Apua, muistisairaan puolisosta on tullut aggressiivinen!

Vierailija kirjoitti:

Eikö kotiutuksessa sairaalan sosiaalityöntekijä ehdotellut apua ja kotisairaanhoidon käyntejä tms 

Harvemmin tk:ssa mitään sosiaalityöntekijää on.

Useinhan sitä apua ehdotetaan myös sairaalassa mutta potilas tai omainen kieltäytyy sitä vastaanottamasta.

Oma äitini hoiti loppuun asti ms-tautia sairastanutta isääni. Koti muuttui helvetiksi kaikille. Äiti ei suostunut viemään isää edes intervallihoitoon, koska tämä itse ei halunnut sitä. Onneksi meillä kävi ihana kotisairaanhoitaja, joka aina välillä järjesti isän jollakin tekosyyllä osastojaksolle. Tilanne meni siihen, ettei äiti itse tajunnut omaa väsymystään ja väitti, etten välitä isästä, kun ehdotin hoitopaikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kotiutuksessa sairaalan sosiaalityöntekijä ehdotellut apua ja kotisairaanhoidon käyntejä tms 

Ei kuulemma. Isäkin oli äimistynyt että ilman mitään ennakkovaroitusta päättivät kotiuttaa hänet. Oli ilmeisesti ns hankala potilas joka haluttiin pois mahd nopeasti 

Ap

Sairaalasta kotiutetaan heti kun mahdollista oli hankala tai miellyttävä potilas.

Äitisi ei jaksa enää hoitaa isääsi. Tee huoli-ilmoitus.

Vierailija kirjoitti:

Äiti on erittäin jääräpäinen ihminen ja on toistuvasti uhkaillut välien katkaisemisella jos kerron kellekään ulkopuoliselle tilanteesta. Kuka sitten valvoo isän turvallisuutta jos en minä?

Ap

Ei kukaan. Mutta kuka pakottaa isäsi asumaan aggressiivisen puolison kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Äiti on erittäin jääräpäinen ihminen ja on toistuvasti uhkaillut välien katkaisemisella jos kerron kellekään ulkopuoliselle tilanteesta. Kuka sitten valvoo isän turvallisuutta jos en minä?

Ap

Tietenkin sä haet heille ammattiapua heti. Saman tien.

Se, jos äitisi katkaisee välit on suoraan sanottuna paljon pienempi ongelma tossa tilanteessa.

Teet sen ilmoituksen ja kerrot siinä mitä olet kuullut ja nähnyt. Voit esittää toivomuksen, ettei sun antamiin tietoihin (eli sinuun) heidän luona/kanssa viitata, mutta kyllä ne ihan tosissaan otetaan silti.

Ota yhteyttä Muistiliittoon ja saat paikallisen Muistiluotsin yhteystiedot. Heillä maksuton ammattiapu ja vaitiolovelvollisuus. On myös tukiryhmä omaisille. 

Vierailija kirjoitti:

Aika tavallisia ongelmia nämä ovat vanhusten kesken, jotka joutuvat omaishoitajan rooliin. Oma äitini oli isäni omaishoitaja 10 vuotta. Äiti oli koko ajan kiukkuinen, puhui isälle rumasti, hermostui pissavahinkoihin ja ruoan räpöttämiseen, ilmapiiri oli todella ikävä kotona. Isä taas jaksoi yrittää alistuneesti olla kiltti, kunnes hänellä sairaus eteni ja muuttui aggressiviseksi, saattoi lyödä tosi lujaa yhtäkkiä esim. vessassa tai pesulla auttajaa. Muuttui myös mustasukkaiseksi, mitä ei koskaan ollut aiemmin ollut ja vahti ja vaati äitiä tilille milloin mistäkin. Kauheaa oli katsoa, että pariskunta, joka suuren osan elämästään oli ollut niin onnellinen, vietti eläkevuotensa noin. 

