Lue keskustelun säännöt.
Kahta korkeakoulu- tai amk-tutkintoa ei Suomessa voi suorittaa, ellet ole rikas ja maksa itse
21.04.2024 |
Jos olet esimerkiksi valmistunut tradenomiksi, (mikä ei nykyään todellakaan takaa työllistymistä) ja haluaisit opiskella vaikkapa sairaanhoitajaksi (joista on suoranainen pula), niin eipä vaan onnistukaan, koska hallitus ja kela ovat suuressa viisaudessaan päättäneet, että toiseen tutkintoon ei tukea saa.
Ymmärrän kyllä, että tällä on tarkoituksena estää ns. "ikuinen opiskelu", mutta tällainenkin linja, jossa se väärän alan valitseminen sulkee kaikki muut ovet (ellet ole rikas ja maksa koulutustasi itse), tuntuu myös aika kohtuuttomalta
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
On ihmisiä, jotka tuntuvat harrastavan opiskelua. Heillä on useampia tutkintoja, mutta ei töitä. Tai sitten lähdetään opiskelemaan yliopistoon 50-vuotiaana, ei mitään järkeä.
Kerrotko vielä miten tämä taloudellisesti edes onnistuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisen korkeakoulututkinnon suorittaminen on vaatinut rahaa ennenkin. Tukikuukaudet kuluvat yhteen tutkintoon.
Tulipa muuten mieleen, että minulla lienee tukikuukausia käyttämättä vaikka kuinka, kun ensimmäiseen tutkintoon sai tukea reilun vuoden ajan (sitten tulorajat paukkui) ja toiseen en nostanut lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla kesti lukion jälkeen useampi vuosi päästä opiskelemaan ensimmäistä tutkintoa, koska sinne on vaikeaa päästä. Kävin töissä ja suoritin opintoja avoimessa yliopistossa ja tein vapaaehtoistyötä, koska niistä saa työkokemusta jota työnantajat arvostavat lähes alalla kuin alalla. Vanhempani eivät tukeneet satunnaista ruokakassia lukuunottamatta. Asuin milloin kenenkin kämppiksenä säästääkseni rahaa ja venytin penniä missä pystyin.
Sama meno jatkui kun pääsin opiskelemaan, enimmäkseen elätin itseni. Tilanne jopa hieman parani opiskelija-alennusten ja opintotuen myötä. Valmistumisestani on alle viisi vuotta, en siis puhu muinaishistoriasta. Minusta tämä oli tietysti raskas elämänvaihe, mutta väliaikainen. Sen jälkeen työelämä on tuntunut aika helpolta.
Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta en voi käsittää, miten suomalaisille aikuisille on muka niin mahdotonta rahoittaa opiskeluajan el
No, on se hyvä tietää, että olet kaikkeen kykenevä ja aina jaksava 24 h vuorokaudessa työskentelevä superihminen, joka ei tarvitse hetkeäkään lepoa tai vapaa-aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla kesti lukion jälkeen useampi vuosi päästä opiskelemaan ensimmäistä tutkintoa, koska sinne on vaikeaa päästä. Kävin töissä ja suoritin opintoja avoimessa yliopistossa ja tein vapaaehtoistyötä, koska niistä saa työkokemusta jota työnantajat arvostavat lähes alalla kuin alalla. Vanhempani eivät tukeneet satunnaista ruokakassia lukuunottamatta. Asuin milloin kenenkin kämppiksenä säästääkseni rahaa ja venytin penniä missä pystyin.
Sama meno jatkui kun pääsin opiskelemaan, enimmäkseen elätin itseni. Tilanne jopa hieman parani opiskelija-alennusten ja opintotuen myötä. Valmistumisestani on alle viisi vuotta, en siis puhu muinaishistoriasta. Minusta tämä oli tietysti raskas elämänvaihe, mutta väliaikainen. Sen jälkeen työelämä on tuntunut aika helpolta.
Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta en voi käsittää, miten suomalaisille aikuisille on muka niin mahdotonta rahoittaa opiskeluajan el
Poika luki amiksessa putkariksi. Ei mitään mahdollisuuksia kesätöihin edes, saati sitten johonkin opintojen ohella työn tekemiseen. Ihmiset puhuvat asioista kuvitellen, että muutaman vuoden takainen tilanne on edelleen se, mitä eletään, no ei todellakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee kalliiksi kouluttaa triplamaistereita ja tuplatohtoreita. Yksi korkeakoulututkinto ilmaiseksi ja seuraavaan maksu ameriikan malliin.
Tämän kustannus on jotain 0,00001% verrattuna näihin sankareihin, joita ei huvita kouluttautua ollenkaan.
Entäs ne joilla jo neljä tutkintoa ja itkee että ei pääse töihin vaikka joka viikko hakemuksia laittaa? Nekö on ilmaisia pidettäviä?
