Kenelle kuuluu lapsen isän asunnon tyhjennys ja muut asiat?
Lapseni isä kuoli jokin aika sitten ja hänellä ei ollut muita lähiomaisia paitsi meidän yhteinen alle kouluikäinen lapsi. Lapsen isän toisen vanhempi elää mutta ei asu Suomessa, tämä on aiemmin pyytänyt minua toimittamaan poikansa asioita tämän kuoleman jälkeen ja niin olen tehnytkin. Järjestin hautajaiset, selvitin akuutit asiat jne. Nyt olisi kuitenkin vuorossa asunnon tyhjennys ja myyminen. Siitä ei ole ollut puhetta ja nyt en ole saanut tätä toista vanhempaa kiinni asiassa.
Kenelle tämä kuuluu? Virallisesti kai meidän lapselle koska hän on lähin omainen, mutta hän ei siihen hommaan kykene.
Kommentit (439)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, todennäköisesti lapsesi haluaa tietää isästään ja juuristaan aikuisena. Kun isä on kuollut lapsen ollessa pieni, jää paljon kysymyksiä.
Säästä kaikki valokuvat ja jos asunnossa on muuta sukuun liittyvää, kuten erityisen vanhoja perintöhuonekaluja tms. Jos on päiväkirjoja ja kirjeitä, säästä ne. Myös muutama isän vaatekappale olisi hyvä säästää. Lapsesi tekee sitten aikuisena päätöksen, haluaako säästää nämä.
Tuhoamalla toisen vanhemman muistot äiti voi pahimmillaan tuhota lapsen mielenterveyden ja oman suhteen lapseensa.
Miksi vaatteita? Isäni kuoli ollessani lapsi ja pakko sanoa että mikään materia ei merkitse minulle mitään, ei perintöhuonekalut eikä sellaiset. Isän vaatteet tuntuisi lähinnä koomiselta, hän kuoli jo 90-luvulla. Tietääkseni isän toista biologista lastakaan ei nämä kiinnosta. Lähinnä valokuvat o
Nyt ei puhuta sinun isästäsi, sitä paitsi ihmiset ovat erilaisia. EIköhän AP osaa paremmin arvioida, mitä ottaa lastaan varten talteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on perintöä tulossa, kannattaa itse tehdä, mahd nopeasti.
Mun tutulla oli kinteistövälitysfirma ja mä olin siinä mukana. Tyhjennettiin kuolinpesät ilmaiseksi, tän yrittäjän mies oli Anttilassa töissä. Sai sieltä halvalla lakanoita jne huonekaluja.
Mä pakkasin irtaimiston, joku lista oli, korut, designlasit, kirjeet, valokuvat jne pitää säästää ja muut meni kirppikselle. Yli 10 asuntoa, lähinnä kaksioita, tyhjensin. Tuntipalkka surkea, mutta jotain tuli ja koerrätystä. Valtaosahan olisi mennyt roskiin
Miten toi Anttila ja lakanat, huonekalut ym. liittyy tähän?
Pahoittelen. Liikenne sakkasi, kun kirjoitin.
henkilöllä oli kiinteistönvälitysfirma. Otti myyntiin mm kuolinpesiä. Mä tyhjensin ja sain palkaksi perustavarat ja pakkasin arvokkaammat omaisille.
Tämä puoliso oli Anttilassa töissä. He saivat edullisesti just mallikappaleita, esim oli sänkynpedattuna, sai parilla eurolla pussilakanat, kun tehtiin osasto, jäi maalipurkki vajaaksi jne. Näillä sitten stailattiin asunto myyntikuntoon.
Nykyään siihen on firmat
Lapselle pitää saada edunvalvoja. Asiaa ei voi hoitaa muuten. Edunvalvoja hakemus löytyy internetistä.
En tiedä, mutta itse kysyisin asiaa lakineuvonnasta av-palstan sijaan. Auttaisi huomattavasti enemmän asiaa kuin täällä arpominen.
Vierailija kirjoitti:
Lapselle pitää saada edunvalvoja. Asiaa ei voi hoitaa muuten. Edunvalvoja hakemus löytyy internetistä.
Ap on lapsen huoltajana jo valmiiksi hänen edunvalvojansa. Ei tarvitse tuhlata satoja euroja ulkopuoliseen apuun.
Vierailija kirjoitti:
Lapselle pitää saada edunvalvoja. Asiaa ei voi hoitaa muuten. Edunvalvoja hakemus löytyy internetistä.
