Onko teidän vanhemmat kyselleet, aiotteko hoitaa heitä vanhana?

Vierailija kirjoitti:

Joo. Vaatii että muuttaisin hänen luokseen auttamaan kaikessa koska olen sinkku ja työtön joten ihan hyvin joudan. Sisaruksillani työt ja perheet.

 

Tästäkin syystä ihan hirveät paineet löytää töitä kun sama tilanne. Ihan kamala painostus muuttamaan lähemmäksi edes koska minulla on aikaa hoitaa... Ajattelin hankkia opiskelupaikan jos töitä ei saa. Kyllä vanhemmat on parempia saamaan ihmiset töihin kuin mitkään karenssi😆

Vierailija kirjoitti:

Onhan täällä keskustelu missä pohditaan että kannattaa hankkia samanikäinen puoliso jotta on vanhana seuraa. Eiköhän siinäkin piile taka-ajatuksena se että se kumppani sitten huolehtii kun ikää tulee. Mutta tällöin kyllä kannattaa hankkia nuorempi. Se olisi fiksumpaa.

 

Miten kumpikin hankkii itseään reilusti nuoremman puolison?

Nuorempi kumppani ei ole automaattisesti vanhuksen omaishoitaja. Moni on edelleen töissä.

Kyllä se, joka sen vanhuksen kanssa asuu, joutuu automaattisesti sen vanhuksen hoitajaksi myös.  On sitten nuori tai vanha tai töissäkäyvä tai mitä tahansa.  Vaikka vanhusta kävisi joku koitisairaanhoitokin auttamassa, se hänen kanssaan asuva ihminen, lapsi tai puoliso otetaan kumminkin hoitorinkiin mukaan, halusi tai ei.  Miten sen muka edes välttäisi?

Ihan sama, onko virallinen omaishoitaja vai ei.  Virallinen omaishoitaja tarkoittaa sitä, että siitä saa sen pienen korvauksen.  Muuten teet sitä kumminkin ja ilman korvausta.

Luin tässä joku aika sitten yhden vaimon kirjoituksen omaishoitajuudestaan.  Hän muistaakseni kävi vielä työssä kodin ulkopuolella.  Puoliso oli iäkkäämpi ja erityistä hoitoa tarvitseva, joten vaimo sitten alkoi saada sitä omaishoitajan pientä rahallista tukea.  Hänet käytännössä sitten jätettiin asian kanssa täysin yksin.  

Hän ei viimein enää jaksanut, ja ilmoitti lopettavansa omaishoitajana toimimisen.  Hän tietysti odotti, että nyt joku muu taho alkaa hoitaa tätä vaikeasti hoidettavaa puolisoaan.

Vaan mitenkäs kävi.  Ainoa seuraus oli se, että se omaishoidon tuki jätettiin sitten hänelle maksamatta.  Mitään muuta ei tapahtunut.  Hänelle vain ilmoitettiin, että ei ole resursseja nyt laittaa tähän, vaan niin kauan kuin puoliso on kotona, vaimon on hänestä huolehdittava.  Muussa tapauksessahan kyse olisi heitteillejätöstä.

En kehottaisi ketään ottamaan itselleen ainakaan pariakymmentä vuotta ja siitä yli vanhempaa puolisoa.  Kyllä tulee raskaita aikoja eteen.   Ei se rakkauskaan niitä voimia lisää eikä kaikkeen riitä.  Tietysti jos ottaa kovin raharikkaan puolison, niin sitten voi rahalla ostaa palveluita vaikka ihan sinne kotiinkin.  Mutta ei sekään kaikkeen ulotu.  Kyllä siinä omat hankaluutensa on, mihinkään et siitä pääse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan täällä keskustelu missä pohditaan että kannattaa hankkia samanikäinen puoliso jotta on vanhana seuraa. Eiköhän siinäkin piile taka-ajatuksena se että se kumppani sitten huolehtii kun ikää tulee. Mutta tällöin kyllä kannattaa hankkia nuorempi. Se olisi fiksumpaa.

 

Miten kumpikin hankkii itseään reilusti nuoremman puolison?

Nuorempi kumppani ei ole automaattisesti vanhuksen omaishoitaja. Moni on edelleen töissä.

Hirveän usein se on kyllä niin jos nainen on nuorempi niin hän hoitaa miestään, mutta ei toimi toisinpäin. Tiedän pariskunnan jossa vaimo sairastui siten että tarvitsi tukea hieman enemmän esimerkiksi kotitöissä ja ne eivät enää yksin onnistunut. Mies jo vaimon sairaalassa ollessa alkoi miettimään eroa. Otti sitten eron alle kuukaudessa kun vaimo pääsi pois sairaalasta.

Ja tiedän siksi koska mies sanoi tämän suoraan että ei hän voi olla sellaisen kanssa joka on sairas.

Ei. Olen 30+, vanhempani 70+. Antoivat mulle väkivaltalapsuuden enkä siksi ole heidän kans läheinen. Jaasun ulkomailla.

Äiti on timmissä kunnossa ja vaikuttaa kaikin puolin 40:ltä, isä on heikommassa. Heillä on paljon sos. suhteita ja ovat varakasta väkeä niin ilmeisesti heitä alkaa hoitaan rahalla palkatut hoitajat tai muut sukulaiset, kaverit.

Itse olen ilmoittanut lapselleni, että ei ole hänen tehtävänsä hoitaa minua. Edunvalvontavaltuutuksen olen kyllä tehnyt, ja siinä tulee olemaan työtä, mutta se on hänen oman etunsa mukaista, koska on ainoa perijä ja voi siis huolehtia omaisuudenhoidosta. Julkinen edunvalvonta olisi hänen kannaltaan huono juttu. Ko paperissa ihan erikseen lukee, että hänen tehtävänsä ei ole itse hoitaa minua, vaan edunvalvojana huolehtia, että joku hoitaa.

Mun äiti hoiti vanhempansa loppuun asti.  Oli välillä pitkiäkin aikoja mummon ja vaarin luona.  Sillä aikaa isä löysi itselleen uuden naisen ja otti avioeron vain kuukausi ennen vaarin kuolemaa.  Äidin ja isän asunto laitettiin myyntiin ja äiti muutti pysyvästi mummon luokse.  Kun mummokin kuoli,  perikunta myi mummon ja vaarin talon ja äiti muutti vuokralle kerrostaloyksiöön. Nyt elää pienellä eläkkeellä asumistuen turvin.  Isä on uusissa naimisissa.  Äiti ei edes halua,  että minä tai veljeni alettaisiin hoitaa äitiä.  Isästä en tiedä,  mutta hoitakoon uusi vaimonsa. 

Ei, päinvastoin ovat sanoneet että hyvällä omallatunnolla saa heittää laitokseen. Samaa olen omille lapsilleni sanonut. 

Joo vaatii, että eroaisin miehestäni jättäisin työni ja rupeaisin omaishoitajaksi. Tottakai äitini asuu vielä maalla, missä ei palveluja ja ei suostu edes ajattelemaan muuttoa.