Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä ajatuksia herättää ihminen, johon narsisti ei pysty vaikuttamaan?

Vierailija
27.04.2024 |

Kaikkihan tietää millainen narsisti voi pahimmillaan olla. Manipuloi, mitätöi, valehtelee, häiriköi jne. 

Millainen on mielestäsi ihminen johon moinen ei vaikuta mitenkään? 

Kommentit (183)

Vierailija
181/183 |
20.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Narsistin ihmissuhteet ovat riippuvuus- ja palkitsemissuhteita ja kestävät tasan tarkkaan niin pitkään kuin hän niistä hyötyy. Hän saattaa ostaa läheisensä kiitosvelkaan lahjoittelemalla lahjoja ja huomionosoituksia. Tosiasiassa narsistin jokaisen lahjan tavoitteena on saada itse huomiota, arvostusta, kiitosta ja palvontaa.

Narsistin kotona huokuu negatiivisuus, epätoivo, uhkan tunne ja paha olo siitä huolimatta, että perheen asiat olisivatkin yleisellä tasolla kunnossa. Vieraiden saapuessa, narsisti peittää oman ja perheen sisäisen ahdistuksen oman roolinsa ja kulissiensa alle. Muutos arvostelevasta ja alistavasta perheenjäsenestä kaiken huomioivaan, ylettömän ystävälliseen ja hauskaan henkilöön tapahtuu sekunnin murto-osassa. Jopa röyhkeä flirttailu on sallittua oman puolison sinisten silmien alla, sillä kaikkeen löytyy aina hyvä selitys. Tämä käytös loppuu siinä vaiheessa, kun ihminen ei kykene täyttämään narsistin toiveita tai nar

KYMMENEN PISTETTÄ!

Tasan noin se on.  Koettu.  Ei mitään lisättävää, ei mitään pois otettavaa.

 

 

 

Vierailija
182/183 |
20.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tälläinen ihminen on terve, eikä höplästä vedettävä lammas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
183/183 |
20.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla alkoi aina noin tuntia ennen työpäivän päättymistä selittämätön vatsakipu.  En itsekään aluksi tajunnut, mistä se johtui.  

Sittemmin ymmärsin, että se liittyi vain siihen pahaan oloon, hermostumiseen, pelkoon siitä mitä kotona olisi edessä.

Kun erosimme, se vatsakipu ja jännittyneisyys ei ihan heti helpottanutkaan, vaikka olisi luullut.

Minun täytyi aina oikein muistuttaa itseäni, että mitään ikävää ei ole odotettavissa.  Kaikki on rauhallista, ei tarvitse jännittää.

Ihminen on aika mielenkiintoinen kokonaisuus.  Hermostoni oli virittäytynyt vuosien mittaan tietyllä tavalla toimivaksi, ihan tiettyyn vuorokauden aikaan.  Meni varmaan ainakin puoli vuotta, ennen kuin se vatsakipu hellitti.  

Kyllä se vaan sellainen kausi elämässäni oli, että ikinä ei sitä kenellekään toivoisi.  Siitä on jo kymmeniä vuosia, mutta pystyn vieläkin palauttamaan mieleeni niitä tunteita, joita silloin jouduin kokemaan.  Enpä niitä varta vasten muistele, mutta ne tulee jonkun tietynlaisen tapahtuman tuomana.  Joku ääni, tunnetila, ihminen siltä ajalta tms.