Minkä ikäisenä isojen poikien sänkyyn?
Meillä on vain kolme huonetta joten molemmat lapset majailevat leluvuoriensa keskellä yhteisessä huoneessa. Pienempi on kohta 2-vuotias ja mietinkin joko uskaltaisi siirtää pojan kerrossängyn alakertaan...
Minkä ikäisenä teillä on siirretty pikkuinen pois pinnasängystä ja kuinka on sujunut?
Meillä esikoinen nukkui jatkettavassa sängyssään meidän jalkopäässä joten voisin kuvitella tämän olevan astetta hankalampi homma kun nyt on oma huone kyseessä...
Kiitos vastauksista jo etukäteen :)
Kommentit (19)
Esikoinen kiipesi pinnasängyn reunan yli 1v4kk iässä > siirrettiin lastensänkyyn. Oltiin kuultu, että saattaa kestää pitkäänkin, ennen kuin lapsi tajuaa/osaa tulla sieltä pois... meillä kesti ehkä 3 minuuttia ;)
Vaikka tosi kova pyörimään unissaan, ei ole koskaan tippunut. Sitäpaitsi pidettiin kuitenkin suht matalaa lastensänkyä (Unipuun jatkettava, turvalaidalla) pienempänä riskinä kuin että aina omatoimisesti kiipeää pinnasängystä. Sängyn vaihtaminen sujui ihan ok, se karkaileminen yms. alkoi vasta n. 1v8kk:n iässä, mutta liittyi varmaan muutenkin vaikeutuneeseen nukkumaanmenoon eikä enää " uuteen" sänkyyn.. Näin saatiin myös pinnis ajoissa piiloon kakkosta odottamaan.
Kakkonen siirtyi pinnasängystä n.1v2kk:n ikäisenä, samaiseen Unipuun laidalliseen sänkyyn, joka oli laitettu nyt kerrossängyn alasängyksi. Tuolloin 3v. esikoinen siirtyi yläsänkyyn. Ihan hyvin sujui tämäkin vaihdos ts. meidän kakkonen on ollut aina " haasteellinen" nukahtaja eikä se muuttunut sänkyä vaihdettaessa. Ja näppärästi oppi samana päivänä kiipeämään turvalaidan yli sänkyyn ja pois... Ja seuraavana kipusi rappuset yläsänkyyn :/ joka ei kyllä enää naurattanut.
Eikä ole kakkonenkaan sängystään pudonnut.
Miksi et uskaltaisi lasta siirtää pinnasängystä? Jos putoamista pelkäät, voithan laittaa vaikka pinniksen patjan lattialle alkuun. Tai ostaa sänkyyn semmoisen irtolaidan, saa jostain lastentarvikeliikkeistä, oisko CAMin, semmoinen rullantuva. 2-v.:lla voi olla jo tahtoa sen verran, että ravailee sängystä kun tajuaa sieltä pois pääsevänsä. Mutta ainahan noita karkailuvaiheita tulee eikä pinniksessäkään voi ikuisesti pitää (ja se laidat ei varmaan ikuisesti pidä, vaikkei pieni marakatti oliskaan ;) )
eka sekä toka samassa iässä
toka nukkuu perhepedissä, osan yötä pinnasängyssä, mutta ei tykkää ollenkaan pinniksestä. Eilen kun isompi oli vanhempien sängyssä niin pienempi valloitti siskonsa matalan sängyn, ja kävi sinne maate tuosta vaan. Eli ihan takuulla käydään hakemassa viikonloppuna tai heti kun ehditään, oma samanlainen sänky toisellekin, oli ikää miten vähä hyvänsä. Ja melkoinen marakatti meillä onkin, pituutta vaan 77cm, mutta kiipeilee kamalsti ja mahdottomat käsivoimat, joilla kiskoo itseään
Pikkuveli sytny 1v4kk ikäerolla jä hänelle tarttimme pinniksen. Noin aikaisin en kuopusta aijo siirtää, mutta että 2v pinniksessä.. Kyllä meillä viimeistää 1,5v siirettään kunnon sänkyyn.
Ei millään pahalla toisin tekijöille.
Meidän 1v 5kk siirtyi pari viikkoa sitten pinniksestä lasten sänkyyn. Koko muutos on tuonut nukkumarauhan taloon, joten suosittelen kaikille.
