Muistan kun naiset vihelsi minulle kadulla ekan kerran

Oli kevät, olin 17 vuotta ja se tuntui hyvältä.

Tämän sanominen on synti nykyään.

Ajat ovat muuttuneet mutta silloin vihellyksen saaminen tuntui minusta aina kivalta. Se ei ollut ikinä uhkavaa, se ei ollut pelottavaa, eikä se ollut halventavaa.

Se oli vähän sama kuin nykyään nuorilla IG kuvasta tykkääminen. Olin nättinä, sain huomiota. End of story.

Ajat ovat muuttuneet ja nykyään ei vihellellä perään. Sekin on ihan ok. Jokainen aika kulkee omia uomiaan, mutta on myös typerää yrittää pakottaa meidät kokemaan oma nuoruutemme jotenkin pahana ja häpeällisenä kun se ei sitä ollut. Se oli oikein kivaa aikaa ja ainakaan minua ei koskaan naisena kohdeltu huonosti. Päinvastoin. Miehiä pidettiin kuin kukkaa kämmenellä. Ihmiset muutenkin kohtelivat toisiaan paremmin ja arvostivat.