Hyvä esimerkki siitä, että koskaan, koskaan ei tule kannustaa ketään vanhusta ryhtymään puolisonsa omaishoitajiksi. Ei ikinä.

Tappouhkauksia lateleva puoliso ei ole enää sovelias hoitaja.Muista kertoa tuo huoli-ilmoituksessasi jonka teet jo tänään!

Äiti on itsekin vanha, eikä varmasti jaksaisi joka hetki vahtia toista. Oma riittämättömyys, ja se että on jatkuvasti jaksamisensa äärirajoilla näkyy varmasti ulospäin kiukkuna ja raivoamisena. Äiti ei näe ulospääsyä tilanteestaan, ja on varmasti kauhuissaan ja huolissaan kun tietää ettei ikuisesti jaksa. Lisäksi puolison muistisairaus ja nykyinen raskas elämäntilanne tekee konkreettiseksi oman vanhenemisen, ja sen, ettei mikään enää koskaan palaa ennalleen. Elämä on loppusuoralla, ja viha on myös varmaan osittain väistämättömän hyväksymisen prosessiin kuuluvaa. Apuahan ap:n vanhemmat tarvitsisivat, mutta vaikeaa, jos siitä kieltäytyvät. Äiti ehkä pelkää, että hänen miehensä viedään laitokseen, eikä hän sitäkään halua. Jos edes suostuisi keskustelemaan vaihtoehdoista? Saako vanhuspalveluista vaikka jonkinlaista konsultaatiokäyntiä, jotta tilanne tulisi kunnolla kartoitettua, ja kerrottua samalla äidillesi mitä eri vaihtoehtoja voisi olla? Ehkä tosiaan jonkinlainen intervallihoito voisi olla mahdollista? Tai palveluasuminen pariskunnalle yhteisesti (jos äiti suostuisi muuttamaan kodistaan). Nuoremmallekin ihmiselle on erittäin raskasta huolehtia ympärivuorokautisesti muistisairaasta, saati sitten vanhukselle. Käytännössä se on kuin juuri kävelemään oppineen taaperon vahtimista, mutta raskaampaa, kun vastassa on aikuinen ihminen joka saattaa olla fyysisesti itseä vahvempi, ja pystyy pääsemään paikkoihin mihin pikkulapsi ei pääse. Lisäksi muistisairaat usein vaeltelevat öisin, ja ovat tällöin tavallistakin enemmän sekaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Tappouhkauksia lateleva puoliso ei ole enää sovelias hoitaja.Muista kertoa tuo huoli-ilmoituksessasi jonka teet jo tänään!

Onko hän soveluas asumaan sen paremmin puolison kuin kenenkään muunkaan kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Ei sinun auta muu kuin tehdä huoli-ilmoitus.

Sinne vaan ja kun tulevat käymään, olet paikalla!

Eikös toi jo ole laiton uhkaus! Siis toi lääkkeitten syöttäminen!

Ei sääliä kiukkuisille, katkerille ja ahneille boomereille. Hylkää molemnat ihmis saastat!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti on erittäin jääräpäinen ihminen ja on toistuvasti uhkaillut välien katkaisemisella jos kerron kellekään ulkopuoliselle tilanteesta. Kuka sitten valvoo isän turvallisuutta jos en minä?

Ap

Tietenkin sä haet heille ammattiapua heti. Saman tien.

Se, jos äitisi katkaisee välit on suoraan sanottuna paljon pienempi ongelma tossa tilanteessa.

Teet sen ilmoituksen ja kerrot siinä mitä olet kuullut ja nähnyt. Voit esittää toivomuksen, ettei sun antamiin tietoihin (eli sinuun) heidän luona/kanssa viitata, mutta kyllä ne ihan tosissaan otetaan silti.