Pinnasängyssä taapero nimittäin heräili 3-4 kertaa yössä, ja rauhoittelu ja maidon antaminen oli meille aikamoinen taakka ja työ. Luin täältä palstoilta paljon vertaistukea ja pohdiskelua yöheräämisasiasta, mutta mikään juttu ei heräilyyn meillä oikein auttanut. Sitten hankimme tämän uuden sängyn... ja taapero on nukkunut onnellisesti kokonaisia öitä!
Luulen että liian pieni sänky (pää kopsahti reunoihin) ja ehdollistuminen seisomaan nousemiseen olivat yöheräilyn taustalla. Voi olla myös, että uusi sänky on lämpimämpi je pehmeämpi, siis mukavampi nukkua. Mitään yövaeltamista ei ole ollut.
Eli mun simppeli neuvoni on, että hankkikaa lastensänky ja kokeilkaa! Ennemmin tai myöhemmin muutos on edessä anyway.
Esikoinen siirtyi jatkettavaan 1v5kk ikäisenä ja kuopus 1v1kk ikäisenä. Kolmatta odotellaan ja siksi kuopus piti saada tottumaan jatkettavaan ajoissa. Molemmat pojat vaikka vilkkaita ovat, ovat hyvin jääneet ja kestäneet siellä jatkettavissa. Nukkuuvat siis yhteisessä huoneessaan ja hyvin on mennyt! Lelut heidän huoneessaan ovat hyvin saaneet olla rauhassa laatikoissa ja nukahtaminen tapahtunut hyvin!
Kuopuksella jopa unet parani, kun pääsi pois pinniksestä jossa aina kolisutteli päätä pinnoihin unissaan pyöriessään.
t. K@tju ja pojat 3v5kk, 1v3kk ja rv:34+
Hei!
Meillä 3 tenavaa, kaikki ovat siirtyneet tavalliseen sänkyyn alle 2-vuotiaina. Alussa pidettiin tyynyjä/pikkupatjaa sängyn vierellä tipahtamisen varalta, mutta ne osoittautuivat pian tarpeettomiksi. Jos olet laittamassa lasta kerrossängyn alakertaan, niin silloinhan lienee (?) mahdollista se, että laitat lapsen tyynyn siihen päähän, jonka sivulla on sängyn tikapuut (oletten, että tikas on sivulla eikä päädyssä), silloinhan tippumisenesto on hoidettu näppärästi!
:) ONNANNAA
ja yöt rauhoittui heti! Poika oli jo liian iso pinnikseen ja koko ajan käsi tai jalka oli pinnojen välissä jumissa tai pää kolisi reunuksiin:) Kannattis siis ja hyvin on mennyt!
puoli pakosta isojen poikien sänkyyn ennen ku oli edes kahta vuotta. puolipakosta siis siinä mielessä että alko ite kiipeemään pinnasängystä pois. parit kerrat kun mentiin herättää oliki poika ittekseen leikkimässä jo ja kerran käveli vastaan olkkarissa.
oli sitten pakko siirtää tavalliseen sänkyyn ettei satu mitään kun kiipeilee. hyvin oppi heti nukkumaan siinä, ei karkaillu pois tai muutakaan. nykyään sitten heti herätessään kipittää äitin ja isin sänkyyn möyrimään :)
Uuden tulokkaan takia jouduimme muuttamaan isompaan asuntoon esikoisemme ollessa reilun vuoden ja samassa muuttohässäkässä päätin, että nyt jos koskaan lopetettava pinnasängyssä nukkuminen. Ja se kyllä meidän pikku herralle joka on todella taidokas kiipeämään oli tulossa vaaralliseksikin sitä paitsi mitä hän olisikaan tuumannut kun vauvan tultua olisi menettänyt sänkynsä vauvalle.
