Miten kaikkialla maailmassa opiskelijat asuvat asuntoloissa ja kimppakämpissä ja menestyvät mutta suomalaiset opiskelijat eivät kykene?
Taas mediassa melodramaattinen vuodatus opiskelijalta siitä, että opintoja on mahdoton tehdä jos yhteiskunta ei kustanna kaikille yksiötä.
Mitä hemmettiä? Ovatko nykyiset suomalaiset opiskelijat joku uusi eläinrotu johon eivät päde mitkään samat asiat kuin kaikkiin muihin koko maailman opiskelijoihin tai edes suomalaisiin opiskelijoihin vuoteen 2017 asti?
Miten nämä kuvittelevat työmarkkinoilla pärjäävänsä globaalissa kilpailussa koko tuon maailman nuoren väestön kanssa joka kyllä menestyy opinnoissaan samalla kun asuvat asuntoloissa?
Kommentit (517)
Vierailija kirjoitti:
Muualla maailmassa jopa parhaiten koulutetut, rahakkaita työuria aloittelevat aikuiset asuvat kimppakämpissä. Täysin vieraiden ihmisten kanssa. Jostain syystä tuo onnistuu koko maailman väestöltä mutta ei kaikilta suomalaisilta opiskelijoilta.
Juuri näin! Kun itse opiskelin asuin solussa tai kimppakämpässä ihan ongelmitta. Nykyään asun keski-euroopassa ja opiskelijat asuu joko kotonaan, asuntolassa tai kimppakämpissä koska sellaista kun asumistuki ei ole olemassakaan. Ja on ihan yleistä asua kimpassa kolmekymppiseksi saakka, vasta sitten kun on vakituinen työpaikka ja säästöjä muutetaan omilleen. Vuokravakuus on yleisesti kolmen kuukauden vuokra eikä siihen mitään apuja saa mistään.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset haluavat alkaa elää aikuisten elämää varhain.
Selvästi nimenomaan eivät halua sillä aikuisen elämä tarkoittaa itsensä elättämistä, mitä tukien varassa oleminen ei ole. Suomalaiset opiskelijat ovat myös ihan valtavan vanhoja ja opiskelevat pitkään, joten helposti elävät tuilla opiskelijoina yli 30-vuotiaiksi. Jolloin se aikuistuminen tapahtuu vasta yli 30-vuotiaana. Jos silloinkaan.
Opiskelijana omassa asunnossaan pitäisi olla asumistukeen oikeutus vain ja ainoastaan, jos henkilöllä on alaikäinen huollettava lapsi. Kaikissa muissa tapauksissa tukea tulisi ylipäänsä maksaa vain soluasumiseen.
Koulussa tulee jo liian paljon hälinää, kyllä omassa asunnossa pitää saada olla rauhassa loppu päivän. Moni on väsynyt jo tavallisesta arjesta joten tarvitsee loppupäivän rauhoittumiseen. Haluaisiko ap että hänen asuntoonsa muuttaisi joku tuntematon asumaan?
Tyttäreni opiskeli Englannissa. Siellä on tavallista, että opiskelijat vuokraavat huoneistoja ja omakotitaloja yhdessä. Eka vuonna saattaa saada kampusasunnon, mutta sitten pitää pärjätä omillaan. Parin kuukauden vuokraennakko ja vanhempien takaus vaadittiin meiltäkin.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa koulut eivät tarjoa asuntoja, tämä on syy niiden puutteeseen. Asuntolat tarvitsevat henkilökuntaa niiden pyörittämiseen. Soluasuntoja on aina ollut ja on edelleen. Niitä on rakennettu nyt vähemmän, mutta niiden uudistuotantoon pitäisi nyt panostaa.
Olihan niitä vielä pari vuotta sitten mutta niitä purettiin koska eivät kelvanneet opiskelijoille enää vuoden 2017 jälkeen jolloin yhteiskunta alkoi maksamaan heille enemmän rahaa ja heillä olikin varaa keskustan yksiöihin.
Ja on niitä vieläkin esimerkiksi Otaniemessä, mutta eivät kelpaa suomalaisille opiskelijoille. Ulkomailta tulleet taas ovat niihin varsin tyytyväisiä.
Suomessa itsenäistytään todella varhain muuhun maailmaan verrattuna, ja se opiskelijan asunto saattaa olla se varsinainen koti eivätkä matkusta joka viikonlopuksi ja lomilla vanhempien luokse. Kyllähän siltä kodilta odottaa jotain vähän enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska suomalaiset nuoret ovat mieleltään sairaita. Ahdistuneita ja masentuneita. Molempiin auttaisi kaverit.
Soluasumisesta on mediassa aina vain huonoja uutisia ja tarinoita. Väittäisin, että reilusti yli 90%:lla kokemus on kuitenkin positiivinen. On saanut tutustua erilaisiin ihmisiin ja saanut kavereita, joiden kanssa on voinut viettää aikaa vapaa-ajalla.
Enpä usko. Olen asunut kolmessa solussa ja kaikissa odotin sitä, että saan yksiön. Positiivinen kokemus oli kesältä, kun molemmat solunaapurit olivat muualla, kenties vanhempiensa luona ja sain olla yksin.
Eli vika oli sinussa.
Vierailija kirjoitti:
Miksei suomalaiseen veronmaksajaan päde 996 työaikakulttuuri kuten kaikkialla muualla maailmassa.
Opiskelijat on tulevaa eliittiä ja niille pitää tarjota parhaat mahdollisuudet menestyä, jotta Suomikin voisi menestyä. Ole hiljaa ja maksa.
Ei Suomessa ole eliittiä, paitsi poliittinen eliitti. Nalle W:ta unohtamatta :) Nallesta voisin käyttää sanaa eliitti.