Näin mäkin olettaisin. Ei kai lapsen huoltajasta automaattisesti tule edunvalvojaa tällaisessa perintöasiassa, eli ei voi suoraan todeta, että olisi ap:n homma. Toki se tuossa tilanteessa varmaan on loogista, että ap määrätään edunvalvojaksi, jos ei homma ketään muutakaan kiinnosta ja ap olisi siihen valmis. Jos ap ei halua itse hoitaa exän kuolinpesää lapsensa hyväksi, niin varmasti valtiolta löytyy sitten joku edunvalvoja, mutta hoitavatko he asuntojen myyntejä jne. vai valvovatko vain?
Tämä on niin tyypillistä nykyään, että kaikki tekeminen pyritään siirtämään muille. Tuo lapsihan on ainoa perikunnan jäsen, tietenkin jos perunkirkoituksessa ei tule esille muita lapsia. Tuon lapsen puolestahan simä toimit. Kaikki mitä ostat muiden tekemämä on pois lapseltasi. On ditten.kysymys vaikka vaan satasen perinnöstä lopulta.
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvältä vaikuta kun täältä pitää asiaa kysellä.
Joskus vertaistuki auttaa enemmän ja paremmin kuin viranomaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselle pitää saada edunvalvoja. Asiaa ei voi hoitaa muuten. Edunvalvoja hakemus löytyy internetistä.
Näin mäkin olettaisin. Ei kai lapsen huoltajasta automaattisesti tule edunvalvojaa tällaisessa perintöasiassa, eli ei voi suoraan todeta, että olisi ap:n homma. Toki se tuossa tilanteessa varmaan on loogista, että ap määrätään edunvalvojaksi, jos ei homma ketään muutakaan kiinnosta ja ap olisi siihen valmis. Jos ap ei halua itse hoitaa exän kuolinpesää lapsensa hyväksi, niin varmasti valtiolta löytyy sitten joku edunvalvoja, mutta hoitavatko he asuntojen myyntejä jne. vai valvovatko vain?
Huoltaja on lapsen edunvalvoja ihan ilman perintöjäkin. Kuten on perintötapauksissakin. Huoltajalla kun on lakisääteinen velvollisuus huolehtia alaikäisen asioista. Vain jos huoltaja ei siihen pysty, lapselle hankitaan ulkopuolinen edunvalvoja (huom! tämä maksaa satoja euroja). Ap vaikuttaa pystyvältä ihmiseltä, joten ulkopuoliselle edunvalvojalle ei ole tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on niin tyypillistä nykyään, että kaikki tekeminen pyritään siirtämään muille. Tuo lapsihan on ainoa perikunnan jäsen, tietenkin jos perunkirkoituksessa ei tule esille muita lapsia. Tuon lapsen puolestahan simä toimit. Kaikki mitä ostat muiden tekemämä on pois lapseltasi. On ditten.kysymys vaikka vaan satasen perinnöstä lopulta.
Mä luulen, että ap ei päin vastoin saa myydä exän asuntoa vain siksi, että asunto on perikunnan, jonka ainoa jäsen on ap:n lapsi. Ap:n pitää ensin saada virallinen edunvalvojastatus, tai vaihtoehtoisesti lupa lapsen edunvalvojalta (virkamieheltä) asunnon myyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvältä vaikuta kun täältä pitää asiaa kysellä.
Joskus vertaistuki auttaa enemmän ja paremmin kuin viranomaiset.
Viranomaisilta saat heti oikeaa tietoa. Täältä et mitenkään todennäköisesti saa. Nytkin moni huutaa edunavalvojaa, vaikka lain silmissä ap on lapsensa huoltajana tämän edunvalvoja.
https://www.suomi.fi/oppaat/edunvalvonta/tutustu-eri-vaiheisiin/milloin…
Jos lapsen omaisuus on yli 20000 euroa (niin kuin asunto oletettavasti on), tarvitaan virallinen edunvalvoja (joka ei ole ap). Ap ei saa tehdä yhtään mitään lapsen omaisuudelle ilman edunvalvojan lupaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on niin tyypillistä nykyään, että kaikki tekeminen pyritään siirtämään muille. Tuo lapsihan on ainoa perikunnan jäsen, tietenkin jos perunkirkoituksessa ei tule esille muita lapsia. Tuon lapsen puolestahan simä toimit. Kaikki mitä ostat muiden tekemämä on pois lapseltasi. On ditten.kysymys vaikka vaan satasen perinnöstä lopulta.