Olen tuplamaisteri ja meitäkään ei ole ihan kauheasti. Triplamaistereita tiedän yhden. Olemme kaikki töissä. Kyllä ne on ne nollan tutkinnon ihmiset, jotka ovat koko elämänsä saamapuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa ei voi, eli muualla maailmassako sitten voi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kela.fi/opintotukiaika-useita-korkeakouluopintoja
"Jos jatkat korkeakouluopintoja yhden korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen, voit saada käyttöösi lisätukikuukausia. Voit käyttää ne ja aiemmasta tutkinnostasi säästyneet tukikuukaudet jatko-opintoihin tai muihin korkeakouluopintoihin."
Onko tämä siis nyt muuttunut?
Ne lisätukikuukaudet eivät todellakaan riitä kokonaan uuden tutkinnon suorittamiseen.
Loput sitten työllä. Toki jos ei mitään työtäkään saa niin huono mäihä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisen tutkinnon suorittaminen perusaikaa nopeammin, halpaan asuntoon muuttaminen ja osa-aikainen tarjoilijan työ mahdollisti oman tuplatutkinnon. Tiukkaa oli sekä rahasta että ajasta, mutta ei oo mun mielestä valtion homma kustantaa monta korkeakoulututkintoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kela.fi/opintotukiaika-useita-korkeakouluopintoja
"Jos jatkat korkeakouluopintoja yhden korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen, voit saada käyttöösi lisätukikuukausia. Voit käyttää ne ja aiemmasta tutkinnostasi säästyneet tukikuukaudet jatko-opintoihin tai muihin korkeakouluopintoihin."
Onko tämä siis nyt muuttunut?
Ne lisätukikuukaudet eivät todellakaan riitä kokonaan uuden tutkinnon suorittamiseen.
Loput sitten työllä. Toki jos ei mitään työtäkään saa niin huono mäihä.
Nykyään vaan on aika harvoja aloja jossa voi olla varma siitä, että aina löytyy töitä. (etenkin jos ne työt pitää sovitella yhteen opiskelujen kanssa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuinka monta tutkintoa pitäisi saada opiskella valtion tuella? Opiskelua tuetaan jo nyt monella tavalla ja kuten jo mainittu, lisää tukikuukausia on mahdollista saada uutta tutkintoa varten, vaikka ne eivät koko tutkintoa kattaisikaan. Omassa lähipiirissäni toinen tutkinto on opiskeltu töiden ohella, puolison tai perheen tukemana, säästöillä tai useimmiten näiden yhdistelmänä. isossa osassa maailmaa opiskelu on maksullista. Jo se, että meillä opiskelu on ilmaista ja sitä myös tuetaan, on etuoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla kesti lukion jälkeen useampi vuosi päästä opiskelemaan ensimmäistä tutkintoa, koska sinne on vaikeaa päästä. Kävin töissä ja suoritin opintoja avoimessa yliopistossa ja tein vapaaehtoistyötä, koska niistä saa työkokemusta jota työnantajat arvostavat lähes alalla kuin alalla. Vanhempani eivät tukeneet satunnaista ruokakassia lukuunottamatta. Asuin milloin kenenkin kämppiksenä säästääkseni rahaa ja venytin penniä missä pystyin.
Sama meno jatkui kun pääsin opiskelemaan, enimmäkseen elätin itseni. Tilanne jopa hieman parani opiskelija-alennusten ja opintotuen myötä. Valmistumisestani on alle viisi vuotta, en siis puhu muinaishistoriasta. Minusta tämä oli tietysti raskas elämänvaihe, mutta väliaikainen. Sen jälkeen työelämä on tuntunut aika helpolta.
Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta en voi käsittää, miten suomalaisille aikuisil
Juurihan aloittajakin totesi, että sairaanhoitajille on töitä. Ja hoitajille on myös. Eivät ne ekaa tutkintoakaan opiskelevat, saati sisäänpyrkivät, pelkällä opintotuella elä. Tradenomi on lähes varmasti halutumpi työntekijä kuin juuri valmistunut ylioppilas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, minä sain mahdollisuuden uudelleen kouluttautumiselle. Hyvä niin kaikkien kannalta, koska ensimmäiseltä alaltani ei löytynyt töitä. Nykyään olen täystyöllistetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kela.fi/opintotukiaika-useita-korkeakouluopintoja
"Jos jatkat korkeakouluopintoja yhden korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen, voit saada käyttöösi lisätukikuukausia. Voit käyttää ne ja aiemmasta tutkinnostasi säästyneet tukikuukaudet jatko-opintoihin tai muihin korkeakouluopintoihin."
Onko tämä siis nyt muuttunut?
Ne lisätukikuukaudet eivät todellakaan riitä kokonaan uuden tutkinnon suorittamiseen.
