Hei te LÄHIHOITAJAT ! Kokemuksia koulutuksesta ja työstä lähärinä?
Kiinnostaisi tietää, että millaisena olette pitäneet lähihoitajan koulutusta, mikä koulutuksessa oli helppoa mikä vaikeaa, oletko koulutuksen jälkeen työllistynyt lähihoitajana ja minne ja millaisella palkalla? Millaisena näet lähihoitajan työn omin silmin? Oletko hersyvä superpersoona vai pärjääkö vähän rauhallisempikin sielu?
Olen fyysiseltä alalta vaihtamassa alaa kokonaan, eli fyysisyys ei pelota. Ajattelin toisenlaista tutkintoa suorittaa ihmisten parissa, mutta mahdollinen työpaikka olisikin innokas tarjoamaan oppisopimusta nimenomaan lähihoitajana... Mietityttää kuitenkin hieman, että onko minusta siihen - olen sosiaalinen kyllä, mutta en pälpättävä extrovertti - ja onko lähihoitajan tutkinto riippakivi siinä mielessä, että aina on töitä osoittaa, mutta toisaalta sen vuoksi ei tarvitse välttämättä vakituiseksi työllistyä yhteen paikkaan lopun elämää, vaan voisi elättää keikkailullakin itsensä..? Entisenä työpaikkakiusattuna ja siitä aikamoiset karenssit ja käräjät kärsineenä, vanhemmiten en enää halua sitoutua yhteen työpaikkaan loppuelämäksi, vaan pidän määräaikaista soppareista ja keikka- ja sijaishommista. Haluaisin sillä tiellä jatkaa edelleen.
Kommentit (39)
Vakan puolella 20 vuotta ja mulle riitti. Jos jaksaa kuunnella valitusta joka suunnasta ja päälle työpaikkakiusaamiset, narsisti pomot ja työpaikkojen klikit, niin kannattaa opiskella. Itse opiskelen täysin toista uraa eikä ole kaduttanut!
Ap, tervetuloa alalle. Nykyisin on enemmän tarjolla oppisopimuspaikkoja, kiva, kun itsekin mietit sitä vaihtoehtoa. On mielestäni hyvä väylä varsinkin ammatinvaihtajalle.
Alalla on todellakin muitakin työvaihtoehtoja kuin paljon esillä oleva vanhustyö. Olen tehnyt tähänastiset työvuodet lähinnä kehitysvammaisten parissa, mielestäni se melko monipuolinen sektori.
Miten sairaanhoitajat suhtautuvat lähihoitajiin?
Vierailija kirjoitti:
Ap, tervetuloa alalle. Nykyisin on enemmän tarjolla oppisopimuspaikkoja, kiva, kun itsekin mietit sitä vaihtoehtoa. On mielestäni hyvä väylä varsinkin ammatinvaihtajalle.
Alalla on todellakin muitakin työvaihtoehtoja kuin paljon esillä oleva vanhustyö. Olen tehnyt tähänastiset työvuodet lähinnä kehitysvammaisten parissa, mielestäni se melko monipuolinen sektori.
Oletko siis lähihoitajana kehitysvammaisten parissa? Kertoisitko lisää noin niin kuin lähihoitajan silmin, mitä lähihoitajan at vaikuttaa työn sisältöön esim. tms.?
ap
Vierailija kirjoitti:
En mene yhdenkään lähihoitajan luokse joka kutsuu itseään lähäriksi, yäk!
Mä en ihan yhtä intohimoisesti suhtaudu "lähäri"-sanaan, mutta meinasin kuitenkin hieman kyynisesti kommentoida "lähäri, molari, pollari, sutari", mitä näitä rahvaanomaisia nimityksiä nyt onkaan.
Olen itse lähihoitaja ja ylpeä ihmisläheisestä ammatistani. En koskaan suostu käyttämään itsestäni ja ammatistani halventavaa nimitystä.
