Valtavirta-ajattelu korostaa yksilön toimijuutta, vaihtoehtoinen näkökulma kollektiivista toimijuutta

Valtavirta-ajattelussa kansalaisyhteiskunnassa vapaasti valitsevat yksilöt tekevät valintoja ja organisoituvat toistensa kanssa. Kollektiivisessa toimijuuudessa toimijat ovat yhteiskunnallisen aseman tai tietyn teeman esim ympäristökysymysten ympärillle muodostuneet verkostot ja liikkeet.

Kansalaisyhteiskunnan synnylle olennaista oli ajatteluperinteen näkemysten mukaan uudenlaisen, sukulaisuus- ja yhteisösiteistä vapaan sekä lähtökohtaisesti tietyt oikeudet omaavan yksilön synty ja yksilöiden mahdollisuus järjestäytyä keskenäään uudelta pohjalta. Kansalaisyhteiskunnan käsite viittasi yhteiskuntaan, jota luonnehti vapaiden, neutraalin vaihdon mahdollistavien markkinoiden kehittyminen, sivilisaation korostaminen sekä uudenlaisen julkisen tilan synty.

Vaihtoehtoisen näkökulman taustalla on laajasti ymmärrettynä marxilais-gramcilainen kansalaisyhteiskunta, joka suhtautuu kriittisesti kapitalistiseen markkinatalouteeen ja pyrkii paljastamaan ja muuttamaan epätasa-arvoa tuottavia rakenteita.Kansalaisyhteiskunta on tila, jossa on mahdollista haastaa vallitsevaa taloudellis-kulttuurista hegemoniaa.Saksalaisfilosofi Jurgen Habermas käsitteellisti kansalaisyhteiskunnan julkiseksi tilaksi, jossa käydään rationaalista, ideaalimuodossaan vallan ja rahan vaikutuksesta vapaata keskustelua.