Loput sitten työllä. Toki jos ei mitään työtäkään saa niin huono mäihä.
Nykyään vaan on aika harvoja aloja jossa voi olla varma siitä, että aina löytyy töitä. (etenkin jos ne työt pitää sovitella yhteen opiskelujen kanssa)
Niinhän se on. Ei mahda mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla kesti lukion jälkeen useampi vuosi päästä opiskelemaan ensimmäistä tutkintoa, koska sinne on vaikeaa päästä. Kävin töissä ja suoritin opintoja avoimessa yliopistossa ja tein vapaaehtoistyötä, koska niistä saa työkokemusta jota työnantajat arvostavat lähes alalla kuin alalla. Vanhempani eivät tukeneet satunnaista ruokakassia lukuunottamatta. Asuin milloin kenenkin kämppiksenä säästääkseni rahaa ja venytin penniä missä pystyin.
Sama meno jatkui kun pääsin opiskelemaan, enimmäkseen elätin itseni. Tilanne jopa hieman parani opiskelija-alennusten ja opintotuen myötä. Valmistumisestani on alle viisi vuotta, en siis puhu muinaishistoriasta. Minusta tämä oli tietysti raskas elämänvaihe, mutta väliaikainen. Sen jälkeen työelämä on tuntunut aika helpolta.
Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta en voi käsittää, miten suomalaisille aikuisil
En ole? Kuten sanoin, tilanne oli kuitenkin väliaikainen. Toista tutkintoa suorittavalla on monia etuja minun tilanteeseeni nähden: mahdollisesti hyväksiluettuja opintoja, työkokemusta, tutkinto joka saattaa työllistää, opiskelutaitoja, kypsyyttä, suhteita. Rankkaa on varmasti, mutten allekirjoita uhriutumista tai epätoivoa, paitsi ehkä matalapalkkaisen yksinhuoltajan kohdalla.
Miksi kahta tutkintoa pitäisi opiskella yhteiskunnan piikkiin?
Vierailija kirjoitti:
No, minä sain mahdollisuuden uudelleen kouluttautumiselle. Hyvä niin kaikkien kannalta, koska ensimmäiseltä alaltani ei löytynyt töitä. Nykyään olen täystyöllistetty.
Lisäyksenä vielä, että sain tasan yhtä monta tukikuukautta käyttööni kuin muutkin. Yksikin opiskelukaverini ekasta opiskelupaikstani kulutti ne kaikki ensimmäiseen ja ainoaan kk-tutkintoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kahta tutkintoa pitäisi opiskella yhteiskunnan piikkiin?
Onko sitten parempi olla vuosikymmeniä työttömänä yhteiskunnan piikkiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla kesti lukion jälkeen useampi vuosi päästä opiskelemaan ensimmäistä tutkintoa, koska sinne on vaikeaa päästä. Kävin töissä ja suoritin opintoja avoimessa yliopistossa ja tein vapaaehtoistyötä, koska niistä saa työkokemusta jota työnantajat arvostavat lähes alalla kuin alalla. Vanhempani eivät tukeneet satunnaista ruokakassia lukuunottamatta. Asuin milloin kenenkin kämppiksenä säästääkseni rahaa ja venytin penniä missä pystyin.
Sama meno jatkui kun pääsin opiskelemaan, enimmäkseen elätin itseni. Tilanne jopa hieman parani opiskelija-alennusten ja opintotuen myötä. Valmistumisestani on alle viisi vuotta, en siis puhu muinaishistoriasta. Minusta tämä oli tietysti raskas elämänvaihe, mutta väliaikainen. Sen jälkeen työelämä on tuntunut aika helpolta.
Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta en voi käsittää, miten suomalaisille aikuisil
Putkariksi on vaikea työllistyä, sen tiedän sivusta seuranneena. Haluavat vain sellaisia joilla on jo kokemusta. Senkin tiedän, että nuorilla on silti nyt paremmat mahdollisuudet työllistyä kuin vuosina 2008-2014 tai 2017-2019. Toista tutkintoa suorittava ei yleensä ole enää tuossa mielessä nuori, hänen on todennäköisesti vielä helpompi saada töitä. Tiesithän muuten, että amistutkinto ei kuluta tukikuukausia?
Vierailija kirjoitti:
Tulee kalliiksi kouluttaa triplamaistereita ja tuplatohtoreita. Yksi korkeakoulututkinto ilmaiseksi ja seuraavaan maksu ameriikan malliin.
Niin ja mitä tehdään sitten, kun käykin niin, että se ala ei enää työllistä?
Siinä on aika onnistuneesti kiteytetty miten homma kuuluu hoitaa, jos taas haluaa elää leveämmin niin se pitää vaan omasta hanurista repiä tavalla tai toisella.