Täytyy myös muistaa, että me kaikki tulemme tarvitsemaan lähihoitajien työpanosta, jos emme heti suorilta kuole. Jos siihen tulisi huseeraamaan joku "lähäri", tuntisin itseni potilaana tai hoidettavana toisen luokan kansalaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ihan kiva duuni terveysasemalla. Oma vastaanottohuone jossa pidän vastaanottoja mm diabeteskontrollit sekä painonhallintaan liittyvät käynnit.
Annan injektioita, en anna rokotuksia.Poistan ompeleita ja hoidan haavoja.
Takaisinsoittoa.
Tervetuloa alalle.
Eikö tuo ole sairaanhoitajan hommaa, haavanhoitoja lukuun ottamatta? Lähihoitaja diabeteshoitajana?
Samaa ihmettelin. Kaverini on sh ja toimii diabeteshoitajana. Käynyt erikoistumiskoulutuksen, jonka ansiosta saa virallisesti käyttää diabeteshoitajan nimikettä.
Lähihoitajan tutkintohan on siitä erityinen, että yhdellä koulutuksella voi työskennellä todella monenlaisissa työpaikoissa.
Tunnen lähihoitajia, jotka ovat töissä isossa yliopistollisessa sairaalassa ja lähihoitajan, jonka työ on enimmäkseen käsittääkseni toimistotyötä - on vammaispalveluissa jonkinlainen palveluneuvoja. Kaksi kaveriani on lähihoitajia ja molemmat töissä päiväkodissa. Yksi lapsuudenystävä on lähihoitaja ja on töissä alkoholistien hoidossa. Eniten varmaan lähihoitajia on just vanhusten palvelutaloissa, mutta ei se todellakaan ole mikään ainoa mahdollinen suuntaus. Monet lähihoitajat eivät voisi kuvitellakaan tekevänsä vanhustyötä.
Palkka on huono, varsinkin jos ei saa yö- ja viikonloppulisiä. Mutta toisaalta itse kun olen aikoinani opiskellut alalle, jossa työpaikat on kiven alla, niin arvostan tosi paljon sitä, että lähihoitajille töitä löytyy aina ja kaikkialta.
Itse vähän ihmettelen niitä, jotka valittavat jatkuvasti työstään ja huonosta johtamisesta, kurjista työkavereista jne, mutta eivät vain vaihda työpaikkaa. Lähihoitajan ei oikeasti tässä hoitajapulassa tarvitsisi muuta kuin kävellä seuraavan palvelutalon / päiväkodin / asuntolan / kotihoidon ovesta sisään, ja aivan varmasti saa ainakin keikkaa. Luulisi, että se mukava työpaikkakin löytyisi.
Omille lapsilleni olen sanonut, että jos vaan yhtään kiinnostaa, niin kannattaa tehdä kaksoistutkinto eli käydä lukio ja lähihoitajakoulu samassa. Silloin lukiotodistuksella on auki ovet korkeakouluihin ja yliopistoon, mikä vain kiinnostaa, mutta lähihoitajan paperi takaa sen, että opiskelujen ohessa ja lomilla on aina töitä tarjolla, ei tarvitse mennä Mäkkäriin.
Joka työpäivä sisältänyt läjijoitajana eritteitä ja vaippojen vaihtoja, myös lähes viikoittain asiakkaiden väkivaltatilanteita (monilla diagnooseja joka lähtöön)
Taudit levinnyt helposti vaikka kuinka suojautumiset
Työyhteisö toksinen kun matalasti kouluttautuneita ja turhautuneita tekijöitä
Korkeakoulutuksen käyneillä sivistyneemmät käytöstavat ja ollut vähemmän työpaiklakiusaamista
Kouluttauduin lähäristä sosionomiksi
Vierailija kirjoitti:
Joka työpäivä sisältänyt läjijoitajana eritteitä ja vaippojen vaihtoja, myös lähes viikoittain asiakkaiden väkivaltatilanteita (monilla diagnooseja joka lähtöön)
Taudit levinnyt helposti vaikka kuinka suojautumiset
Työyhteisö toksinen kun matalasti kouluttautuneita ja turhautuneita tekijöitä
Korkeakoulutuksen käyneillä sivistyneemmät käytöstavat ja ollut vähemmän työpaiklakiusaamista
Kouluttauduin lähäristä sosionomiksi
Lähihoitajana
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajan tutkintohan on siitä erityinen, että yhdellä koulutuksella voi työskennellä todella monenlaisissa työpaikoissa.
