Lue keskustelun säännöt.
Menetin kumppanini SSRI-lääkkeelle
28.08.2026 |
Hyvä, lämmin, rakastava kahden aikuisen suhde. Kumppanin lääkitystä rukattiin, ja nyt hän ei enää halua seksiä, eikä oikein edes halua haluta.
Vaikka toinen on miten rakas, en halua jäädä seksittömään suhteeseen. Ero on hidasta puuhaa, olemme kiintyneet toisiimme.
Oletko ollut vastaavassa tilanteessa? Arvostaisin suuresti, jos kirjoittaisit kokemuksestasi.
N47
Kommentit (16)
Tämä on kyllä aika surkuhupaisa avaus, kun muistaa ne käytännössä jokaisen miehen tekevän vastaavan avauksen, joissa hänet sitten leimataan jos jonkin sortin hirviöksi, kun ei ymmärrä puolisoaan, vaan itsekkäästi haluaisi seksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinäiselle miehelle lääkitys on taivaan lahja. Koska sitä seksiä ei kuitenkaan olisi tiedossa, on parempi kun sitä ei edes kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä aika surkuhupaisa avaus, kun muistaa ne käytännössä jokaisen miehen tekevän vastaavan avauksen, joissa hänet sitten leimataan jos jonkin sortin hirviöksi, kun ei ymmärrä puolisoaan, vaan itsekkäästi haluaisi seksiä.
Ymmärrän oikein hyvin myös miehiä, jotka eivät halua jäädä seksittömään suhteeseen.
Ap
Suurin osa Suomen SSRI-lääkkeiden syöjistä on naisia. Naisia. Luit oikein.
Mä muutuin itsellenikin vieraaksi kun söin Seronilia. Toisaalta se turrutti ja toisaalta teki niin hällä väliä ja ajattelemattoman mielentilan että petin silloista kumppania.
Olin siis lääkityksellä kun tapasin hänet. Lopetin kun halusin tietää mitä mä oikeasti tunnen. Aloitin taas ja kumppanikin sanoi sillon yhteiselle kaverille että "sano hyvästit nykyiselle ÄXälle, kohta sitä ei enää ole".
Muutuin.
Duloksetiini teki alapään aivan täysin turraksi.
En tiedä mikä on iän mukanaan tuomaa ja mikä lääkkeiden syönnin seurausta, mutta ennen mitään teki mieli jatkuvasti ja rnkkasin kolme kertaa päivässä, nyt ei oikeen kiinnosta. Saatan syttyä ja olla mukana mutta myös sammuu nopeasti ja laukeaminen on todellakin työn takana.
Vaikka nykyään syön voxraa, josta oli alkuun aivan tajuton panetus ja sitä käytetäänkin muualla ssristä johtuvaan haluttomuuteen.
Kaikki on yksilöllistä ja mikä kellekin tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa Suomen SSRI-lääkkeiden syöjistä on naisia. Naisia. Luit oikein.
... Tämä oli siis vastaus mihin?
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa Suomen SSRI-lääkkeiden syöjistä on naisia. Naisia. Luit oikein.
Tutkimuksen mukaan vasemmistolaisia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap, ja kiitos aloituksestasi vauvapalstalle. Voin antaa sinulle seksihirmuilijan miehen, joka ei ymmärrä sitä että minun ssri-lääkitykseni käyttö ei korreloi millään tavalla seksualisuuteni kanssa. Joillain ehkä näin voi ollakkin. Se on vaan kumma kun hän työtön möhömaha kalju kritisoi minua siitä etten häntä halua. Aina syyttää lääkitystäni. Mutta siinä on sekin puoli että aina kun näen sattumalta itsestään huoltapitävän työssäkäyvän eksäni jossain, pikkarit kastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa Suomen SSRI-lääkkeiden syöjistä on naisia. Naisia. Luit oikein.
Tutkimuksen mukaan vasemmistolaisia
Persuja. Naisia enemmistö, mutta miehet aivan kintereillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä "mopo ei oikein enää keuli", kiitos kemiallisen kastraation / SSRI- lääkkeiden. Edes lopettaminen ei tuonut aamuseisokkeja takaisin.
M29v
Onko seksi sinulle kaiken a ja o, ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kävi sama, halut loppui kun tota paskaa saatiin mulle huijattua työterveyslääkärissä. Pari vuotta zombiena ja sitten onnistuin hitaasti vähentämällä lopettamaan ilman jäätäviä vieroituoireita. Sain elämäni takaisin ja halut. M56
Tämä on syy miksi en aikanaan aloittanut masennuslääkitystä, vaikka parikin lääkäriä suositteli. Tiesin sivuvaikutuksista etukäteen.
On tietysti totta, ettei mitään seksihurjastelua masentuneena pääse muutenkaan viettämään, mutta en halunnut sellaista elämää, missä ne harvatkin seksikerrat (masturboinnista puhumattakaan) jäisivät kokonaan väliin. Seksinnälkä on myös sellainen vietti, että se saa edes yrittämään elämistä, vaikka ei usein flaksi kävisikään. Masennuslääkityksellä olisin enemmän kuin joku zombi, joka ei halua mitään. Niin kauan kuin herää aamuisin muna kovana, niin uusi päivä on mahdollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeileppa paastoa, ensiksi vaikka vain 16 tunnin pätkää, ja pikkuhiljaa lisäät sitä niin laiskat mitokondriot voivat taas innostua elektroninsiirtoketjunsa aktivoimiseen!
Vierailija kirjoitti:
Kokeileppa paastoa, ensiksi vaikka vain 16 tunnin pätkää, ja pikkuhiljaa lisäät sitä niin laiskat mitokondriot voivat taas innostua elektroninsiirtoketjunsa aktivoimiseen!
Tuo on siis vastaus yhdelletoista...
Olisi myös kiinnostavaa kuulla, jos sinun tai kumppanisi halu on palannut lääkityksen lopettamisen tai muuttamisen jälkeen.
Ap