Mä luulen, että ap ei päin vastoin saa myydä exän asuntoa vain siksi, että asunto on perikunnan, jonka ainoa jäsen on ap:n lapsi. Ap:n pitää ensin saada virallinen edunvalvojastatus, tai vaihtoehtoisesti lupa lapsen edunvalvojalta (virkamieheltä) asunnon myyntiin.
Väärin. Ap:lla on jo edunvalvojastatus, koska hän on lapsensa huoltaja. Myyntilupa hankitaan Digi- ja väestövirastolta, ei mitlään edunvalvojilta. Tämänkin asian saa ihan helposti selville vaikka googlaamalla "Voiko alaikäinen myydä perikunnan asunnon".
Vierailija kirjoitti:
Pesänjakajalle ja lapsenne edunvalvojalle kuuluvia asioita. Sinuna en sotkeentuisi asunnon myymiseen millään tavalla, sillä sinulla ei ole perintöoikeutta.
Juristin palkkaaminen pesänjakajaksi maksaa äkkiä niin monta tuhatta euroa, ettei lapselle mitään perittävää enää jääkään.
Vierailija kirjoitti:
https://www.suomi.fi/oppaat/edunvalvonta/tutustu-eri-vaiheisiin/milloin…
Jos lapsen omaisuus on yli 20000 euroa (niin kuin asunto oletettavasti on), tarvitaan virallinen edunvalvoja (joka ei ole ap). Ap ei saa tehdä yhtään mitään lapsen omaisuudelle ilman edunvalvojan lupaa.
Alaikäisellä eli alle 18-vuotiaalla ei ole itse oikeutta määrätä omaisuudestaan, tehdä tärkeitä sopimuksia tai muita merkittäviä oikeustoimia. Alaikäisen puolesta näistä päättää hänen edunvalvojansa. Alaikäisen edunvalvojana/edunvalvojina toimivat lähtökohtaisesti hänen huoltajansa. Kun on kyse esimerkiksi asunnon myynnistä tai ostosta, edunvalvoja tarvitsee kauppaa varten digi- ja väestötietoviraston luvan.
Toisaalta, kuka muukaan sitä asunnon tyhjennystä hoitaisi jos ei ap lapsen puolesta?
Ulkopuoliset tyhjentäjät maksaa ja silloin asunnon irtaimisto menee käytännössä roskiin pitsi arvotavarat, mitkä nyt on helppoa setviä itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselle pitää saada edunvalvoja. Asiaa ei voi hoitaa muuten. Edunvalvoja hakemus löytyy internetistä.
Näin mäkin olettaisin. Ei kai lapsen huoltajasta automaattisesti tule edunvalvojaa tällaisessa perintöasiassa, eli ei voi suoraan todeta, että olisi ap:n homma. Toki se tuossa tilanteessa varmaan on loogista, että ap määrätään edunvalvojaksi, jos ei homma ketään muutakaan kiinnosta ja ap olisi siihen valmis. Jos ap ei halua itse hoitaa exän kuolinpesää lapsensa hyväksi, niin varmasti valtiolta löytyy sitten joku edunvalvoja, mutta hoitavatko he asuntojen myyntejä jne. vai valvovatko vain?
Huoltaja on lapsen edunvalvoja ihan ilman perintöjäkin. Kuten on perintötapauksissakin. Huoltajalla kun on lakisääteinen velvollisuus huolehtia alaikäisen asioista. Vain jos huoltaja ei siihen pysty, lapselle hankitaa
Puhut palturia. Jos lapsen omaisuus on yli 20000 euroa, sen käyttöä seuraa Digi- ja väestötietovirasto. Tuollaiset asunnonmyynnit on iso juttu, että varmaan kannattaa varmistaa virastosta, että kauppa on ok ennen kuin tekee mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselle pitää saada edunvalvoja. Asiaa ei voi hoitaa muuten. Edunvalvoja hakemus löytyy internetistä.
Ap on lapsen huoltajana jo valmiiksi hänen edunvalvojansa. Ei tarvitse tuhlata satoja euroja ulkopuoliseen apuun.
Lapsen omaisuutta ei voi myydä ilman DVV:n lupaa. Lisäksi jos pesässä on enemmän velkaa kuin omaisuutta on syytä olla tarkkana, ettei saa velkoja lapsen niskoille.
Kenellä on kenellä ei, ihan niin kuin muillakin ihmisillä.