Tunnen lähihoitajia, jotka ovat töissä isossa yliopistollisessa sairaalassa ja lähihoitajan, jonka työ on enimmäkseen käsittääkseni toimistotyötä - on vammaispalveluissa jonkinlainen palveluneuvoja. Kaksi kaveriani on lähihoitajia ja molemmat töissä päiväkodissa. Yksi lapsuudenystävä on lähihoitaja ja on töissä alkoholistien hoidossa. Eniten varmaan lähihoitajia on just vanhusten palvelutaloissa, mutta ei se todellakaan ole mikään ainoa mahdollinen suuntaus. Monet lähihoitajat eivät voisi kuvitellakaan tekevänsä vanhustyötä.
Palkka on huono, varsinkin jos ei saa yö- ja viikonloppulisiä. Mutta toisaalta itse kun olen aikoinani opiskellut alalle, jossa työpaikat on kiven alla, niin arvostan tosi paljon sitä, että lähihoitajille töitä löytyy aina ja kaikkialta.
Itse vähän ih
Itse kannustan lastani välttämään hoitoalaa. Olen itse alunperin sh ja alalta jo poistunut muualle. Mieluummin ahkeroi hyvän yo-todistuksen (ei kannata efortteja käyttää samanaikaisesti mihinkään lähärin tutkintoon) ja siitä sitten ovet auki mihin ikinä haluavatkaan. Todennäköisesti meitä vanhempia seuraten niin yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
En suosittele. Helppo koulu kyllä, ei tartte tehdä juuri mitään, ja sen näkee hoitajista myös sitte.
Lähihoitajaopinnoista voi aivan saada todella paljon irti, jos on kiinnostunut ja itseohjautuva. Toisaalta niistä voi kyllä myös päästä läpi todella vähällä ja oppimatta oikeastaan mitään, jos on sen luonteinen.
Olen yli kymmenen vuotta ollut tyytyväisenä vanhuspuolen lähihoitajana. Siitäkin huolimatta, että alaa paneteltiin minulle pelkäksi arseiden pyyhkimiseksi ja hoettiin, että en tule pärjäämään koska olen liian idealistinen enkä tule sopeutumaan työn raadollisuuteen.
Yliekstroverteille pälpättäjille on paikkansa, mutta niin on myös hiljaisemmille ja rauhallisemmille hoitajille. Moni potilas/asiakas/asukas arvostaakin juuri niitä hiljaisempia, jotka lähinnä ovat läsnä ja kuuntelevat. Ja jotkut toisinpäin.
Tytär on lähihoitaja. Päivätyö päiväkodissa ja lisäksi tekee keikkaa vammaispuolella. Brutto noin 4000€ eli liksoille kyllä pääsee jos haluaa. Monissa keikkapaikoissa on ns. hälykorvaus myös eli 100€ lisää liksaa kun otat keikan vastaan. Toki työ on todella raskasta ja vammaispuolella ei kuulemma kerkeä edes vessassa käymään välillä, syömisestä puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tervetuloa alalle. Nykyisin on enemmän tarjolla oppisopimuspaikkoja, kiva, kun itsekin mietit sitä vaihtoehtoa. On mielestäni hyvä väylä varsinkin ammatinvaihtajalle.
Alalla on todellakin muitakin työvaihtoehtoja kuin paljon esillä oleva vanhustyö. Olen tehnyt tähänastiset työvuodet lähinnä kehitysvammaisten parissa, mielestäni se melko monipuolinen sektori.