Samaa mieltä. Tällaisessa tilanteessa jopa pieni valkoinen valhe olisi ihan ok. Jos vaikka tulisi kotikäynnille joku selvittämään asioita, ja sanoisi että se kuuluu kunnan palveluihin ihan ikäperusteisesti automaattisesti, eikä sotkettaisi ap:ta asiaan ollenkaan. Ei menisi välit turhaan, ja apua kuitenkin järjestyisi. Sieltä työtekijä puolelta voisi vaikka antaa suosituksen, että aikuiset lapset olisivat arviontikäynnillä mukana, niin silloin äiti ehkä suostuisi jopa pyytämään ap:n mukaan kuunelemaan ja osallistumaan, mikä tietysti olisi tosi hyvä. Usein sillä on paljon enemmän painoarvoa, kun lääkäri, tai muu ammattilainen suosittelee jotain, kuin jos oma tytär tai poika sanoo vanhukselle samat asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö isää saa edes millekään tilapäiselle hoitopaikalle terveyskeskussairaalaan ?

Mihin hän sitä tarvitsisi?

Kyllähän lonkkaleikkauksen jälkeen moni on tk-sairaalassa , veljen vaimo oli välillä lepäämässä monisairaana ja  välillä taas veli.   Heillä kävi kotisairaanhoito kyllä joten se ehkä aina edisti näitä hoitojaksoja 

Aloitus on trolli.

Lääkärit eivät soittele potilaan kotiuttamisesta, sen tekevät hoitajat.

Ja muutakin omasta päästään keksittyä paskas ap täällä suoltaa niille, jotka eivät näistä asioista mitään tiedä, kun eivät ole niiden kanssa olleet missään tekemisissä.

Minä olen.  Ja ap on kuvottava provoilija.

Vierailija kirjoitti:

Äiti on erittäin jääräpäinen ihminen ja on toistuvasti uhkaillut välien katkaisemisella jos kerron kellekään ulkopuoliselle tilanteesta. Kuka sitten valvoo isän turvallisuutta jos en minä?

Ap

Tilanne ei ainakaan itsestään tule tuosta paranemaan. Äitisi on joko ylistressaantunut tai itsekin sairastumassa tai molempia. Sinänsä vaikeaa, että jos aikuinen ihminen ei suostu ottamaan apua vastaan niin ei voi pakottaa. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö isää saa edes millekään tilapäiselle hoitopaikalle terveyskeskussairaalaan ?

Ei terveyskeskussairaala ole mikään vaihtoehtoasunto. Sairaalassa ollaan kun on jotain akuuttia hoidettavaa mikä ei kotona onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö isää saa edes millekään tilapäiselle hoitopaikalle terveyskeskussairaalaan ?

Mihin hän sitä tarvitsisi?

 

 

 

Kyllähän lonkkaleikkauksen jälkeen moni on tk-sairaalassa , veljen vaimo oli välillä lepäämässä monisairaana ja  välillä taas veli.   Heillä kävi kotisairaanhoito kyllä joten se ehkä aina edisti näitä hoitojaksoja 

Ei ne tk:t tänä päivänä mitää lepokoteja ole. Jos sairaalahoidolle ei ole tarvetta jatko kuntoutus tapahtuu kotona. Jos tarvetta on niin kotiin järjestetään apua. Eikä ketään pakoteta asumaan aggressiivisen puolison kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kotiutuksessa sairaalan sosiaalityöntekijä ehdotellut apua ja kotisairaanhoidon käyntejä tms 

Harvemmin tk:ssa mitään sosiaalityöntekijää on.

Useinhan sitä apua ehdotetaan myös sairaalassa mutta potilas tai omainen kieltäytyy sitä vastaanottamasta.

Kälyni oli pienehkön kunnan tk-sairaalassa pienen aivoninfarktin jälkeen kun iso sairaala siirsi sinne.  En tiedä oliko paikallisen sossun työntekijä vaiko asemapaikkana tk-sairaala,  mutta kuitenkin hänen kanssaan  keskusteltuaan, esim turvanappi,  kotiutui sitten sieltä.   Fysioterapeutti kävi kotona, haavahoitaja, satutti itsensä infarktin saatuaan.  Asuu yksin, naapuri jolla vara-avain löyti.