Hyvä kysymys, ja aiheellinen!
Vastaus lienee se että solut tai kimppakämpät ei kelpaa koska elintaso/ tuet mahdollistaa laadukkaamman asumisen. Monessa muussa maassa näin ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muualla maailmassa jopa parhaiten koulutetut, rahakkaita työuria aloittelevat aikuiset asuvat kimppakämpissä. Täysin vieraiden ihmisten kanssa. Jostain syystä tuo onnistuu koko maailman väestöltä mutta ei kaikilta suomalaisilta opiskelijoilta.
Juuri näin! Kun itse opiskelin asuin solussa tai kimppakämpässä ihan ongelmitta. Nykyään asun keski-euroopassa ja opiskelijat asuu joko kotonaan, asuntolassa tai kimppakämpissä koska sellaista kun asumistuki ei ole olemassakaan. Ja on ihan yleistä asua kimpassa kolmekymppiseksi saakka, vasta sitten kun on vakituinen työpaikka ja säästöjä muutetaan omilleen. Vuokravakuus on yleisesti kolmen kuukauden vuokra eikä siihen mitään apuja saa mistään.
Juuri näin. Noin se menee myös Britanniassa, USA:ssa, Ranskassa. Jopa kuusinumeroisia summia ansaitsevat investointipankkiirit asuvat nuorina uran alussa kimppakämpissä.
Opiskelijat asumaan tyhjillään oleviin navetoihin...sinne vain olkipatjoja ja aamulla pyörällä opiskelemaan sinne 100km päähän. Kunto nousee ja on hyvä mieli kun saa asua maaseudulla.
Aina harvassa lienee maat jossa opiskelu on maksutonta, terveydenhoito ilmaista, asumistukea ja opintotukea maksetaan ja esim. ruokailua kompensoidaan isolla rahalla.
Suomalaiset opiskelijat eivät vaan tajua kuinka etuoikeutettuja edelleen ovat leikkauksista huolimatta.
Solukämppä voi olla todella ihana. Hikaritytöt, joiden ainoa huvi oli pizza perjantaisin, eivät häiritse kenenkään muun opiskelua ja kirjastossahan useimmiten luetaan. Parhaassa tapauksessa löytyy poikkitieteellinen keskustelu- ja lenkkeilyporukka, jota kaipaa vieläkin kymmenien vuosien päästä. Turun ylioppilaskylä oli aivan ihana.
Oli ihan helkkarin kivaa kun rauhaa ei ollut, jatkuvasti bileitä ja juoksi ties ketä asunnossa. Ahdasta myös oli, kun piti säilyttää kaikki astioista ruokiin (jääkaappi piti ostaa oma) pienessä huoneessa. Vessaan et päässyt aamulla kotona, kun siellä piti meikata..
tarviiko elämän olla niin ankeeta ? niinkun ne ammattipoliitiokot ei tietäs mitä ovat tehneet. kyllä syyllinen löytyy muualta kun veronmaksajasta
Vierailija kirjoitti:
Koulussa tulee jo liian paljon hälinää, kyllä omassa asunnossa pitää saada olla rauhassa loppu päivän. Moni on väsynyt jo tavallisesta arjesta joten tarvitsee loppupäivän rauhoittumiseen. Haluaisiko ap että hänen asuntoonsa muuttaisi joku tuntematon asumaan?
Miten ajattelit selvitä tuolla asenteella loppuelämästäsi? Jatkossa sinun on pakko kestää se hälinä joka päivä siellä työpaikalla ja sen päälle vielä elättää itsesi.
Ja jos sinä uuvut tuollaisesta normaalista elämästä joka ei uuvuta ketään ikätoveriasi koko maailmassa niin miksi kukaan koskaan palkkaisi sinua? Kun voi palkata sinun sijaasi kyvykkään, etevän, ahkeran nuoren ihmisen muualta maailmasta joka ei uuvu normaalista elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Joissain EU-maissa valmistutaan lukiosta 17-vuotiaana, kun koulu aloitetaan nuorempana. Sitten lapsilisää maksetaan 20-vuotiaaksi. Taitaa Ranska käydä esimerkistä.
Kyse oli opiskelijoitten asumisesta eikä lapsilisästä. On myös maita, jossa aikuiset lapset asuvat vanhempiensa kotona niin pitkään kuin vaan mahdollista.
Mitä merkitystä sillä on nuorten sosiaalisiin suhteisiin ja parisuhteisiin, kun koskaan ei ole tarvinnut asua kenenkään vieraan ihmisen kanssa? Asuntoloissa on solmittu elinikäisiä ystävyyssuhteita, joilla on paljon enemmän merkitystä kuin joillakin ikävillä kämppiksillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska suomalaiset nuoret ovat mieleltään sairaita. Ahdistuneita ja masentuneita. Molempiin auttaisi kaverit.
Soluasumisesta on mediassa aina vain huonoja uutisia ja tarinoita. Väittäisin, että reilusti yli 90%:lla kokemus on kuitenkin positiivinen. On saanut tutustua erilaisiin ihmisiin ja saanut kavereita, joiden kanssa on voinut viettää aikaa vapaa-ajalla.
Enpä usko. Olen asunut kolmessa solussa ja kaikissa odotin sitä, että saan yksiön. Positiivinen kokemus oli kesältä, kun molemmat solunaapurit olivat muualla, kenties vanhempiensa luona ja sain olla yksin.
Eli vika oli sinussa.
Samalla tavalla solunaapurini jonottivat yksiöitä, joten vika taisi olla meissä kaikissa.
Enpä usko. Olen asunut kolmessa solussa ja kaikissa odotin sitä, että saan yksiön. Positiivinen kokemus oli kesältä, kun molemmat solunaapurit olivat muualla, kenties vanhempiensa luona ja sain olla yksin.