Oletko siis lähihoitajana kehitysvammaisten parissa? Kertoisitko lisää noin niin kuin lähihoitajan silmin, mitä lähihoitajan at vaikuttaa työn sisältöön esim. tms.?
ap
Oppisopimusta kun mietit, niin enimmäkseen oppiminen tapahtuu työpaikalla. Koulupäiviä teillä jonkin verran, kenties lisäksi etätehtäviä vaikkapa konkreettisesti liittyen johonkin hoitamaasi asukkaaseen.
Ylipäätään saat tietoja ja taitoja, mitä alalla tarvitset. Vammaistyössä otetaan eri tavoin asukkaiden/asiakkaiden yksilöllisyys huomioon, mielestäni sitä työtä ei voi tehdä liukuhihnamaisesti, kun kaikki ovat niin erilaisia diagnooseineen.
Tutkinto on ylipäätään hyvä olla jo jatkoakin ajatellen, jatkaa sitten alalla taikka opiskelee lisää.
Toivottavasti löytyy monipuolinen oppisopimuspaikka alasta kiinnostuneille.
Yksi työmahdollisuus on lähihoitajana myös mennä kouluun koulunkäynninohjaajaksi vaativan erityisen tuen oppilaille, joiden koulupäiviin sisältyy perushoitoa ja lääkitsemistä.
Koulun olen käynyt ysärillä, silloin koulu tosiaan kesti kolme vuotta harjoitteluineen. Pääsykokeet on alalle kyllä nykyäänkin, tytär on juuri hakenut. Työstä sen verran, olen ollut töissä sekä päihdehuollossa että kotihoidossa, mlemmista tykännyt. Nyt olen ollut kotihoidossa jo kymmenen vuotta. Työ on vaihtelevaa, työtehtävät monipuolisia. Meillä on autonominen tösuunnittelu, eli työvuoroihin voi jossain määrin esittää toiveita. Miinusta on se,että työvikonoppuja on kolmesta viikosta kaksi, mutta niihinkin tottuu.Ilta -ja aamuvuoroa teen. Päihdehuollossa olin päivätyössä, palkka oli silloin pienempi kun ei ollut vuorolisiä.
Onko hoitaja pula keksitty, miksi ? Kuka siitä hyötyisi ?
Kovasti koulutetaan uusia Lähihoitajia ja tuodaan ulkomailta Suomeen hoitajia vaikka Suomalaiselle Lähihoitajille ei ole töitä. Tammikuussa vähennettiin hoitaja mitoitusta, tarkoittaa että vähemmällä hoitaja määrälllä tehdään enemmän töitä. Rahasta on kyse, säästetään ei palkata hoitajia, eikä sijaisia kun hoitajista puutetta. Tehdään vaan ihan pakolliset hoitotyö ja jätetään vanhusten virike ym ulkoilut pois. Vanhus , muistisairas kun ei osaa enää kertoo mistä jää paitsi, mites vanhuksen turvaton olo 24 h makaa yksin huoneessaan.
Kyllä Suomesta löytyy hoitajia kun maksetaan kunnon palkka.
Jos pelkkää keikkatyötä miettii sitä ei ole enään tarjolla. Työpaikat on vähentynyt. Mitotus on muuttunut tehdään pienemmällä henkilökunta määrällä , eikä oteta keikkareita. Kirjaamiseen menee aikaa tunti päivässä, sehän on hoitajan turva. Jos et ole kirjanut, et ole mitään tehnyt tai huomioinut. Työ ja vastuu on lisääntynyt . Ylitöitä tehdään sillä saa palkkaa nostettua mutta se on kuluttavaa. ja iltavuorosta- aamuun vuorot. Paljon ulkomaalaisia töissä suurin osa, ei ole samaa kieltä eivät ymmärrä . Ei voi tehä mitään ylimäärästä, virikettä tai ulkoilua siihen ei ole varattu aikaa. Tehdään vaan pakolliset pesut ja turvataan ravinnon saanti.
Eikö tuo ole sairaanhoitajan hommaa, haavanhoitoja lukuun ottamatta? Lähihoitaja diabeteshoitajana?