Mitä tuli teidän ylästeluokkien priimuksista?
Mulla äidinkielen opettaja ja kahden lapsen äiti, joka mukana kuntapolitiikassa.
Kommentit (119)
Minusta tuli diplomi-insinööri.
Ei mitään hajua priimuksista tai muistakaan, en ole ollut yhteyksissä, enkä kyllä muista juuri kenenkään nimeäkään enää. Itsestä tuli it-asiantuntija ja olin keskitason oppilas silloin, lukiossa jopa huono.
Yläasteella olin luokkani priimus, en köynyt lukiota. Korkein koulutus toisen asteen tutkinto ja joukko muita opintoja. Työkyvyttömyyseläkeläinen olen 55-vuotiaana autoimmuunisairauden vuoksi. Pari muuta priimusta oli, taitavat olla pankissa ja joku henkilöstökoordinaattori. Koulukavereistani lakimies saattaa olla eniten ja korkeiten kouluttautunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä tiedän ja itsekin joukkoon kuulun, minkä ka oli ya:lla 9,8-10 ja kirjoitti 5-6 L, tuli meistä ainakin useampi lääkäri, ekonomi, asianajaja, toimittaja, diplomi-insinöörejä useampi, fyysikko, matemaatikko... Toki siitä 9 sakista tuli myös tohtoreita, dosentteja, diplomi- insinöörejä, ehkä ne kaikista parhaiten taloudellisesti menestyneet tulk siitä 8-9 ryhmästä, joka kirjoitti M paperit.
No hyvä, että on näitä todentuntuisiakin juttuja tässä ketjussa. Minä kun jo pelkäsin, että tämä on vastoin tilastotiedettä. Että kaikista kympin oppilaista on muka tullut raksamiehiä, mielenterveysongelmaisia ja nuorena kuolleita alkoholistilääkäreitä. Mielellään etenkin näin keväisin täällä viljellään semmoista kympin oppilaista tulee luusereita saagaa.
Ehkä noinkin...
Mutta kyllä se silti on varmasti tosiasia, että kympin oppilaissa on aika vaihtelevia elämänkohtaloita. Ei niinkään sen takia, ettei heillä olisi kykyjä ja osaamista vaikka mihin.
Vaan kaiken syrjinnän, mahdollisesti totaalisen kiusaamisenkin esim luokkatoverien taholta, sekä mahdollisesti omien vanhempienkin kielteisen suhtautumisen takia kympin oppilaat luultavasti kantavat kovempaa henkistä taakkaa kuin muut. Ja noin yleisestihän, kaikki jotka ovat elämässä jotain oppineet, tietävät, että suurin osa ihmistä ei arvosta äärimmäisenkään kovaa osaamista mitenkään kovin korkealle, tai muutakaan kyvykkyyttä. Suurin osa ihmisistä arvostaa sitä, että ihminen on viihdyttävä, ja osaa näytellä omaa osaansa sillä tavalla kuin muut ihmiset haluavat. Esittäminen, näyttelijän taidot, myyntiosaaminen sekä kyynärpäätekniikka ihmisjoukoissa sen sijaan ovat asioita, jotka eivät juurikaan liity siihen millainen kapasiteetti ihmisellä on esimerkiksi kielissä, matematiikassa, insinöörityössä, taiteessa tai vaikka nikkaroinnissa. Näkisin, että juuri tästä syystä niistä peruskoulussa seiskoja, kaseja ja ysimiinuksia saaneista ihmisistä tulee loppujen lopuksi eniten yritysjohtajia ja korkeita poliitikoita jne. He ovat aivan paskoja osaamista vaativissa asioissa, mutta he ovat hyviä myymään itseään. Se on loppujen lopuksi se mikä merkitsee.
Itse olin luokan primus ysillä, lukiossakin meni vielä varsin hyvin. Sitten valitsin väärän opiskelualan, jossa ei tosiaankaan ollut väliä osaamisella, vaan itsensä kauppaamisella ja sopivalla kyynärpäätekniikan käytöllä. Pitkän seilaamisen jälkeen opiskelin toisen korkeakoulututkinnon, ja nyt on olen tavis keskiluokkainen toimistorotta, alalla jossa kova osaaminen oikeasti merkitsee eikä pelkästään myyntimieheys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun luokkani priimus oli koulukiusaaja. Hänestä tuli kirjailija, joka kirjoittaa tervehenkisiä nuortenromaaneja ja kiertää kouluissa pitämässä tekopirteitä positiivisuussaarnojaan.
Usein nuo kirjailijat ja luennoitsijat ovat narsisteja.
Kupittaan tämän. Juuri noin.
Kirjailijat ovakin usein kupittelijoita.
Mun duunari-isä yrittää aina selittää, että kaikkein kovimmat miljonäärit ja yritysjohtajat oli häiriköitä ja menestyi koulussa huonosti.
Isä ei pysty edelleenkään myöntämään, että oma tytär on DI.
Mun duunari-isä yrittää aina selittää, että kaikkein kovimmat miljonäärit ja yritysjohtajat oli häiriköitä ja menestyi koulussa huonosti.
Isä ei pysty edelleenkään myöntämään, että oma tytär on DI.
olen kuullut isäni valehtelevan, että tytär on sihteeri tai lastenhoitaja päiväkodissa. Ei pysty sanomaan tyttären olevan johtaja.
En tiedä, koska en ole ollut missään tekemisissä yläasteaikaisten kaverien kanssa. Saati en tiedä kuka on priimus. Lukion ainoa 6 L yo on ilmeisesti joku menestynyt tiimikouluttaja tms.
Parhaista kolmesta (lukio) kieltenopettaja, lääkäri ja hammaslääkäri. Seikan keskiarvon pojista dippi-inssejä tai kiinteistövälittäjiä ja tytöistä sairaanhoitajia.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuli diplomi-insinööri.
Mutta mitä tuli luokkasi priimuksesta?
Jenkeissä konserttipianisti (oltiin musiikkiluokalla), muista en tiedä kun en ole somessa. Tästä kaverista äitini laittoi jonkin uutislinkin. Menestyy rapakon takana hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuli diplomi-insinööri.
Mutta mitä tuli luokkasi priimuksesta?
Muistaakseni meni K-rautaan kassalle. Äitinsäkin oli siellä töissä.
Meni Ressun lukioon ja sai burnoutin, keskeytti lukion. En tiedä jatkoiko myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuli diplomi-insinööri.
Mutta mitä tuli luokkasi priimuksesta?
Muistaakseni meni K-rautaan kassalle. Äitinsäkin oli siellä töissä.
Mä aina kilpailin tuon tytön kanssa.
Kovin osaaja meidän luokalta oli jostain hihhuliperheestä. Käsittääkseni on tehnyt simona lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin koko kouluajan luokkani priimus, myös lukiossa, ja minusta tuli perhepäivähoitaja. Ehkä jonkin asteinen alisuorittaja olen.
Kiinnostaa, miksi et yrittänyt mitään? Miksi et pyrkinyt yliopistoihin?
Osuinpas vielä tähän ketjuun. Kerroinko missään kohdassa, etten olisi pyrkinyt yliopistoon, jopa päässyt sinne ja opiskellut? Kyllä opiskelin ja suoritin ylemmän tutkinnon. En kuitenkaan viihtynyt hetkeäkään akateemisessa maailmassa, joten vaihdoin alaan, jossa tunsin olevani kotona, ihan kirjaimellisesti.
Työtön vauvapalstalla roikkuva akateeminen luuseri. Yläasteella ja lukiossa stipendein palkittu.
Historian professori Helsingin yliopistoon