleenkään myöntämään, että oma tytär on DI.
olen kuullut isäni valehtelevan, että tytär on sihteeri tai lastenhoitaja päiväkodissa. Ei pysty sanomaan tyttären olevan johtaja.
Tunnen vähän samanlaisen tapauksen lähipiiristäni. Menestyneen naisen vanhemmat eivät vieläkään taida tietää/ymmärtää miten kouluttautunut ja menestynyt hän työelämässään on.
Parhaimmista tuli diplomaatteja, lääkäreitä, insinöörejä, pari professoriakin, konsultteja ja sijoittajia. Eliittikoulu Helsingissä kyseessä.
Näköjään Kuntaliiton kestävän kehityksen erityisasiantuntija. Eli samanlainen jeesustelija edelleen.
Tekniikan tohtori ja start up-miljonääri.
Vierailija kirjoitti:
Näköjään Kuntaliiton kestävän kehityksen erityisasiantuntija. Eli samanlainen jeesustelija edelleen.
....Eikä yhtään ole elinkeinoelämän juoksupoika/tyttö
Hyvin ovat pärjänneet elämässä, eri asiantuntijatehtävissä, suuri osa jotain ekonomisteja tms.
Vierailija kirjoitti:
Mistä minä tiedän kuka oli priimus?
Enkä ole ollut missään tekemisissä.
Niin, nykyäänhän ei kehuta, jos on hyvä. Tunnustusta annetaan vain heikoille ja vähemmistöoppilaille. Sellaista on tasapäistävä yhdenvertaisuus. Kukaan ei saa olla paras.
Olenko outo, kun en todellakaan muista, kuka oli yläkoulussa luokkani priimus?! En muista edes sitä, että kuka kirjoitti lukiosta parhaat paperit.
Ehkä jotain niitä muistan, jotka olivat hyviä koulussa yläasteellakin. Heistä tuli diplomi-insinööri, ruotsin ope yläkouluun, joku kemian alan insinööri... en mä kyllä muita muista.
Kiinnostavaa on myös se, että tunnen ihmisiä, jotka kirjoittivat tosi hyvä paperit lukiosta, mutta ajautuivat sitten johonkin ihan perushommaan, esim. Laudaturin paperit kirjoittanut kaverini meni lähihoitajakouluun.
Mun luokan priimus keittimille ei käynyt hyvin. Kummallakin tytöllä ja pojalla, pään sisällä joku meni särki.
Tyttö on kotiäiti, nyt jo mummo, ja postailee Faceen päivityksiä kuten. Söin hernekeittoa ja kahden tunnin päästä, että pierettää.
Poika aloitti Otaniemessä, mutta siten lopetti ja pysyttelee kuulemma vain yksiössään. Sen verran ulos menee, että saa ruoka ostokset ja (kalja) tehtyä.
Ei ole ilmeisesti ollut töissä viimeiseen 15 vuoteen.
hörökorvansa korjannut ex-isotissinen riippurinta
Vierailija kirjoitti:
Joku tuotantotalouden maisteri. Itsehän en ole saanut mitään aikaiseksi lukion jälkeen, mutta en olekaan erityisen fiksu.
M25
Ei ole yleensä fiksuudesta kiinni vaan ihan perslihaksista eli kovasta työstä. Mun matikka ylä-asteella 7 ja pitkästä taisi tulla joku C. Luin itseni DI:ksi silti ja voin kertoa että valtaosa tekniikkaa opiskelevista ei ole mitään neroja vaan ihan tavallista sakkia, mutta kyllä valtaosa heistä on lapsia joita vanhemmat ovat paljon tukeneet lapsena ja joilla on ollut yleisesti ottaen melko turvallinen lapsuus (mulla ei ollut). Mutta mua surettaa se että monet kaverit piti muakin ylä-asteella jonain ihme nerona (ja jatkuvasti itseään haukkuivat tyhmiksi), vaikka totuus oli että en ollut ja opiskelin vain helvetisti jo sillä asteella.
On valtava virhe aiheuttaa lapselleen huono itseluottamus, että pitää itseään tyhmänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuli diplomi-insinööri.
Mutta mitä tuli luokkasi priimuksesta?
No jospa oli luokkansa priimus?!
Kenraali, kirkkoherra ja lääkäri.
Minä 🙋🏻
Pitkäaikaistyötön av-trolli