Touhukas kun on ei edes matalassa sängyssä nukkumisesta olisi tullut mitään joten me päädyimme ratkaisuun joka saattaa kuullostaa hassulta mutta toimii todella hyvin. Ostimme matalan kerrossängyn Ikeasta jonka yläpuolella tähtitaivas ja alaosassa sängyn kokoinen tila johon ostimme pehmeän patjan. Joten nukkuu lattaitasossa ison isossa sängyssään tähtitaivaan alla eikä taatusti putoa joten me vanhemmat voimme helpottuneena nauttia omasta makuuhuoneesta siihen asti kunnes vauva saapuu. Ja heti kun sai oman paikkansa nukkua joka ei pinnasänky poika tuntui kehittyvän päivässä isoksi tulee ja menee miten haluaa eikä mitään vaaraa vaikka pari kertaa pyöriessään unissaan on keinahtanut lattaille patjalta. Luulen kyllä että lapset oppivat muutenkin nukkumaan sängyissä mutta kyllä tämä meillä on ollut hyvä juttu enkä voisi kuvitella pitävänä häntä pinnasängyssä nyt 1 v 5 kk kun selkeästi se että pääsee ja saa mennä omaan paikkaansa lisää hänen itsenäisyyttään. Joten jos kierimistä pelkää niin lattiatasolle vain meillä ainakin kun on uusi koti niin lattia on lämmin eikä siellä vedä olen itse testannut nukkumista ja hyvin se sujuu tähtien alla. Jossain vaiheessa kun nyt syntyvä sisaruksemme jakaa huoneen kun ovat pieniä niin sitten isompi yläpedille ja pieni taas lattaille.
josta on toinen laita pois. Stokken sänky on kiva, kun voi käyttää vauvasta asti lähes kouluikäiseksi. En usko, että lapseni saa traumoja, vaikka pinniksessä vielä nukkuukin.
ja siellä pysyykin, ellei karhut, aaveet jne hyökkää yöllä, jolloin pitää päästä äidin viereen turvaan.
viikon paasta 4-vuotta tayttava poika omassa huoneessa ihan sellasessa tavallisessa vauvojan pinnasangyssa. Talla viikolla tosin alkoi poika puhumaan, etta haluaisi ison pojan sangyn. Kuitenkin monesti jutustelee illalla, etta kiva menna nukkumaan omaan ihanaan pikku sankyyn.
On meilla kylla jo isompi sanky odottamassa (pitaa vaan koota) poikaa. On laidaton, 90cm levea ja 200cm pitka sanky eli ihan menee vaikka aikuiseksi asti. Ostettiin siihen IKEAsta kaksi puista irtoreunaa niin riittaa koko matkalle.
ymmärrä mikä siinä nyt niin vaikeaa olisi?? Sehän ön tottumiskysymys lapselle. Tietty jos ei yhtään ole reunaa, tekisin suojavallin...
Meillä poika on kyllä alusta asti nukkunut pidennettävässä lastensängyssä, mutta vuoden ikäiseksi asti sänky oli sivuvaununa meidän sängyn ja seinän välissä. Vuoden iässä sitten jätettiin rakoa sänkyjen väliin - omaan huoneeseen ei ole siirtymässä ainakaan ennen kuin on 2,5-vuotias (kun ei meillä ole ylimääräisiä huoneita). Vuoden ikäinen oppi jo ihan hyvin itse pysymään sängyssä, joten luulisi että isompikin.
Eli meillä oli kyllä normaalia pidempi pinnasänky, jossa olisi mahtunut vielä piiiitkään. Mutta tuttavaperheestämme saimme ilmaiseksi 70-luvulta olevan, matalapinnaisen lastensängyn. Joten otimme sen heti käyttöön.
Toivoin sen auttavan meitä vanhempia pikku yöheräilijän kanssa, joka heräsi aina aamuyöstä(ja herää kyllä edelleenkin) ja piti hakea meidän viereen. Ei rauhoittunut enään omaan sänkyyn. Testattiin että pääsee kiipeämään sänkyyn ja pois, ja toivottiin että yöllä kun herää niin voisi itse köpötellä viereen.Mutta näin ei ole vielä kertaakaan käynyt. Tyttö on kohta 2-v, ja edelleen joka yö kutsu käy... Mutta ehkä se joskus nukkuu yönsä omassa sängyssä. (tosin itse vaelsin vanhempieni väliin keskellä yötä 11-vuotiaaksi asti.... :)
T:kiikkakukka ja yöheräilijä rauha
Esikoinen nukkuu omassa huoneessaan ja edelleen pinnasängyssä. Laita on laskettu alas joten pääsee tulemaan turvallisesti pois. En muuten tunne/tiedä ketään muuta noin vanhaa lasta joka nukkuisi edelleen pinniksessä :) Sukulaisten lapset ovat saaneet " isojen sängyn" noin vuoden ikäisenä. Toki ovat pari kertaa pudonneet, ilman vakavia seurauksia, mutta ovat nopeasti tottuneet uuteen sänkyyn.
Esikoinen on pienikokoinen ja mahtuu kyllä hyvin vielä pinnikseen mutta nyt hankimme sen " isojen poikien sängyn" .
Vauva nukkuu toistaiseksi pienemmässä pinniksessä huoneessamme mutta siihen tulee muutos kevään aikana. Annamme esikoisen isomman pinniksen vauvalle ja siirrämme vauvan nukkumaan esikoisen kanssa samaan huoneeseen. Saa nähdä kuinka sujuu...
Jos putoaminen huolettaa niin laita patja sängyn viereen.
asandst:
Touhukas kun on ei edes matalassa sängyssä nukkumisesta olisi tullut mitään joten me päädyimme ratkaisuun joka saattaa kuullostaa hassulta mutta toimii todella hyvin. Ostimme matalan kerrossängyn Ikeasta jonka yläpuolella tähtitaivas ja alaosassa sängyn kokoinen tila johon ostimme pehmeän patjan. Joten nukkuu lattaitasossa ison isossa sängyssään tähtitaivaan alla eikä taatusti putoa joten me vanhemmat voimme helpottuneena nauttia omasta makuuhuoneesta siihen asti kunnes vauva saapuu. Ja heti kun sai oman paikkansa nukkua joka ei pinnasänky poika tuntui kehittyvän päivässä isoksi tulee ja menee miten haluaa eikä mitään vaaraa vaikka pari kertaa pyöriessään unissaan on keinahtanut lattaille patjalta. Luulen kyllä että lapset oppivat muutenkin nukkumaan sängyissä mutta kyllä tämä meillä on ollut hyvä juttu enkä voisi kuvitella pitävänä häntä pinnasängyssä nyt 1 v 5 kk kun selkeästi se että pääsee ja saa mennä omaan paikkaansa lisää hänen itsenäisyyttään. Joten jos kierimistä pelkää niin lattiatasolle vain meillä ainakin kun on uusi koti niin lattia on lämmin eikä siellä vedä olen itse testannut nukkumista ja hyvin se sujuu tähtien alla. Jossain vaiheessa kun nyt syntyvä sisaruksemme jakaa huoneen kun ovat pieniä niin sitten isompi yläpedille ja pieni taas lattaille.
1,5 vuoden iässä ja tykkäsi heti eikä tippunut. Kuopukselle yritettiin reilun 1,5 vuoden iässä isoa sänkyä, mutta HALUSI itse takaisin pinnikseen. Siinä nukkui sitten 2,5 vuoden ikään asti :) Ilmeisesti koki pinnasängyn jotenkin turvallisemmaksi.
Meillä on vasta tuo esikoinen, 1v10kk ja poika on jo 95cm pitkä eli pinnasänky alkaa vähitellen tuntua pieneltä. Varsinkin, kun on kova mönkimään, niin aina saa olla siirtämässä huutavaa lasta, kun pää on kiinni päädyn pinnoissa.
Ollaan jo mietitty isojen poikien sänkyä, johon laittaisi vaan laidan ettei nukkuessaan pääse putoamaan. Poika osaa jo hyvin kiivetä sohville ja jopa meidän jenkkisänkyyn, joten kauhulla olen odottanut, koska tullaan pinnasängyn laidan yli niin että kolina käy... Se, mikä meitä estää vielä, on se, että poika on aika levoton kaveri nukkumaan. Kun jo nyt on välillä useita kertoja yössä, kun pitää käydä rauhoittelemassa ja peittelemässä (yleensä nukahtaa samantien uudestaan, jos yleensä edes on herännyt), niin mitä sitten kun pääsee itse pois sängystä ja voi kipittää vaikka meidän makuuhuoneeseen tai leikkimään ilman että huomataan. Nukuta siinä sitten uudestaan, kun toinen on täydessä touhussa. Eli oma mukavuudenhalu on vielä se pääasiallinen este. Poika siirtyi 3kk:n ikäisenä omaan huoneeseensa nukkumaan, eli siinä ei meillä ole muutosta tulossa. Mutta varmaankin viimeistään kesään mennessä pitäisi hankkia isompi sänky.